Minkä hintaisen asunnon uskaltaisit ostaa näillä tuloilla pk-seudulta?

Semmosen asunnon voi ostaa, minkä verran pankki suostuu myöntömään asuntolainaa.

Ja tottahan teillä on jo säästössä jonkin verran pesämunaa pankissanne, että asuntolainan saatte.

Ilman säästöjä ei asuntolainaa pankki myönnä.

Katselisin Vantaan puolelta mahdollisimman läheltä työpaikkoja, tai edes toisen. Hyvän koulun alueelta. Yksinkertaisesti kieltäytyisin menemästä yli 150 000 euron. Odottaisin ensi kesään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämänkin ketjun viestit kuvaavat hyvin suomalaisten suurinta ongelmaa.

Tajutaan selvästi ettei meidän tulotasoilla ole varaa ostaa pk-seudun kuplasta asuntoa jossa haluisi tai pystyisi asumaan edes nyt saati sitten kun lapsi tarvitsee oman huoneen, turvallisen kasvuympäristön ja hyvät koulut.

Tämän kiistattoman faktan jälkeen otetaan kartta käteen ja katsotaan missä meidänkin tuloilla on varaa hyvään eläm....

Eiku suomalainen sammakko ei tietenkään hyppää pois paistinpannulta kerran sinne jouduttuaan vaan alkaa miettiä tuloihinsa nähden absurdeja lainasummia vaikka tiedostaa että niiden avullakin päätyy johonkin aika scheisseen mumalähiöön josta on julkisilla tunnin matka kaikkialle muualle kuin keskustan juottoloihin.

 

En kertakaikkiaan käsitä tätä. Kun muissa kaupungeissa voi  samalla summalla tai vähemmällä asua aivan k

Se on jonkinlainen psykoosi, jota ulkopuoliset ei voi ymmärtää. Helsinkiläisille Helsinki on ihaninta maailmassa ja mitään Espooseen, saati Vantaalle muuttamista ei voi kuvitellakaan.

Kunnes sitten jonain päivänä huomaa, ettei se Helsinki ole enää sama kuin vielä 80- tai edes 90-luvulla. Siitä on tullut vieras ja vastenmielinen. Kun tällä tavalla naksahtaa päässä, niin ei tee mieli enää maksaa yhtään ylimääräistä siitä ilosta, että 'saa' asua Helsingissä.

Kun tuosta mielentilasta napsahtaa pois, niin vasta sitten pystyy oikeasti ajattelemaan, että myös Helsingin ulkopuolella voi elää ihan hyvää elämää. 

Lihapullia syövä heteromies

Minkä ihmeen vimman takia sen asunnon pitää kaikilla olla oma?

Vaikka en tätä Ap:n tapauksessa toki ihmettele, hänellä ja miehelläänhän ovat hyvät tulot: kyllä tuossa tilanteessa uskaltaa n. 700 000 arvoisen asunnon ostaa - ainakin.

Mutta mutta - siis - pienempipalkkaisilla, näillä palstan "matalapalkkaduunareilla" tai "pienipalkkaista työtä tekevillä": miksi sellaisilla on päähänpinttymä omasta (isosta) asunnosta pääkaupunkiseudulla ja hieman paremmanpuoleiselta alueelta vielä? Miksi matalapalkkaiselle ei kelpaa huoleton ja helppo vuokra-asuminen, tai sitten sen oman asumuksen sijainti Mellunmäessä, Konalassa, Kannelmäessä, Korsossa, Myyrmäessä tai Helsingin Itäkeskuksen lähiympäristössä, jos kuitenkin se elämän pää- ja samalla ainoa sisältö toteutuisi: se OMA ASUNTO?

Mikseivät Ap:ta köyhemmät, joita tässäkin keskustelussa varmaankin on, asu ja elä säätynsä mukaan?

En ymmärrä tuota pakkomiellettä, enkä liioin elämän tarkoitusta joka on:

"Ota asuntovelka, maksa sitä koko elämäsi ja saatuasi viimeisen maksuerän maksetuksi, ja kun koko asunto on kokonaan Sinun, heitä lusikka nurkkaan."

Mutta Ap - noilla tuloilla - älä mamoile, anna mennä vaan.