Miten kuljet 2,5 km pitkän työmatkan?

Hiihtäen

En jaksanut kuljea mitenkään, irtisanouduin.

Ratikalla. Säästä kaiken ajan koiran ulkoiluttamiseen. 

Vierailija kirjoitti:

Kävellen tai pyörräillen. Naurettavaa kulkea noin lyhyt matka bussilla tai autolla. Tulee se päivän liikunta tehtyä mennen tullen

Mulla on koira ja säästän kaiken ajan sen ulkoiluttamiseen, joten työmatkat mennään niin nopeasti kuin mahdollisesti. 

Polkypyörällä ympäri vuoden jos tiet on aurattu lumesta. Pyörä on nopein koska en omista autoa. Aikaa kuuluu 10-15min riippuen liikennevaloista ja muusta liikenteestä. Aikaa menee myös lukkojen avaamiseen. Bussilla tai kävellenkin tuo menee. Varaisin ainakin 20min matkoihin.

No todennäköisesti itselleni tuo olisi nopein polkupyörällä kesät talvet. Autoa minun on ihan turha käyttää noin lyhyeen matkaan. Siinä ajassa, kun saa auton hallista ulos, on jo puolessa välissä matkaa polkupyörällä. Samoin bussipysäkille on sen verran matkaa, että vaikka bussi tulisi heti, olisi pyörällä jo puolimatkassa.

Helikopterilla

Kävellen tai mopolla. Joskus harvoin bussilla. 

Vierailija kirjoitti:

Totuus on että suurin osa jolla on auto ajaa tuon matkan. Eihän autolliset jaksa edes lähikauppaan kävellä. Täällä ihmiset vinkuu keskustan parkkipaikoista ja kun ei pääse aivan liikkeiden viereen niin jätetään menemättä. Ei jakseta kävellä alle 1km matkaa missä olisi hyvin tilaa autolle. 

Totta kai tuo matka ajetaan autolla. Kävelemään mennään metsäpuistoon päivittäin eikä todellakaan kiinnosta kävellä pitkin katuja vain 

Kävellen. Olen kävellyt tuota pidempääkin matkaa. Nyt on työmatkaa enää alle kaksi kilometriä ja se taittuu mukavasti kävellen. Saa vähän liikuntaa puolihuomaamatta. Muuten olen laiska liikkumaan.

Bussilla menen viidessä minuutissa. Työmatka ja lenkkeilyt on ihan erikseen. 

Autolla ja välillä taksilla. Riippuu paljonko lunta on auton päällä tai onko minulla krapula. Kesäisin menen usein pyörällä, nimittäin moottoripyörällä. Muuten menisin kävellen, mutta silloin en ehtisi käymään ruokatunneilla kotona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaikka kinkkaamalla silmät kiinni. 162-senttinen ja 77-kiloinen Suomi-mamma tarvitsee vähintään Land Cruiserin tähänkin.

Suomimiessika menee autolla joka paikkaan. Ja auto pitää saada parkkeerata oven eteen.Vaikka invapaikalle.

Kaikki tietävät, että se invapaikka on varattu 157-senttiselle ja 87-kiloiselle Suomi-mammalle, jonka diabetes-jalat eivät enää kanna. Naurattaahan se. "Olen normaalipainoinen taulukoidenkin mukaan, hieman ylärajoilla", sönköttää Suomi-mamma hiki valuen rasvaisilta huulilta. Kaulalla kolmas ja neljäs leuka käyvät kilpailua paikasta kauluksen päällä. Turkoosi tukka loistaa silmään kuin salama kesätaivaalla.

Vierailija kirjoitti:

Hiihtäen

Minulla sama naapurit aina kuiskuttelee,tuossa tuo ihme hiihtäjä taas menee.

Minulla työmatka on vain 15 kilometriä ja kuljen sen kävellen koska bensa on niin kallista etten raaskitse autolla mennä noin lyhyttä matkaa.

Autolla luonnollisesti, mutta jos olisin nainen niin kulkisin kävellen sillä kävely on hyvää hyötyliikuntaa ja auttaa laihtumiseen yllättävän paljon.

Autolla. Minulla on autossa myös sähköskuutti aina mukana ja sillä käyn kätevästi ruokatunnilla kilometrin päässä olevassa lounasruokapaikassa syömässä. Tuntuisi hölmöltä ajaa tuo väli autolla kun voin ajaa luontoa säästäen sähköskuutillakin.

Ei minulla ole 2,5 km työmatkaa!

Työsuhdeautolla.

Mulla työt alkaa jo 6:30 aamulla ja koska minulla ei ole autoa niin herätän avokin joka aamu viemään minua töihin. Hänellä on muuten niin helppoa kun on vain kotona lasten kanssa niin joutaa minua kuskaamaan vallan hyvin.