Oletteko sinut kehonne kanssa?
Terveellisiä elämäntapoja noudatan, paino ok, mutta silti tietyt asiat häiritsevät. Oudot hartiat, rasvaa väärissä paikoissa, luomet ja muut epätäydellisyydet. Salilla pitää käydä tosi kauan, että näkyvää lihasmassaa tulee.
En tiedä miten te, mutta itse en pysty olemaan alasti/lähes alasti muiden nähden. Uuden kumppanin kanssa varsinkin häpeä ja nolotus on suurta.
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan.
Tähän kun löytyisi jokin ratkaisu :/
En ole itsekkään.
Ap
Olen. Ne kohdat, mitkä eivät ole kauneusihanteiden mukaisia ovat sellaisia, mitkä voisi muuttaa vain kirurgin veitsen alla, joten miksi niitä pitäisi hävetä? Jokainen on erilainen.
Ei kukaan meidän porukassa ainakaan toisten kiloja tai muutakaan katsele. Ainoa mitä ihmetellään on se jos joku jättäytyy esim mökillä pois niin kivasta ja usein Aija pitkä kestoisesta hommasta kun saunominen ja uinti. Samoin olisi aika tuskaisaa olla kumppanin kanssa joka ei hyväksy itseään ja välttelee sen vuoksi normaaleja tekemisiä kuten saunat ja seksi. Ja minkä mallin saa lapset. Nyt ajatukset pois itsestä ja nauttimaan elämästä tai sitten vaan tekemään asialle jotain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan.
Tähän kun löytyisi jokin ratkaisu :/
En ole itsekkään.
Ap
Niin. Tuntuu kuin olisin vieras kehossani. Taas. Epäsopiva.
Riippumatta siitä miten ha mitä syön. Tai miten liikun ja paljonko.
Peili on kirosana.
Ylipainoa on laskutavasta riippuen 15-20kg, mutta olen silti sinut kehoni kanssa. Toivoisin silti olevani normaalipainossa. Kilot tulleet kilpirauhasen vajaatoiminnasta.
Olen kyllä. Toki synnytin 2 viikkoa sitten että onhan tämä keho erilainen nyt kuin mitä vaikkapa viime kesänä ja vaikka raskauskilot ovat lähteneet hyvin niin silti raskausaikana en pystynyt ja jaksanut treenata juuri ollenkaan esim pahoinvoinnin takia ja loppuraskaudessa ison mahan ja muiden oireiden takia eli lihasmassa on aika olematon nyt. Mutta pikkuhiljaa treenien pariin ja viihdyn ihan hyvin tässäkin vartalossa. Mahassa on toki vielä tuollaista löysää löllöä mutta kyllä sekin siitä lähtee.
Olen ja mulla on jopa slimmikuva deittipalstalla josta ei jää mitään epäilyksen varaan, vaatteet päällä toki :D
Mutta viestien määrä räjähti kun vaihdoin tuohon.
Minulla auttoi painon nousu lihasmassaa kasvattamalla, ja mielekkään kehollisen harrastuksen löytäminen. Läskit ovat siellä missä ennenkin, mutta nyt minulla on myös lihakset, ja kehoni pystyy tekemään asioita, joista nautin.
en ole. Pituudelle en voi tehdä mitään mutta muuten olen surkea kukkakeppi, salilla käyminen on myös näillä geeneillä tuskastuttavan hidasta touhua. Silti olen päättänyt viedä homman päätyyn asti eli teen asialle kaiken minkä pystyn (kuitenkin ilman mömmöjä, vaikka se on äärimmäisen turhauttavaa, kun viikosta toiseen tuloksia ei juuri tule, mutta taas pienellä buustilla tulisi...)
geenit on mitä on. Et sä saa niitä valita
Olen. Ihailen kehoani aina kun bongaan itseni etenkin alasti. Harmi ettei kukaan muu ole näkemässä...
En ole sinut kehoni kanssa sillä tavalla, että esim. paljastaisin jalkani sortseissa muille. Sen verran on ylipainoa ja valkoinen iho, etten oikein kehtaa, vaikka jatkuvasti näen roimasti ylipainoisempien paljastelevan itseään näin. Ihan hyvä, että heillä on itsetunto kohdillaan. Minun täytyy vielä vähän tsempata itseäni.
Ylipainoisten tulisi laihduttaa ja olla huolissaan terveydestään ja lopettaa kehopositiivisuus.
Vierailija kirjoitti:
Ylipainoisten tulisi laihduttaa ja olla huolissaan terveydestään ja lopettaa kehopositiivisuus.
Nykyisin on trendikästä olla lihava nainen ja vihata miehiä.
Transsukupuolisena vähän vaikea olla sinut tämän kehon kanssa, vaikka hyväksyn kyllä sen nykyisen tilan ja yritän suhtautua siten ettei se pidättelisi minua. Käyn kesällä rannalla ja saunon ystävien kanssa vaikka se ahdistaa. On minulle parempi, että nautin elämästä enkä anna kehonkuvani pysäyttää minua.
Onko kehossa asioita, joihin olet tyytyväinen? Minä pidän vahvoista, pitkistä jaloistani sekä "pianonsoittajan sormista". Olen pudottanut painoa yli 30 kiloa, siitä olen valtavan ylpeä.
Ehkä psykiatrin kanssa keskusteleminen voisi auttaa? Olen käynyt aihetta läpi psykiatrilla ja saanut häneltä työkaluja tunteiden käsittelemiseen ja oikeanlaiseen suhtautumiseen.
En ole enää. Vaihdevuosien jälkeen vartalo muuttunut. Rasva tullut vyötärölle ja rinnat kasvaneet. Paino ehkä hieman alipainon puolella mutta silti tämä muodonmuutos! Vaatteet näyttävät päällä kuin olisin toisen vastteissa.
Synnytin ja rupsahdin mutta en ole mahdottoman ruma, joten tyydyn tähän ja olen suorastaan iloinen vielä kropastani -n.42
Tottakai. Aina ollut.