Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Sattuu!!

31.01.2007 |

Tänään oltiin ultrassa eikä sydäntä enää näkynyt. Pikkuisemme oli lopettanut kasvunsa viikoille 8+3...

Olemme yrittäneet lasta hoidoilla tuloksettomasti jo 5 vuotta, lahjasoluhoidotkin ovat kaikki epäonnistuneet. Tuntui siis Luojan ihmeeltä kun testasinkin luomuplussan.



Olo on niin tyhjä. Ja pohjatoman surullinen. Tuntuu kuin koko tulevaisuus olisi viety meiltä pois.



Voitteko kertoa minulle kaavinnasta? Millainen se on ja kuinka kivulias? Pelkään sitä ihan hirveästi..

Kommentit (5)

Vierailija
1/5 |
31.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lämmin halaus sinulle. Teillä on kamalan kovat ajat nyt, ei auta kuin surra niin kauan, kuin siltä tuntuu. Kokemuksesta voin sanoa, että ajan mittaan suru helpottaa. Lokakuussa synnytin Enkeli-tyttömme rv 20+2, ja kauniina muistona hän on sydämissämme.



Kaavinta tehdään nopeassa nukutuksessa, ns. humautuksessa. Kestää n. 15min. Et tunne etkä tiedä mitään, ennen herätystä saat kipulääkettä suoneen. Kohtu tyhjennetään mekaanisesti. Kun heräät, seurataan vointiasi pari tuntia. Mikäli ei ole pahoinvointia, komplikaatioita, pääset kotiin saattajan mukana. Vuoto kaavinnan jälkeen kestää parista päivästä 2-4 viikkoon. Vuodon aikana tulisi välttää saunaa, uimista, kylpyjä ja tamppoonia. Yhdyntää ei varsinaisesti kielletä, kondomia suositellaan tulehdusriskinkin vuoksi.



Toivut todennäköisesti fyysisesti hyvinkin nopeasti. Älä säikähdä henkistä pahaa oloa, joka voi jatkua pidempään kuin fyysiset oireet. Toivon, että sinulla on hyvä tukiverkko ja voit puhua miehesi kanssa aivan kaikista tunteistanne. Se auttoi ainakin minua. Makasin, itkin ja makasin ensimmäiset 5 päivää, sitten oli noustava ylös. Koti, lapset ja arki oli kohdattava ja loppujen lopuksi se oli myös pelastus.



Paljon voimia teille, suru on sanoin kuvaamattoman suurta! Jos jaksat, käy vauvakuume-puolella katsomassa ketjua Haahut, se on keskenmenon kokeneiden oma palsta. Sieltä löysin korvaamatonta vertaistukea! Jaksamista, (((HALAUS)))



Rakkaudella Sofia

Vierailija
2/5 |
01.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset


Pahoittelut sinullekin! Saanko kysyä selvisikö teille koskaan mitään " syytä" enneaikaiseen synnytykseesi? Uskon että tuska oli vielä kamalampi kuin meillä, teidän enkeli kun oli jo lapsi...



Sinusta oli iso apu... Ihanaa kun voi hakea tukea ihmisiltä jotka ovat käyneet saman läpi. Kiitos vielä kerran vastauksestasi! Lähete lähti tänään sairaalaan ja nyt odotellaan kutsua paikalle. Alaselkäkivut vaan alkavat olla jo sitä luokkaa että luulen kyllä lähdön tulevan jo paljon sitä " virallista" kutsua aikaisemmin :( Tosin haluan kyllä jo itsekin päästä eteenpäin asiassa. Haluan uskoa että henkinen kipu alkaa vähitellen helpottamaan kunhan asia saa ensin " päätöksensä" .





Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/5 |
01.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset


Meidän Enkeli-Tyttömme rakenneultrassa selvisi kovin paha sydänvika, toivoa lähes nolla. Jouduimme siis itse päättämään, yritetäänkö raskautta jatkaa, vai keskeytetäänkö. Päädyimme keskeytykseen surkean/olemattoman ennusteen vuoksi. Meillä on yhteensä 4 lasta (7-10v) ja tämä Tyttönen olisi ollut ensimmäinen yhteinen.



Eilen tuota vastaustani kirjoittaessa olin vielä raskaana, tänään en :' (

Keskeytyi pari tuntia sitten 10 vuotopäivän jälkeen itsestään. Viikkoja 8-10. Ultrassa kävin, kohtu oli onneksi melkein kokonaan jo tyhjentynyt. Tiedän tarkalleen, kuinka pahalta ja epäreilulta maailma välillä tuntuu! Kivut oli kovat tänään, ja kesken työpäivän sitten tunsin, että kesken meni. Apu oli lähellä (olen kätilö), ja jotenkin olin näiden 10 vuotopäivän aikana jo valmistautunut tähän.



Voimia sinulle. Elämä on välillä niin kurjaa!!



Rakkaudella Sofia

Vierailija
4/5 |
01.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen tosi pahoillani puolestasi! Miten kamala sattuma :´(

Mulla vuoto ei vieläkään ole alkanut. Mahakivut vain ovat hiukan voimistuneet ja selkä on niin kipeä etten pysty kunnolla kumartumaan. Missä vaiheessa kannattaa lähteä itse sairaalaan?



Ja miten hirveää onkaan varmaan ollut joutua valitsemaan lapsensa elämästä.. Uskon kuitenkin täydestä sydämmestäni että ammatti-ihmisenä teit varmasti oikean päätöksen!!



Voimia sinulle ja perheellesi! Toivottavasti meitä kumpaakin vielä jonakin päivänä onnistaa!



Vierailija
5/5 |
01.02.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

kuukautiskipujen tyyppistä ja selässäkin tuntuu, voit kyllä päivystykseen mennä. Jos kestät kipujen kanssa, voit odotella. Siinä vaiheessa kun kivut äkisti lisääntyvät, yleensä alkaa myös runsas vuoto. Joskus luonto ei heti tajua hoitaa tehtäväänsä :' ( Mene ihmeessä siis lääkäriin, jos kipuja on ilman vuotoakin!



Uskon, että meille molemmille vielä elämä hymyilee, ja vaikeidenkin kokemuksien jälkeen olemme entistä vahvempia ihmisiä. Suru on kova, olo täysin petetty. Omalla kohdalla tuntuu, ettei näin huonoa tuuria VOI olla! Sellainen sydänvika mikä tytöllämme oli, on vain 1%:lla. Nyt tässä keskeytyneessä raskaudessa olimme nähneet sydämensykkeen ultrassa jo 2 kertaa, ja silloin vuotaessa vain 10% noista raskauksista keskeytyy. Pieniin prosentteihin kuulutaan... =(



Mutta, elämä jatkuu. Luonto korjaa rakkaat Enkelimme parempaan talteen. Pilvenreunalle istuskelemaan :' ) Ja meidän sydämissä nuo Enkelit ei koskaan kuole!



Halauksia ja jaksamista sinulle Vekkuliina. Tule sitten kertomaan kuulumisiasi kun jaksat.



Rakkaudella Sofia