Kokemuksia lääkkeellisestä kohdun tyhjentämisestä keskeytyneen keskenmenon jälkeen?

Ei ole, mutta toivon että kaikki menee hyvin, olet ammattilaisten käsissä. Tsemppiä!

Vierailija kirjoitti:

Ei ole, mutta toivon että kaikki menee hyvin, olet ammattilaisten käsissä. Tsemppiä!

Kiitos! Mutta en kyllä ole ammattilaisten käsissä kun se tehdään kotona😄

Mulle tehtiin osastolla. Sehän aiheuttaa supistukset kuten synnytys. Oli kivuliasta, mutta ei mitenkään sietämätöntä. Kaikki saatavilla olevat särkylääkkeet jo etukäteen alas. En muista antoivatko jotain vahvempaa siellä. Voimia ja pahoittelut keskenmenosta. Kysy jos on jotain tiettyä mitä haluat tietää.

Itselläni on taustalla kaksi kkm hoitoa lääkkeellisesti, toinen sairaalassa ja toinen kotona. Tyhjennys sinänsä onnistui hyvin, mutta siinä tietyssä vaiheessa kivut oli tosi tosi kovat ja olo huono. Kotiin pitää varata särkylääkettä, mieluiten ehkä vahvempaa reseptilääkettä, paljon vahvoja siteitä sillä vuoto on hyvin runsasta eikä mikään side meinaa riittää ja toivottavasti myös puoliso tai joku muu voi olla tukena. Olo voi jossain vaiheessa olla karmea, mutta olo helpottaa nopeasti, kun kohtu on tyhjentynyt. 

Tosi paljon voimia!

Minulla meni ihan hyvin, ei ollut mitenkään mahdottomia kipuja. Pyysin reseptin mietoon rauhoittavaan, se auttoi luultavasti ihan merkittävästi. Voimia!

Vierailija kirjoitti:

Minulla meni ihan hyvin, ei ollut mitenkään mahdottomia kipuja. Pyysin reseptin mietoon rauhoittavaan, se auttoi luultavasti ihan merkittävästi. Voimia!

Kiitos! 

Mulle tehty kahdesti, kotona ja osastolla. Ei ollut mainittavia kipuja ja ihan buranalla pärjäsin. Kyllä se siitä!

Mulla ei tyhjentynyt kokonaan ja järkyttävät kivut. Jouduin lopulta ambulanssilla sairaalaan, kun luulin, että pitää vain sinnitellä.

Tein kotona. Kesti muutaman tunnin. Ihan kuin pieni synnytys, kovat mahakivut ja kun oli tyhjentynyt helpotti miltei heti. En nähnyt sikiötä, verta tuli paljon, isoja klönttejä siteeseen, pönttöön ja lattiallekin. Ei mitenkään vaikeaa tai traumaattista, haikeeta kyllä. Kyllä sen kestää. Huoletti ainoastaan se, että tyhjeneehän kokonaan, eikä tarvitse mennä kaavintaan. 

🤢

Tekisin mieluummin kotona. Osastolla oli todella hapan hoitaja, joka ei antanut kipulääkettä, ja tokaisi: "Että olisit käyttänyt ehkäisyä, niin ei tarttisi nyt abortoida". Itkin silmät päästäni, lapsi oli toivottu. 

Vierailija kirjoitti:

Tein kotona. Kesti muutaman tunnin. Ihan kuin pieni synnytys, kovat mahakivut ja kun oli tyhjentynyt helpotti miltei heti. En nähnyt sikiötä, verta tuli paljon, isoja klönttejä siteeseen, pönttöön ja lattiallekin. Ei mitenkään vaikeaa tai traumaattista, haikeeta kyllä. Kyllä sen kestää. Huoletti ainoastaan se, että tyhjeneehän kokonaan, eikä tarvitse mennä kaavintaan. 

Lisään vielä, että olen synnyttänyt 4 lasta, joten pystyn vertaamaan synnytykseen. Keskeytynyt keskenmenotyhjennys oli kestoltaan ja kivuiltaan noin 1/20 synnytykseen verrattuna. Minun sikiö oli vasta 9 viikolla, eli hyvin pieni. Saattaa olla, että myöhemmin olisi ollut kivuliaampi. Söin itse buranaa kipuun. Mutta sitähän voi ottaa sekä buranaa, että panadolia samaan aikaan, joten aivan varmasti on melko kivutonta. 

Tsemppiä kaikille, joita asia koskettaa.

Kotona tehtiin minullekin. Sain lääkkeistä aivan hirveän pahoinvoinnin ja oksensin. Muutoin tyhjennys oli kuin runsaammat kuukautiset, kivut olivat ihan siedettävät (en tarvinnut kipulääkettä). 

Varaa itsellesi jotain hyvää lohturuokaa kokemuksen jälkeen! Ja muutenkin, tee itsellesi mieluisia juttuja ja keskity omaan hyvinvointiisi. Henkisesti kokemus on rankka, kamalinta minulle oli kun kuukauden päästä piti lääkärin käskystä tehdä vielä raskaustesti, että varmasti kaikki materia oli poistunut. Se oli kipeä paikka lapsettomuudesta muutenkin kärsivälle. Myöhemmin onneksi saimme meidän ainokaisemme :) tsemppiä!

Vierailija kirjoitti:

🤢

Nii, aatella. Valitsin itse tämän keskenmenon ja sen että joudun tyhjentämään lääkkeillä kohtani ja sitä raukka koet siitä pahoinvointia.

Kerran kotona tehnyt ja kivut olivat kovat. Istuin suihkussa lämpimän veden alla ja itkin, sillä lapsi oli hyvin toivottu. Henkinen kipu oli ehkä kovempaa kuin fyysinen.. kun alkio tuli ulos, kipu helpotti. Verta tuli niin paljon, etten minäkään sitä nähnyt. Rv8+4 meni kesken, joten oli hyvin pieni vielä. 

Voimia! 

Vierailija kirjoitti:

Mulle tehtiin osastolla. Sehän aiheuttaa supistukset kuten synnytys. Oli kivuliasta, mutta ei mitenkään sietämätöntä. Kaikki saatavilla olevat särkylääkkeet jo etukäteen alas. En muista antoivatko jotain vahvempaa siellä. Voimia ja pahoittelut keskenmenosta. Kysy jos on jotain tiettyä mitä haluat tietää.

Minkä kokoisia ne hyytymät on? Mistä tietää että kaikki on tullut ulos?

Vierailija kirjoitti:

Mitäs takeita sinulla tuosta keskenmenosta on? Arvaa montako raskautta lääketeollisuus on keskeyttänyt turhaan, tai antanut väärän arvion esimerkiksi lapsen vammaisuudesta? Anna kehosi työntää vauva ulos aikanaan siinä kunnossa kun on, saattaa olla jopa potra ja elossa

Kolme ultraääntä, jotka kaikki on tehnyt eri lääkäri. Kannattaa tutustua riskeihin mitä seuraa siirä kun kohdussa on pitkään kuollut alkio.

Vierailija kirjoitti:

Mitäs takeita sinulla tuosta keskenmenosta on? Arvaa montako raskautta lääketeollisuus on keskeyttänyt turhaan, tai antanut väärän arvion esimerkiksi lapsen vammaisuudesta? Anna kehosi työntää vauva ulos aikanaan siinä kunnossa kun on, saattaa olla jopa potra ja elossa

Saattaa tuolla ohjeella kuolla myös äitikin:

Jos kuollut sikiö jätetään kohtuun on seurauksena aina välillä sepsis ja siihen sitten voi kuolla se äitikin.

Ja aina välillä kuoleekin: Irlannissa yksi tapaus ja Puolassa toinen, nämä viimeisen vuosikymmenen aikana.

Tämä vakaumus tuottaa siis aina välillä itsekseen kohtuun kuolleen sikiön lisäksi myös kuolleen äidin.

Ja siitä juuri näkee, että elämän suojelemisella ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Kyse on naisten kontrolloinnista.

Lainatun tekstin kirjoittaja osoittaa myös valtavaa empatiakyvyttömyyttä: Keskenmeno on usein todella rankka kokemus henkisesti ja lainauksen kaltainen aivo-oksennus - tässä ei enää sana "aivopieru" riitä - ei mitenkään auta asiaa.