Miten teidän 2,5-vuotiaat puhuvat/puhuivat?

ja nyt ei ole paljon sanoja mitä normaalikäytössä ei tiedä.

Voisin sanoa että puhuu mistä vaan ja vaikka miten paljon.

ensimmäiset sanat tulivat n.10kk-11kk iässä ja nyt puhuu jo tosi hyvin ja monipuolisesti. Joitain hassuja sanataivutuksia puheessa on, esim. ollaan kotonassa, mennään huomennassa käymään mummolla ym. -ssa pääte tulee siis vähän vääriin paikkoihin, mutta muuten puhe selkeää.

Olen lapseton, mutta vieraillut lapsekkaissa perheissä.

Osassa 2-vuotiaalle puhutaan " kuin aikuiselle" , ts. kokonaisia lauseita, ihan perussuomea, ja lapsi puhuu takaisin. Yhdessä perheessä kuopukselle jostain syystä lässytetään vauvakieltä- " havva" , " kepsuppi" , " piipaa" ym. Ei ole yhtään ihme, ainakaan mulle, että tyttö ei juuri puhu, tai jos puhuu, niin vauvakieltä tietysti.



Miten on, esim te tähän ketjuun kirjoittaneet, joitten lapset puhuvat 2/2,5 vuotiaana, puhutteko te lapsillenne? Niin, ja luetteko? Jostain luin, että kun lapselle lukee joka päivä jotain, hän kehittyy nopeammin kielellisesti?

ja esikoinen, joka oli samassa iässä jo täysin papupata. Olen itse kieli-ihmisiä ja mielestäni meillä puhutaan molemmille lapsille paljon ja aika hyvää kieltä (en siis yksin minä, mutta isovanhemmat, tädit jne.)

Ja todellakin luetaan paljon, ja aina katson, että kirjojen kieli olisi järkevää ja jos on käännöskirja, hyvin käännetty jne. Pahinta roskaa en anna katsoa telkkarista jne. Ja kuopuksellahan on koko ajan kotona vielä lapsiseuraa, mitä esikoisella ei ollut.

lapselle olisi puhuttu oikealla tavalla. Tutkimusten mukaan todella harvoin lapsen viivästynyt puheen kehitys johtuisi vanhemmista ja vuorovaikutuksesta, se vaatii yleensä todella suuret laiminlyönnit.

Niillä lapsilla, joilla puheenkehitys viivästyy neurologisista syistä (suureksi osaksi viivästynyt puheenkehitys on siis perinnöllistä), vuorovaikutukselliset tekijät voivat auttaa puheen omaksumisen nopeutumiseen. Mutta perussyy ei ole siis vanhempien.

Olennaista on dialogisuus, pelkkä tarinan kuunteleminen ei aktivoi lapsen kiinnostusta kieleen ja sen käyttöön.

vain kuuntelemaan, ei meillä ainakaan.

satutilanteisiin kun hänelle antaa tilaa puhua ja olla äänessä, muuten hän mielellään vain kuuntelisi vanhemman tarinointia. Siksi yritänkin aktivoida hänen ajattelun taitoa ja tarinan kerronnan kykyä johdattelevilla kysymyksillä. Lapsi on ns. late talker-tyyppiä, jolla on siis kielenkehitys viiveinen. Nyt kun olemme alkaneet yhdessä leikkiä ja olen yrittänyt erityisesti huomioida symbolisten leikkien merkitystä kielen kehitykselle samoin kuin noita aktivoivia satuhetkiä, puhe onkin lähtenyt hurjaa vauhtia kehittymään. Kaksi vuotiaana hän osasi noin 30 sanaa eikä osannut muodostaa kahden sanan lauseita. Nyt puolta vuotta myöhemmin hän osaa jo sijamuodot, genetiivin, monikon, muutaman aikamuodon ja oikean sanajärjestyksen. Kerronnan taitokin on edennyt. muutaman konsonantit tuottavat vielä ongelmia ääntämykseen, samoin innostuessaan lapsen puhetta tulee liiaksikin jolloin lauseiden sanajärjestys unohtuu ja sanat vain ryöpsähtelevät.

Mutta tilanne muuttui viikon sisällä kun pikkuveli syntyi. Yhtäkkiä tuli viiden sanan lauseita ja päätteet alkoi menemään oikein. Ikää silloin 2v1kk.

Kuopus on nyt 1v10kk. Puhuu koko ajan ja paljon mutta lauseet on 2-3 sanan. Mutta päätteistä selviää yllättävän hyvin. S-kirjain tuli myös alle vuoden vanhana jo. Esikon kanssa sitä odoteltiin lähemmäs kolmea ikävuotta.