Onko helpompaa erota kuin muuttaa suhde avoimeksi?

En ymmärrä tuota "omistaa toisen seksuaalisuus". Ei pelkästään yhden kanssa kerrallaan oleva ole vain yhden kanssa siksi, että se toinen osapuoli pakottaisi siihen, vaan kyllä se on ihan vapaavalintaista. Aika asenteellinen ja tarkoitushakuinen sanavalinta siis. Ja kyllä eron jälkeenkin voi toisen pitää elämässään - itselläni on kaksi entisistä kumppaneista edelleen läheisiä, toisesta tuli hyvä ystävä ja toinen on lateni isä, jonka kanssa olemme hyvissä väleissä ja paljon tekemisissä. Eli ei se avoin suhde ole ainoa keino pitää toinen edelleen elämässään ja läheisenä.

Ja muutenkin tuohan riippuu ihan ihmisistä. Ei se kaikkien ongelmaa edes ratkaise, koska pelkkä suhteen avoimuus ei tarkoita, että niitä uusia kumppaneita löytyy - eli mikäli aiemmassa/nykyisessä suhteessa ei saa sitä mitä haluaa, ei suhteen avaaminen sinänsä vielä ratkaise asiaa. Ja kaikille ei sitten muuten vain ole toimiva ratkaisu se, että primäärisuhde on sellainen, jossa yksi tai useampi osa-alue ei toimi, ja sitten sitä toimivuutta haetaan joko sivusuhteista tai yhden illan jutuista - on ihmisiä, jotka yksinkertaisesti haluavat sellaisen suhteen, joka toimii kokonaisuutena. Mutta joissain tilanteissa avoin suhde voi tietenkin olla ratkaisu. Se riippuu niin siitä, mitä suhteen ongelmat ovat, mikä henkilöille sopisi ratkaisuksi niihin, ja millaista suhde-elämää kumpikin haluaa.

Ja toki avoin suhde vaatii varmaan sen, että on aidosti aikaa usealle suhteelle. Monella voi työn, perheen ja omien harrastusten yms muun elämän yhteensovittamisen kanssa olla jo sen verran sumplimista, että usealle syvälliselle suhteelle ei vain ole aikaa. Se on sitten henkilöstä kiinni, onko sitä aikaa ja riittääkö se, etä jos vaikka pari suhdetta, joille on aiempaa vähemmän aikaa. Ja joillain toki ei tätä ongelmaa ole, vaan saavat useammankin suhteen hyvin hoidettua. Olemme yksilöitä yksilöllisine tilanteineen.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä vähän ohi aiheen, mutta minun naisena on aina ollut vaikea ymmärtää sitä, että moni kertoo olevansa täysin tyytyväinen suhteeseen jossa ei vain ole seksiä. Kaikki muu on kuulemma tosi hyvin ja välit ovat lämpimät ja läheiset. Tunnen itseni, ja tiedän että alkaisin lopulta tuntea silkkaa vihaa, jos mies pitäisi minua jatkuvasti puutteessa.

No, olemme yksilöitä ja erilaisia. En minäkään seksittömässä suhteessa olisi onnellinen, mutta ymmärrän silti hyvin, että joku muu voi päätyä erilaiseen ratkaisuun kuin mihin itse päätyisin. Joillekin seksi ei ole niin tärkeä asia, tai sitten heillä vain painaa muut asiat vaakakupissa. Toki itsellänoi olisi ymmärrystä enemmän, jos seksittömyys johtuisi esim. sairaudesta tms eikä esim. kumppanin haluttomuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Onhan se toisen seksuaalisuuden omistamista, jos kielletään sen toteuttaminen muiden kanssa. Osalle varmaan jo itsetyydytys on pettämistä.

Valtaosassa suhteista ei kielletä seksuaalisuuden toteuttamista muiden kanssa. Olen itse ollut neljässä parisuhteessa elämäni aikana, ja yhdessäkään ei minulle ole asetettu MITÄÄN kieltoja. Olen ollut monogaamisessa suhteessa ihan vain siksi, että olen halunnut keskittyä sen hetkiseen kumppaniin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä tulee se käsitys, että kaikilla on monogamisessa parisuhteessaan lähes täydellinen seksielämä. Hieno homma josnäin on, olen elänyt vähän muussa käsityksessa...

 

Ei näin varmasti olekaan, mutta kuten tuolla aiemmin joku totesi: jos näin EI ole, on avoin suhde varmuudella tuhoisa. Jotta sillä voisi olla mitään mahdollisuuksia toimia, pitäisi pääsuhteen seksielämän olla todella hyvä ja molempia tyydyttävä, jottei tuntuisi siltä että se sivusuhde on jotenkin itseltä pois. Itse kun joudun olemaan tilanteessa jossa seksiä on paljon vähemmän (ja se on intohimottomampaa) kuin toivoisi, olisi vaimon sivusuhde erittäin loukkaavaa. Ja jos itsekin sitten onnistuisi löytämään sivusuhteen, olisi seuraava ajatus todennäköisesti että mitä minä sitten enää sillä pääsuhteella teen? Jospa sen alentaisi sitten

No jos on vaikka talot, lapset ja ystäväpiirit, joista haluaa pitää kiinni? Tai vuosien kumppanuus?

Pelkäät vain erota ja olla yksin. Vaihtaisit tai ainakin haaveilisit vaihdosta heti lennosta jos tulisi joku, jossa saat niin rakkauden,  kumppanuuden kuin seksinkin samassa paketissa. Erossa kyllä talot vaihtuvat, mutta lapset pysyvät ja niin pysyvät pitkälti ystäväpiiritkin jos tarpeeksi haluat. Exän kanssa voi olla ystäviä.