Minkälaista liirumlaarumia ette kestä?
Kommentit (46)
Tuota hallituspuolueiden eilistä jeesustelua oli kyllä vaikeaa kuunnella.
Työmaalla en jaksa woketusta. Muuten en jaksa oikein mitään jonninjoutavaa diipadaapaa.
Vierailija kirjoitti:
Tuota hallituspuolueiden eilistä jeesustelua oli kyllä vaikeaa kuunnella.
Korjaan hieman: *tuota opposition ja hallituspuolueiden
Väkisin tehtyä positiivisuutta. Sitä jaaritusta, kuinka pitää olla sosiaalinen ja puhua sujuvasti kaikkien kanssa, hypätä rohkeasti syvään päätyyn, kokeilla kaikkea mahdollista ja suhtautua avoimin mielin kaikkeen uuteen, etenkin työpaikalla.
Anteeksi mutta en jaksaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuota hallituspuolueiden eilistä jeesustelua oli kyllä vaikeaa kuunnella.
Korjaan hieman: *tuota opposition ja hallituspuolueiden
Okei, poistan alapeukkuni edellisestä viestistäsi, missä mainitsit ainoastaan hallituspuolueet.
Kaikkea. Olen kuin talouspaperi ja kaiken kestän kunnes vetyn ja kuivun uudestaan ja kykenen siihen uudestaan.
Naisten selittelyä jolla musta maalataan valkoiseksi tyyliin Juoruaminen on voimaantumista
Vierailija kirjoitti:
Naisten selittelyä jolla musta maalataan valkoiseksi tyyliin Juoruaminen on voimaantumista
Kaikki latteudet, kuten "sisin on tärkein", "raha ei tuo onnea", "synkässäkin pilvessä on kultareunus", "koolla ei ole väliä", "jos elämä antaa sitruunoita, tee niistä limunaatia" ym. vastaavat.
Mitäön puolipsykologista jargonia, kuten että 'tarvitaan työkaluja arjen hallintaan'.
Ilmastoliirumlaarumia pelkän hyvisposeeraamisen ja viherpesun takia. Sitten kuitenkin tasan samat tyypit valittavat kaikilla somepalstoilla, kun joutuvat nyt siitä hiilijalanjäljestään=elintasostaan hieman tinkimään, kuten ovat "niitä muita" vaatineet tekemään. Toinen, woketusliirumlaarumi: ilmenee suurelta osin täytenä ihmisvihana kaikkia niitä kohtaan, jotka eivät ole pilkulleen saman muotin mukaisia, kuin wokettaja itse.
Kestän kaiken. Olen kuin Mustanaamion viidankon palmu tai vehka. Sadepisarat ja mielipiteet valuvat virtaviivaisesti ympäriltäni maahan ja haihtuvat takaisin taivaisiin sataen uudestaan päältäni maihin.
Minulla ei mene koskaan tunteisiin. En kannata minkäänlaista ajattelua kuin ajatuksia itsessään mainoskatkon kaltaisina esiintyvinä harhoina ja muodostelmina. En kiinnity niihin.
Vierailija kirjoitti:
Kestän kaiken. Olen kuin Mustanaamion viidankon palmu tai vehka. Sadepisarat ja mielipiteet valuvat virtaviivaisesti ympäriltäni maahan ja haihtuvat takaisin taivaisiin sataen uudestaan päältäni maihin.
Minulla ei mene koskaan tunteisiin. En kannata minkäänlaista ajattelua kuin ajatuksia itsessään mainoskatkon kaltaisina esiintyvinä harhoina ja muodostelmina. En kiinnity niihin.
Sähän olet sitten kuin aikamme veteraanit ja Commando siitä elokuvasta Comandoo!
Sun kaltaiset specialistit voittaa kaikki esteet elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kestän kaiken. Olen kuin Mustanaamion viidankon palmu tai vehka. Sadepisarat ja mielipiteet valuvat virtaviivaisesti ympäriltäni maahan ja haihtuvat takaisin taivaisiin sataen uudestaan päältäni maihin.
Minulla ei mene koskaan tunteisiin. En kannata minkäänlaista ajattelua kuin ajatuksia itsessään mainoskatkon kaltaisina esiintyvinä harhoina ja muodostelmina. En kiinnity niihin.
Sähän olet sitten kuin aikamme veteraanit ja Commando siitä elokuvasta Comandoo!
Sun kaltaiset specialistit voittaa kaikki esteet elämässä.
Ei pidä kompastella vaan liikkua virtaviivaisesti aatteiden ympäristössä. Ole kuin vettä mai bruh mää! mää! mää yo mää!
Silloin olet winner.
Jatkuvaa uhriutumista. Siis kyllähän ystäville ja muille luotetuille on tärkeää saada avautua, mutta sellaiset ihmiset joita kutsun "patologisiksi uhriutujiksi", käyttävät muita henkisen pahoinvoinnin sylkykuppina. Jäävät uhri tarinansa aloitettuaan siihen synkkään mielentilaan jumiin ja heiltä häviää siinä tilannetaju aivan täysin. Porukassa jos ollaan niin pöytä hiljenee aina äkkiä, kun kukaan ei tiedä missä mennään ja mitä sanoa. Sitten jos tällaista uhriutujaa koittaa rauhoitella, niin helposti rupeavat vihaiseksi.
Onneksi nämä uhriutujaihmiset ovat harvassa. Ehkä kolme vastaavaa olen tavannut elämäni aikana ja viimeisin niistä oli eksäni. Tosin hän taisi olla epävakaa narsku, eikä ihan vain pelkkä uhriutuja.
Isäni soittaa lähes joka päivä ja puhuu vain töistään, autostaan ja säästä. Ei kiinnosta mikään noista aiheista mutten kehtaa sanoa että soittaisi vain jos on jotain asiaa. Vihaan muutenkin puhua puhelimessa varsinkin jos se on jotain jonnin joutavaa
En kestä oikeastaan mitään liirumlaarumia. Ihmiset ovat kovin teennäisiä.