Lue keskustelun säännöt.
Miksi et? -kyselijät
04.07.2024 |
Eli kun joillakin ihmisillä on tapana kysellä, että mikset tee niin ja näin, mikset mene sinne, mikset osaa, mikset halua jne.
Semmoista ihmettelyä ja kysymyksiä. Sitten kun selittää, että miksi ei toimi kyselijän mukaisella tavalla vaan toisella tavalla, kyselijä ei ymmärrä vaan jatkaa "miksi et"-kyselyään samasta aiheesta.
Esimerkki: anoppi kyselee aina, että mikset kylvetä vauvaa aamuisin, ei vauvaa voi kylvettää iltapäivällä. Sitten kun perustellen selitän, miksi en kylvetä vauvaa aamuisin vaan illalla, ei vastaus mene perille vaan kyselyt jatkuu, miksi en.
Saatteko kiinni mitä tarkoitan? Mikä tämmöisen toiminnan taustalla on?
Kommentit (13)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En saa kiinni, ei kuulosta tutulta. Lienee kuulossa tai ymmärryksessä vikaa, jos vain toistaa samaa kysymystä koko ajan.
Mun äiti on just tollainen. Miks et, miks et, kyllä oot typerä kun et tee just näin ku mie sanon.
Vierailija kirjoitti:
En saa kiinni, ei kuulosta tutulta. Lienee kuulossa tai ymmärryksessä vikaa, jos vain toistaa samaa kysymystä koko ajan.
Tätä itsekin mietin että onko anopilla kuulossa vai ymmärryksessä vikaa...
Ap
Mielisairautta taustalla. Sama kuin Minkälainen ihminen- kyselijöillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuollaiset kyselijät eivä älyllä loista. Normaalit ihmiset kun saavat vastauksen jatkavat elämäänsä mutta tyhmemmät eivät ymmärrä vaikka paperille piirtäisi.
Minusta kuulostaa siltä, että teidän välinen kommiunikaatio menee koko ajan hutiin. Sinä ymmärrät esitetyn kysymyksen toisin kuin se on tarkoitettu, ja siksi vastaat eri kysymykseen. Kuulija taas ei ymmärrä vastausta, koska se ei liity siihen, mitä hän kysyi (tai luuli kysyneensä). Kyse ei ole siitä, että jompikumpi tai molemmat olisivat tyhmiä, vaan siitä, että teillä on erilainen ja ilmasutapa ja -kulttuuri.
Tätä ei ratkaise mikään perustelu eikä vastaustyyli, ennen kuin selvität, mitä se toinen oikeasti haluaa kysyä - tai haluaako hän edes kysyä, vai jotain muuta. Osa ihmisistä on esimerkiksi opetettu esittämään käskynsä pyyntöinä ja toiveensa tai ehdotuksensa kysymyksinä, koska se on kohteliaampaa. En sano, että teidän tapauksessa on kyse siitä, että anoppisi haluaisi komennella sinua, vaan että tässä on yksi esimerkki siitä, miten kommunikaatio voi mennä tarkoituksensa ohi. Teidän tilanteen ratkaisee vain se, että saat selville, mitä anoppisi haluaa - ja vastaat sitten siihen. Voit vastata kyllä tai ei tai jotain muuta, mutta vastaa SIIHEN ja SELVÄSTI.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta kuulostaa siltä, että teidän välinen kommiunikaatio menee koko ajan hutiin. Sinä ymmärrät esitetyn kysymyksen toisin kuin se on tarkoitettu, ja siksi vastaat eri kysymykseen. Kuulija taas ei ymmärrä vastausta, koska se ei liity siihen, mitä hän kysyi (tai luuli kysyneensä). Kyse ei ole siitä, että jompikumpi tai molemmat olisivat tyhmiä, vaan siitä, että teillä on erilainen ja ilmasutapa ja -kulttuuri.
Tätä ei ratkaise mikään perustelu eikä vastaustyyli, ennen kuin selvität, mitä se toinen oikeasti haluaa kysyä - tai haluaako hän edes kysyä, vai jotain muuta. Osa ihmisistä on esimerkiksi opetettu esittämään käskynsä pyyntöinä ja toiveensa tai ehdotuksensa kysymyksinä, koska se on kohteliaampaa. En sano, että teidän tapauksessa on kyse siitä, että anoppisi haluaisi komennella sinua, vaan että tässä on yksi esimerkki siitä, miten kommunikaatio voi mennä tarkoituksensa ohi. Teidän tilanteen ratkaisee vain
"Sinä ymmärrät esitetyn kysymyksen toisin kuin se on tarkoitettu, ja siksi vastaat eri kysymykseen. Kuulija taas ei ymmärrä vastausta, koska se ei liity siihen, mitä hän kysyi (tai luuli kysyneensä). "
Mutta jos esitetään kysymys "mikset kylvetä vauvaa aamulla", niin jos kysyjälle kerrotaan syy miksi sitä vauvaa ei aamulla kylvetetä vaan vasta illalla, niin mikä tuossa on epäselvää?
Vierailija kirjoitti:
Minusta kuulostaa siltä, että teidän välinen kommiunikaatio menee koko ajan hutiin. Sinä ymmärrät esitetyn kysymyksen toisin kuin se on tarkoitettu, ja siksi vastaat eri kysymykseen. Kuulija taas ei ymmärrä vastausta, koska se ei liity siihen, mitä hän kysyi (tai luuli kysyneensä). Kyse ei ole siitä, että jompikumpi tai molemmat olisivat tyhmiä, vaan siitä, että teillä on erilainen ja ilmasutapa ja -kulttuuri.
Tätä ei ratkaise mikään perustelu eikä vastaustyyli, ennen kuin selvität, mitä se toinen oikeasti haluaa kysyä - tai haluaako hän edes kysyä, vai jotain muuta. Osa ihmisistä on esimerkiksi opetettu esittämään käskynsä pyyntöinä ja toiveensa tai ehdotuksensa kysymyksinä, koska se on kohteliaampaa. En sano, että teidän tapauksessa on kyse siitä, että anoppisi haluaisi komennella sinua, vaan että tässä on yksi esimerkki siitä, miten kommunikaatio voi mennä tarkoituksensa ohi. Teidän tilanteen ratkaisee vain
Hyvä vastaus ja varmaan jotain tuollaista taustalla. Mutta en kyllä ala anopin kanssa mitään vuorovaikutustapoja selvittämään, mikäli hän tulee ihmettelemään tapojani toimia omassa kodissani, niin minusta se kuuluu hänelle. Varsinkin kun olen vastannut hänelle samoihin kysymyksiin useasti ja edelleen jankuttaa ja kyselee niitä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua ihmetyttää myös miksi et kyselijät varsinkin töissä jos en halua osallistua johonkin niin pitäisi aina olla joku syy siihen. Ei vaan riitä etten halua. Ja jos sanon ei, pitäisi sen jo indikoida etten halua, ilman että tarvii alkaa kyselemään miksi en.
Älä selittele vaan sano että sinä teet näin ja hän eläköön omaa elämäänsä kun tiedät jo ettei hänen ihmettylynsä ole vilpitöntä.
Muista kuitenkin että sama tyyppi on poikansa(?) kasvattanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta kuulostaa siltä, että teidän välinen kommiunikaatio menee koko ajan hutiin. Sinä ymmärrät esitetyn kysymyksen toisin kuin se on tarkoitettu, ja siksi vastaat eri kysymykseen. Kuulija taas ei ymmärrä vastausta, koska se ei liity siihen, mitä hän kysyi (tai luuli kysyneensä). Kyse ei ole siitä, että jompikumpi tai molemmat olisivat tyhmiä, vaan siitä, että teillä on erilainen ja ilmasutapa ja -kulttuuri.
Tätä ei ratkaise mikään perustelu eikä vastaustyyli, ennen kuin selvität, mitä se toinen oikeasti haluaa kysyä - tai haluaako hän edes kysyä, vai jotain muuta. Osa ihmisistä on esimerkiksi opetettu esittämään käskynsä pyyntöinä ja toiveensa tai ehdotuksensa kysymyksinä, koska se on kohteliaampaa. En sano, että teidän tapauksessa on kyse siitä, että anoppisi haluaisi komennella sinua, vaan että tässä on yksi esimerkki siitä, miten kommunikaatio voi mennä
Asiaa voisi ehkä auttaa se, että toteaisit kuulleesi anopin ehdotuksen, ja sen perustelut (jotka selvästi ovat anopin mielestä edelleen valideja siitä huolimatta, että sinulla on omat perustelusi toiseen suuntaan - eikä hän välttämättä ole siinä väärässä. Makuasioitahan nämä usein ovat), ja sitten vaan että "joojoo mutta siitä huolimatta minä aion tehdä näin ja se sopii minulle paremmin". Ts siirrä keskustelu "miksi"-kysymyksestä (kun se selvästi ei ole homman ydin) sinne, missä homman ydin todennäköisesti on, eli siihen, että sinä olet olet kyllä kuullut hänen hyvät neuvonsa, ja ottanut ne huomioon, mutta aiot silti tehdä omalla tavallasi.
Up