Miten valmistautua lapsen tulevaan sijoitukseen?
Tilanne on se etten enää pärjää nuoren kanssa. Vaikea autismi on dg. Nuori on lahjakas, mutta eristäytynyt kotiin. Koulunkäynnin on lopettanut yli vuosi sitten. Ikätasoista seuraa ei ole, vaan leikkii pikkusisaruksen kavereiden kanssa pikkulasten leikkejä. Matemaattisesti ja musiikillisesti hän on lahjakas, näiden parissa sitten askaroikin kaiket päivät ja yöt. Vuorokausirytmiä ei saa korjattua kuin parhaimmillaan pariksi päiväksi. Ruokavalio on rajoittunut ja jättää vain syömättä jos jotain mieluista ei ole tarjolla. Hän on pieni ja hintelä. Toiminnanohjaus on onnetonta ihan perusasioista alkaen. Mitkään avohuollon toimenpiteet eivät ole auttaneet kuin hetkellisesti.
Olemme alkaneet miettiä laatensuojelun kanssa sijoitusta. Oma toiveeni olisi että nuori pääsisi jonkinlaiseen autisteille tarkoitettuun ryhmäkotiin tms jossa päivärytmiä noudatetaan kellontarkkuudella. Minulla ei ole sellaiseen mahdollisuutta työni takia. Olen perheen ainoa aikuinen ja rahat on revittävä elämiseen. Vammaistuki tai omaishoidontuki ei riitä. En ole varma riittääkö jaksamisenikaan enää. Oma elämä on kapeutunut, enkä enää harrasta tai tapaa ystäviä. Olen tilanteessani todella yksin, enkä ole sen luonteinen että kaataisin murheet muiden niskaan. Nuoreni on aivan ihana, herkkä ja fiksu, mutta rajoitteet on sellaisia että taitoni ei riitä enää. Käytökseen kuuluu myös tunnesäätelyn ongelmat joka on aiheuttanut fyysisiä konflikteja.
Kommentit (38)
Pidä kiinni yhdessä sovituista asioista niin homma sujuu. Lapsen sijoituksen alussa pidetään asiakassuunnitelmaneuvottelu, jossa määritellään sijoituksen tavoitteet ja keinot niiden toteuttamiseksi. Noudata näitä.
Olet tietysti mukana lapsen kanssa määrittämässä näitä tavoitteita ja niiden mukaan pitää mennä. Muuten sijoituksesta ei ole hyötyä. Tarpeen mukaan tavoitteita muutetaan.
Joitko, poltitko käytitkö päihteitä, lääkkeitä odotusaikana? Tässä tulos.
Vierailija kirjoitti:
Steriloi itsesi ennen kuin ryntäät vapaana sinkkuna uusille markkinoille.
Samat sanat sulle, ei lisäänny *kusipäät!
Vierailija kirjoitti:
Mikäli aloitus on aito, niin on vain yksi neuvo. Älä tuollaisia täällä kysele, tämä on pelkkä huuhaa foorumi, ja jutut sen mukaisia.
Ei ole muita foorumeita. Kaikki muut lapsiaiheiset foorumit on suljettu jo vuosia sitten.
Vierailija kirjoitti:
Sun pitää ajatella että sijoitus on etu, sä jaksat arkea, sisarus voi alkaa elää ensimmäisen kerran normaalia elämää, ilman että koko perhe elää erityislapsen ehdoilla, erityislapsilla laitoshoito on monesti parasta, juurikin kun on ne tarkat rutiinit, lisäksi hän saa ystäviä musta nuorista joilla kehitys on samassa vaiheessa, ei ole oikein soveliasta että nuori leikkii pikkulasten kanssa, vaikka henkinen kehitys olisi samaa luokkaa.
Minun käsitykseni mukaan eri-ikäisten tai eri kehitysvaiheissa olevien sisaruksien yhdessäolo kohtuullisessa määrin ei ole vain soveliasta, vaan molemmin puolin elämän laatua kohottavaa. Eri asia sitten jos on väkivallan uhkaa.
Mutta itse en ajattelisi, että autisti automaattisesti solmisi laitoksessa olennaisesti toimivampia ihmissuhteita kuin kotonaan, sillä perusteella että kyseessä ovat saman ikäiset nuoret, joilla on sama kehityshäiriö.
-aivan ohis.
Vierailija kirjoitti:
Näissä diagnoosissa on se ikävä puoli, että sitten tavallaan luovutetaan eikä enää edes vaadita. Vanhemmat ei muutenkaan enää vaadi mitään lapsilta ja vielä vähemmän, jos löytyy joku erityispiirre. Tavallaan annetaan lupa siihen ettei enää tarvi yrittää.
Itse olen töissä sijaishuollossa ja kyllä nämä nuoret yllättää. Nuoren tullessa yksikköön voi olla jo "päätetty", että esim omatoiminen bussilla kulkeminen ei onnistu ym. Sitten onnistuukin, kun annetaan mahdollisuus yrittää ja myös vaaditaan. Kukaanhan ei bussilla opi kulkemaan, jos siihen ei ole tarve, kun joku kuljettaa. Ihan samoin muiden asioiden kanssa.
Jaa...kaverin sisarus oli "semmonen" Ei siis vaadittu kun oli vähän hömelö, kukaan ei tarttunut asiaan (n 30v sitten) pakko oli olla koulussa vaikka ei tajunnut kirjaimista ja numeroista höikäsen pölläystä. Sitten kävi kiinni koulukaverin kurkkuun, ihan syyttä, jopa löytyi laitospaikka, ja diagnoosi, en nyt muista mikä mutta jokin kehitysvamma, paha-asteinen! "Ei kai nyt voi olla mitään vikaa, on niiiin sievä lapsi, kiharat ja kaikki"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä diagnoosissa on se ikävä puoli, että sitten tavallaan luovutetaan eikä enää edes vaadita. Vanhemmat ei muutenkaan enää vaadi mitään lapsilta ja vielä vähemmän, jos löytyy joku erityispiirre. Tavallaan annetaan lupa siihen ettei enää tarvi yrittää.
Itse olen töissä sijaishuollossa ja kyllä nämä nuoret yllättää. Nuoren tullessa yksikköön voi olla jo "päätetty", että esim omatoiminen bussilla kulkeminen ei onnistu ym. Sitten onnistuukin, kun annetaan mahdollisuus yrittää ja myös vaaditaan. Kukaanhan ei bussilla opi kulkemaan, jos siihen ei ole tarve, kun joku kuljettaa. Ihan samoin muiden asioiden kanssa.
Jaa...kaverin sisarus oli "semmonen" Ei siis vaadittu kun oli vähän hömelö, kukaan ei tarttunut asiaan (n 30v sitten) pakko oli olla koulussa vaikka ei tajunnut kirjaimista ja numeroista höikäsen pölläystä. Sitten kävi kiinni koulukaverin kurkkuun, ihan syyttä, jopa löytyi laitospaikka, ja diagnoosi, en nyt muista mikä mutta jokin kehitysvamma, paha-asteinen! "Ei kai nyt voi olla mitään vikaa, on niiiin sievä lapsi, kiharat ja kaikki"
Onneksi tuosta ajattelusta on sittemmin päästy. Ilahduttavasti jo yli 30% lapsista on erilaisilla nepsydiagnooseilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäli aloitus on aito, niin on vain yksi neuvo. Älä tuollaisia täällä kysele, tämä on pelkkä huuhaa foorumi, ja jutut sen mukaisia.
Ei ole muita foorumeita. Kaikki muut lapsiaiheiset foorumit on suljettu jo vuosia sitten.
Ei se poista sitä faktaa että tämä on huuhaa foorumi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäli aloitus on aito, niin on vain yksi neuvo. Älä tuollaisia täällä kysele, tämä on pelkkä huuhaa foorumi, ja jutut sen mukaisia.
Ei ole muita foorumeita. Kaikki muut lapsiaiheiset foorumit on suljettu jo vuosia sitten.
Ei se poista sitä faktaa että tämä on huuhaa foorumi.
Nähtävästi lastenvanhemmat kuitenkin tykkäävät siitä "huuhaasta", koska muunlaiselle keskustelulle ei ole tilausta.
Keerot että avuhuollon toimenpiteet ovat auttaneet hetkeksi. Tätä jäin miettimään. Mitkä olivat ne toimet jotka auttoivat? Millä tavalla ne auttoivat? Miksi lakkasivat toimimasta?
Vierailija kirjoitti:
Miksi annat lapsesi pois. Miksi ei saa olla kotona, lukea vaikka tms ja käydä lenkillä. Miksi ette ymmärrä nuorta ja autismia. Koulua ehtii myöhemmin miettiä vaikka aikuisiltakoulutus tai omaa kotia nuorelle, ja riittää muuta tekemistä. Eivät monet nuoret enää teini-iässä jaksa koulua ja on jo vuosia käyty sitä. Osaa ahdistaa. Tämä järjestelmä missä nuori väkisin raahataan laitokseen on sairas, että vielä ja sossujen pakkokoulutettavaksi. Mitä traumoja nuorille tulee näistä, pahenee vaan. Miten oma käytöksesi on vaikuttanut nuoreen ja jatkuva vaatiminen, jos sitä oli.
Suomi on sellainen maa, että koulussa käy kaikki. Ei se ole valintakysymys. Vaikeasti kehitysvammaisetkin käyvät koulua. Autistit tarvitsevat tarkkaan strukturoidun päiväohjelman, jota aktiivisesti ylläpidetään. Autistin mieli ei kykene siihen, että tilanteet vaihtuvat ja ruoka tuleekin vaikka eri aikaan kuin tavallisesti. Tällaiset asiat purkautuvat sitten pahimmillaan väkivaltana, kuten ap:nkin nuoren kanssa. Jotkut autistit vaan ovat liian vaikeahoitoisia hoitaa kotona ja ap on vielä perheensä ainoa aikuinen. Kannattaa kuunnella sitä omaakin jaksamista ja pitää huolta myös itsestä. Sijaishuollossa ap saa tavata lasta varmasti ihan niin paljon kuin itse jaksaa. Sijaishuoltopaikoista tullaan monesti viikonloppuisin ja lomilla kotiin. t: lasun sossu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi annat lapsesi pois. Miksi ei saa olla kotona, lukea vaikka tms ja käydä lenkillä. Miksi ette ymmärrä nuorta ja autismia. Koulua ehtii myöhemmin miettiä vaikka aikuisiltakoulutus tai omaa kotia nuorelle, ja riittää muuta tekemistä. Eivät monet nuoret enää teini-iässä jaksa koulua ja on jo vuosia käyty sitä. Osaa ahdistaa. Tämä järjestelmä missä nuori väkisin raahataan laitokseen on sairas, että vielä ja sossujen pakkokoulutettavaksi. Mitä traumoja nuorille tulee näistä, pahenee vaan. Miten oma käytöksesi on vaikuttanut nuoreen ja jatkuva vaatiminen, jos sitä oli.
Suomi on sellainen maa, että koulussa käy kaikki. Ei se ole valintakysymys. Vaikeasti kehitysvammaisetkin käyvät koulua. Autistit tarvitsevat tarkkaan strukturoidun päiväohjelman, jota aktiivisesti ylläpidetään. Autistin mieli ei kykene siihen, että tilanteet vaihtuvat ja ruoka tuleekin vaikka eri aikaan kuin tavallisesti. Tällaiset asiat purkautuvat sitten pahimmillaan väkivaltana, kuten ap:nkin nuoren kanssa. Jotkut autistit vaan ovat liian vaikeahoitoisia hoitaa kotona ja ap on vielä perheensä ainoa aikuinen. Kannattaa kuunnella sitä omaakin jaksamista ja pitää huolta myös itsestä. Sijaishuollossa ap saa tavata lasta varmasti ihan niin paljon kuin itse jaksaa. Sijaishuoltopaikoista tullaan monesti viikonloppuisin ja lomilla kotiin. t: lasun sossu
Suomi on maa jossa lastensuojelu on kieltänyt vanhemmilta ne keinot millä lapsen voisi pakottaa kouluun. Jos lapsi aina vaan kieltäytyy kouluun menosta niin vanhempi ei mahda sille mitään, koska fyysinen puuttuminen ja kurikasvatus muutenkin luokitellaan väkivallaksi.
Suomi on maa jossa lastensuojelu on kieltänyt vanhemmilta ne keinot millä lapsen voisi pakottaa kouluun. Jos lapsi aina vaan kieltäytyy kouluun menosta niin vanhempi ei mahda sille mitään, koska fyysinen puuttuminen ja kurikasvatus muutenkin luokitellaan väkivallaksi.
Höpsis. Eduskunta päätti jo vuonna 1984 laista, jolla kiellettiin kuritusväkivalta. Jos et saa lastasi toimimaan muuten kuin hakkaamalla, hakeudu rivakasti perheneuvolan asiakkaaksi. Siellä kyllä opetetaan muitakin tapoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sun pitää ajatella että sijoitus on etu, sä jaksat arkea, sisarus voi alkaa elää ensimmäisen kerran normaalia elämää, ilman että koko perhe elää erityislapsen ehdoilla, erityislapsilla laitoshoito on monesti parasta, juurikin kun on ne tarkat rutiinit, lisäksi hän saa ystäviä musta nuorista joilla kehitys on samassa vaiheessa, ei ole oikein soveliasta että nuori leikkii pikkulasten kanssa, vaikka henkinen kehitys olisi samaa luokkaa.
Laitoshoito ei ole kenellekään koskaan parasta.
Kyllä on. T. Sijaishuollon työntekijä.
Jaa kenelle? Ja nimenomaan laitoshoito, en puhunut nyt kaikesta sijaishoidosta vaan nimenomaan laitoshoidosta. T. Itsekin sosionomi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sun pitää ajatella että sijoitus on etu, sä jaksat arkea, sisarus voi alkaa elää ensimmäisen kerran normaalia elämää, ilman että koko perhe elää erityislapsen ehdoilla, erityislapsilla laitoshoito on monesti parasta, juurikin kun on ne tarkat rutiinit, lisäksi hän saa ystäviä musta nuorista joilla kehitys on samassa vaiheessa, ei ole oikein soveliasta että nuori leikkii pikkulasten kanssa, vaikka henkinen kehitys olisi samaa luokkaa.
Laitoshoito ei ole kenellekään koskaan parasta.
Kuka sanoi, että on laitettava laitokseen? Ensimmäiseksi kannattaisi yrittää löytää sellainen perhe, jossa osataan toimia oikein. Toisaalta autistiselle voi olla aivan sama olla laitoksessa, jossa on tietyt rutiinin, ammattitaitoinen henkilökunta ja muutenkin erityisyys voidaan ottaa huomioon aivan toisella tavalla kuin k
Vastasin tuossa viestiin jossa väitettiin: erityislapsilla laitoshoito on monesti parasta
Vierailija kirjoitti:
Suomi on maa jossa lastensuojelu on kieltänyt vanhemmilta ne keinot millä lapsen voisi pakottaa kouluun. Jos lapsi aina vaan kieltäytyy kouluun menosta niin vanhempi ei mahda sille mitään, koska fyysinen puuttuminen ja kurikasvatus muutenkin luokitellaan väkivallaksi.
Höpsis. Eduskunta päätti jo vuonna 1984 laista, jolla kiellettiin kuritusväkivalta. Jos et saa lastasi toimimaan muuten kuin hakkaamalla, hakeudu rivakasti perheneuvolan asiakkaaksi. Siellä kyllä opetetaan muitakin tapoja.
Perheneuvolassa opetetaan positiivista kasvatusta. Positiivinen kasvattaja on voimaton jos lapsi ei välitä positiivisuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Joitko, poltitko käytitkö päihteitä, lääkkeitä odotusaikana? Tässä tulos.
Sun mutsis ainkin käytti. Siksi olet läpipska.
Mikäli aloitus on aito, niin on vain yksi neuvo. Älä tuollaisia täällä kysele, tämä on pelkkä huuhaa foorumi, ja jutut sen mukaisia.