Lue keskustelun säännöt.
Kummi, joka ei ota kontaktia juuri koskaan- Onko tää yleistäkin?
30.06.2024 |
Meillä on miehen kanssa alle kouluikäinen lapsi. Lapsella on kummina miehen veli ja hänen naisystävä. Tämä naisystävä ei juuri koskaan ota mitään kontaktia lapsemme vaikka on kummi, kun taas miehen veli juttelee paljon ja leikkii lapsemme kanssa.
Itselläkin on kummilapsi ja otan kyllä häneen kontaktia ja leikin hänen kanssaan, minulle kummina oleminen on arvokas lahja ja olen itse ainakin kiitollinen, että saan olla kummi.
Tottakai ymmärrän, ettei kaikki ole samanlaisia, mutta luulisi, että joskus haluaisi olla kummilapsen kanssa.
Jotenkin tuntuu kurjalta lapsen puolesta. Emme ajatelleet, että tuo miehen naisystävä läyttäytyisi noin.Heillä on itselläänkin lapsia eli siitä ei ole kyse etteikö osaisi toimia lasten kanssa.
Olen paljon miettinyt, että miksi hän käyttäytyy noin. Toisaalta en jaksa vaivata päätäni enää niin paljon. Olen kiitollinen, että miehen veli haluaa olla osana lapsemme elämää.
Olenko jotenkin vanhanaikainen kun ajattelen näin? Kokemuksia?
Kommentit (70)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän sitä voi etukäteen tietää synkkaako lapsen ja kummin välillä.
Minulla ei ole lasta, eikä kummilastakaan. En voi tietää olenko ns lapsi-ihminen.
Ja kehtaako siitä kummeudesta kieltäytyä?
Miksi sitten kommentoit? Kyllä kummipyynnöstä voi kieltäytyä. Sinun kannattaa ehdottomasti tehdä niin, jos joku onneton erehtyisi ehdottamaan. Mutta kun tuore vanhempi pyytää ystäväänsä kummiksi, kukaan ei vielä tiedä pitääkö kummi lapsesta tai lapsi kummista.
Miksi sinä yrität loukata?
Ehkä kummi luuli, että pitää lapsista, mutta ei sitten pitänytkään?
Kummius on aika menneen talven lumia. Uskon että suurin osa kummeista ei ole kiinnostuneita kummilapsista eikä tarvikaan olla. On hyvää säkää jos näin käy. Minä en aseta lasteni kummeille mitään odotuksia, enkä ole itse hyvä kummi. Näillä mennään.
Ap on tää vakkariprovo täällä. Sen huomaa noista loppukaaneteistaan.
Keksi jotain uutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän sitä voi etukäteen tietää synkkaako lapsen ja kummin välillä.
Minulla ei ole lasta, eikä kummilastakaan. En voi tietää olenko ns lapsi-ihminen.
Ja kehtaako siitä kummeudesta kieltäytyä?
Miksi sitten kommentoit? Kyllä kummipyynnöstä voi kieltäytyä. Sinun kannattaa ehdottomasti tehdä niin, jos joku onneton erehtyisi ehdottamaan. Mutta kun tuore vanhempi pyytää ystäväänsä kummiksi, kukaan ei vielä tiedä pitääkö kummi lapsesta tai lapsi kummista.
Miksi sinä yrität loukata?
Ehkä kummi luuli, että pitää lapsista, mutta ei sitten pitänytkään?
Mutta eihän se lapsen syytä ole, ettei hän miellytä kummia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän sitä voi etukäteen tietää synkkaako lapsen ja kummin välillä.
Minulla ei ole lasta, eikä kummilastakaan. En voi tietää olenko ns lapsi-ihminen.
Ja kehtaako siitä kummeudesta kieltäytyä?
Kummiudesta voi kieltäytyä. Lapsen vanhemmille voi myös kertoa omista epäilyksistään ja antaa heidän päättää, tahtovatko he ennemmin ottaa riskin vai valita lapselle kummiksi jonkun muun.
Outoa että veljen naisystävä on kummi. Kai se riittää että veli hoitaa kummiuden?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kummius on aika menneen talven lumia. Uskon että suurin osa kummeista ei ole kiinnostuneita kummilapsista eikä tarvikaan olla. On hyvää säkää jos näin käy. Minä en aseta lasteni kummeille mitään odotuksia, enkä ole itse hyvä kummi. Näillä mennään.
En kuulu edes kirkkoon, joten en voi edes toimia kummina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän sitä voi etukäteen tietää synkkaako lapsen ja kummin välillä.
Minulla ei ole lasta, eikä kummilastakaan. En voi tietää olenko ns lapsi-ihminen.
Ja kehtaako siitä kummeudesta kieltäytyä?
Miksi sitten kommentoit? Kyllä kummipyynnöstä voi kieltäytyä. Sinun kannattaa ehdottomasti tehdä niin, jos joku onneton erehtyisi ehdottamaan. Mutta kun tuore vanhempi pyytää ystäväänsä kummiksi, kukaan ei vielä tiedä pitääkö kummi lapsesta tai lapsi kummista.
Miksi sinä yrität loukata?
Ehkä kummi luuli, että pitää lapsista, mutta ei sitten pitänytkään?Mutta eihän se lapsen syytä ole, ettei hän miellytä
No, ei ne kaikki lapsetkaan niin kivoja ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän sitä voi etukäteen tietää synkkaako lapsen ja kummin välillä.
Minulla ei ole lasta, eikä kummilastakaan. En voi tietää olenko ns lapsi-ihminen.
Ja kehtaako siitä kummeudesta kieltäytyä?
Miksi sitten kommentoit? Kyllä kummipyynnöstä voi kieltäytyä. Sinun kannattaa ehdottomasti tehdä niin, jos joku onneton erehtyisi ehdottamaan. Mutta kun tuore vanhempi pyytää ystäväänsä kummiksi, kukaan ei vielä tiedä pitääkö kummi lapsesta tai lapsi kummista.
Miksi sinä yrität loukata?
Ehkä kummi luuli, että pitää lapsista, mutta ei sitten pitänytkään?Mutta eihän se lapsen syytä ole, ettei hän miellytä
Jos kyseessä on joku kauhukakara, voi se olla myös lapsen syytä.
Oletteko kertoneet tuolle vähemmän aktiiviselle kummille mitä kummiudelta odotatte? Kaipaako kummilapsi itse enemmän yhteyttä kummiinsa?
Jos kaipaa, oeltteko tukeneet ja auttaneet lastanne ottamaan yhteyttä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän sitä voi etukäteen tietää synkkaako lapsen ja kummin välillä.
Minulla ei ole lasta, eikä kummilastakaan. En voi tietää olenko ns lapsi-ihminen.
Ja kehtaako siitä kummeudesta kieltäytyä?
Kummiudesta voi kieltäytyä. Lapsen vanhemmille voi myös kertoa omista epäilyksistään ja antaa heidän päättää, tahtovatko he ennemmin ottaa riskin vai valita lapselle kummiksi jonkun muun.
Voi toki kieltäytyä, mutta kysymys kuuluikin, että KEHTAAKO siitä kieltäytyä. Aika harva taitaa nimittäin todellisuudessa kehdata ja se on täysin ymmärrettävää. Minä mukaan lukien.
Ja jos kummiudelle on jotain sellaisia vaatimuksia/odotuksia kuin sinulla esim näyttää olevan, niin ne tulisi ilmaista selkeästi jo siinä vaiheessa, kun pyytää jotakuta kummiksi. Ja tuoda esille, että jos henkilö ei pysty niihin sitoutumaan, niin sitten pyydätte mieluummin jotakuta toista.
Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän sitä voi etukäteen tietää synkkaako lapsen ja kummin välillä.
Minulla ei ole lasta, eikä kummilastakaan. En voi tietää olenko ns lapsi-ihminen.
Ja kehtaako siitä kummeudesta kieltäytyä?
Kummiudesta voi kieltäytyä. Lapsen vanhemmille voi myös kertoa omista epäilyksistään ja antaa heidän päättää, tahtovatko he ennemmin ottaa riskin vai valita lapselle kummiksi jonkun muun.
Voi toki kieltäytyä, mutta kysymys kuuluikin, että KEHTAAKO siitä kieltäytyä. Aika harva taitaa nimittäin todellisuudessa kehdata ja se on täysin ymmärrettävää. Minä mukaan lukien.
Ja jos kummiudelle on jotain sellaisia vaatimuksia/odotuksia kuin sinulla esim näyttää olevan, niin ne tulisi ilmaista selkeästi jo
Minä olen kieltäytynyt. Ja hyvä että tein niin, sillä lapsi äidin odotukset kummiudesta ovat suuret. Mikä ihme ihmisiä nykyään vaivaa; ei olla tippaakaan uskonnollisia mutta silti kummius on joku elämä suurempi ja tärkeääkin tärkeämpi ihmissuhde.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän sitä voi etukäteen tietää synkkaako lapsen ja kummin välillä.
Minulla ei ole lasta, eikä kummilastakaan. En voi tietää olenko ns lapsi-ihminen.
Ja kehtaako siitä kummeudesta kieltäytyä?
Kummiudesta voi kieltäytyä. Lapsen vanhemmille voi myös kertoa omista epäilyksistään ja antaa heidän päättää, tahtovatko he ennemmin ottaa riskin vai valita lapselle kummiksi jonkun muun.
Voi toki kieltäytyä, mutta kysymys kuuluikin, että KEHTAAKO siitä kieltäytyä. Aika harva taitaa nimittäin todellisuudessa kehdata ja se on täysin ymmärrettävää. Minä mukaan lukien.
Ja jos kummiudelle on jotain sellaisia vaatimuksia/odotuksia kuin sinulla esim näyttää olevan, niin ne tulisi ilmaista selkeästi jo
Ymmärrän kyllä, että kummiudesta on vaikea kieltäytyä. On kuitenkin väärin lasta kohtaan, jos ryhtyy kummiksi vaikka epäilee omaa kyvykkyyttään tai halukkuuttaan siihen.
Ei kannata pyytää kummiksi jonkun tyttö/poikaystävää/aviopuolisoa. Ne kun voivat vaihtua. Pyydä yhtä sukulaista tai ystävääsi, ei heidän seurustelu kumppaneita.
Ihan yhtä yleistä kuin se että kummilapsi ei koskaan kiitä saamistaan lahjoista ja muistamisista, varsinkaan jos niitä ei ole luovutettu suoraan käteen f2f. Jälkeenpäin ei myöskään kuulu sanaakaan siitä miellyttikö tai oliko edes kiva lahja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän sitä voi etukäteen tietää synkkaako lapsen ja kummin välillä.
Minulla ei ole lasta, eikä kummilastakaan. En voi tietää olenko ns lapsi-ihminen.
Ja kehtaako siitä kummeudesta kieltäytyä?
Kummiudesta voi kieltäytyä. Lapsen vanhemmille voi myös kertoa omista epäilyksistään ja antaa heidän päättää, tahtovatko he ennemmin ottaa riskin vai valita lapselle kummiksi jonkun muun.
Voi toki kieltäytyä, mutta kysymys kuuluikin, että KEHTAAKO siitä kieltäytyä. Aika harva taitaa nimittäin todellisuudessa kehdata ja se on täysin ymmärrettävää. Minä mukaan lukien.
Ja jos kummiudelle on jotain sellaisia vaatimuksia/odotuksia kuin sinulla esim näyt
Kyvykkyyttään? Mitä se vaatii? Miksei ihminen kelpaa kummiksi sellaisena kuin on?
Vierailija kirjoitti:
Ihan yhtä yleistä kuin se että kummilapsi ei koskaan kiitä saamistaan lahjoista ja muistamisista, varsinkaan jos niitä ei ole luovutettu suoraan käteen f2f. Jälkeenpäin ei myöskään kuulu sanaakaan siitä miellyttikö tai oliko edes kiva lahja.
Miksi tuollaisella käytöstavattomalle lapselle edes annetaan lahjoja?
Voi hyvä ihme. Se kummius ei ole mikään ihmeellinen asia. Anna ap sen naisystävän olla. Miksi teet kummiudesta niin suuren numeron.
Aloituksessa lukee selvästi.
Ap