Miten te selviätte jolla ei ole ketään rakasta ja tunnette ehkä että olette joku pelkkä arvoton roska (näin tunnen nyt)?

Miksi tunnet olevasi arvoton roska?

Katso peiliin, siellä on ainoa ihminen jonka rakkautta tarvitset ja jota kannattaa opetella rakastamaan.

joka päivä jotain pieniä onnistumisia, siitä se itsetunto lähtee nousemaan

Parisuhdemielessä tunnen olevani arvotonta jätettä, kuten nykyään näkyy jotkut asian ilmaisevan. Ajan myötä siihen on tottunut ja turtunut. Ei vain enää jaksa stressata asioista, joita ei pysty muuttamaan. Keskittyy elämässä muihin asioihin, joista saa jotain iloakin irti.

Kuuleppas, kaksi kolmasosaa parisuhteessa olevista vihaa toisiaan, muttei uskalla olla yksinkään. Somessa esitellään kuinka upeeta kaikki on. Ei oikeasti ole.

Miksi ihmeessä parisuhteen puuttuminen tekisi sinusta arvottoman roskan?

Todella moni elää kammottavassa parisuhteessa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä parisuhteen puuttuminen tekisi sinusta arvottoman roskan?

Todella moni elää kammottavassa parisuhteessa.

No jos haluis parisuhteen mutta kukaan ei huoli sellaiseen 

Et ole arvoton! Jeesus rakastaa sinua! <3

Vierailija kirjoitti:

Kuuleppas, kaksi kolmasosaa parisuhteessa olevista vihaa toisiaan, muttei uskalla olla yksinkään. Somessa esitellään kuinka upeeta kaikki on. Ei oikeasti ole.

Onko sulla joku tilasto? Ei mulla oikeasti ole mitään ongelmia esim itseni rakastamisessa ja muussa mutta olen rypenyt kaiken maailman jutuissa elämäni varrelta jotka lytättiin juuri että ne on pelkkiä traumoja ja elämänhallinta puuttuu. Otin itseeni koska mun mielestä on kyse aivan muista asioista. ja tulikin aivan hirveä olo.  

Aika karmeeta kun todella tuntee pettyneensä kaikkiin ihmisiin ja miettii että mikä on 'ihminen' loppujen lopuksi?

Miksi ihmiset haluavat vahingoittaa toisiaan? Kusetusta, valehtelua, pettämistä, fyysistä ja henkistä väkivaltaa yms. Just nyt tuntuu todella inhottavalta.

Välillä heikosti. Ottaa aivoon kun minun jälkeeni eronneet löytäneet jo toisen tai kolmannenkin kumppanin. Ja minä en kelpaa kellekkään.

Kateudesta vihreä. Sit pitää kuitenkin näytellä iloista, "ai ku ihanaa, onneks olkoon!" Tosi jees, kuulostaa hyvältä" "ihanaa reissua teille" blaablaablaa... meen kotiin ja tekisi mieli vollottaa.

Parisuhde on välillä aikamoista kompromissia. Tiedän, ettei tämä lohduta, mutta en tiedä, sujuuko se keneltäkään helposti.

Ei ole ketään rakasta mutta en tunne itseäni arvottomaksi roskaksi. Minun eikä sinun arvo riipu siitä montako rakasta lähipiirissä on vai onko yhtään.

Me kaikki ollaan arvottomia roskia tällä pallolla.

Vierailija kirjoitti:

Aika karmeeta kun todella tuntee pettyneensä kaikkiin ihmisiin ja miettii että mikä on 'ihminen' loppujen lopuksi?

Miksi ihmiset haluavat vahingoittaa toisiaan? Kusetusta, valehtelua, pettämistä, fyysistä ja henkistä väkivaltaa yms. Just nyt tuntuu todella inhottavalta.

Noiden asioiden kanssa joutuu välillä kamppailemaan. 

Joo... roskia ollaan kaikki paitsi jos on joku Jumala, joka voi pitää meitä arvokkaina.

On se hassua kun jotkut onnistuvat vahingoittamaan ja sit vahingoitettuna saa just tuntea itsensä ihan roskaksi.

Sitä tottuu elämään ilman parisuhdetta ja rakkautta kun on monta kertaa tullut torjutuksi. Elämästä voi yrittää löytää muita asioita joista nauttia, minulla se on työ, johon panostan kaiken.

Sairastuin alkoholismiin. Nyt jo vuosia raittiina, mutta yksin ja kyllä katkeruus toisinaan yrittää nostaa päätään. On onneksi parempiakin päiviä.

Vierailija kirjoitti:

Sitä tottuu elämään ilman parisuhdetta ja rakkautta kun on monta kertaa tullut torjutuksi. Elämästä voi yrittää löytää muita asioita joista nauttia, minulla se on työ, johon panostan kaiken.

Näin se on. On muita asioita. Sitä vaan pohtii elämäänsä että näinkö se nyt sitten menikin. Monta kertaa tullut hylätyksi tai torjutuksi. Se on vaan jotenkin niin käsittämätöntä että miten se on voinut tapahtua. Ymmärrän kyllä että ihmiselle riittää yksi suhde jossa menee jo ihan pilalle - siihen ei enempää tartteta. Jos siihen päälle etsii tositarkoituksella puolisoa ja sit tulee vaan näitä vääriä niin kamalaa jälkeä kyllä tulee. Täysin turhia suhteita. Onneks ei sentään mitään yhdenillan juttuja mulla ole läjäpäin - en kestäisi, ei sovi mulle.

Entä, jos ei ole oikeasti KETÄÄN? Ei siis puutu pelkästään kumppani vaan ei ole rakasta ystävää, perheen jäsentä tai ketään muutakaan?