Lue keskustelun säännöt.
Burnout johtuu lapsista
16.06.2024 |
Minulla ei vielä ole työuupumus- tms. diagnoosia, mutta mietin että kuinkahan usein loppuunpalamisen taustasyynä on lapsiperhearki?
Yleensä loppuunpalaminen yhdistetään työelämän vaatimuksiin, mutta onko totuus sittenkin se että lapsiperhearki vie noin sata prosenttia kapasiteetista ja maanantaina työviikon alkaessa on valmiiksi täysin loppu?
Kommentit (61)
Vierailija kirjoitti:
Burn out kolkutellut itsellä jo kohta 10 vuotta. Kun jos haluaa asiat tehdä hyvin, niin kyllä se vaatii joka alueella kovia ponnisteluja ja terävää fokusta. Se vie voimat.
- vaativa asiantuntijatyö vaatii parhaan, tehokkaan version itsestä vähintään 10h päivä, pitää olla myös edustuskelpoinen ulkoisesti, sosiaalisesti pätevä ja jatkuvasti kouluttaa itseään lisää työn ohessa
- kolme lasta (nyt 10, 13, 16) vaatii tukea, huomiota, perheen kanssa laatuaikaa, avoimia keskusteluja, heidän asioihin kiinnostuksen osoittamista, harrastukset, terveydenhoidot, väline- ja vaateostokset, lomat jne
- ikääntyvät vanhemmat loukkaantuu jos eivät myös saa riittävästi huomiota
- kodin hoito.. etenkin PYYKKIHUOLTO: pyykit itsessään työllistäisi yhden henkilön
- ystävät, byrokraattiset asioiden hoitamiset, digipalvelut ja koneen päivitykset jne vaatii myös oman huomionsa
Sanomattakin se
Huh huh. Hengästyttävää jo lukeakin. Kai perheessä on osallistuva ja aktiivinen isä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsiperhearjen stressaavuuteen voi itse vaikuttaa. Esim. jos lopettaa sanoittamisen ja korvaa sen kurilla, niin lasten käytös helpottuu. Tai jos poistaa lapsilta harrastukset ja sen sijaan kehottaa lapsia keksimään tekemistä ihan ilman valmentajaa, niin ei tarvitse enää tehdä harrastuskyydityksiä eikä käydä seuran talkoissa.
Jep. Lopettaa kokonaan siivouksen ja siivoaa sitten kun pääsee työttömäksi pätkätöistä jne.
Ei tarvitse suorittaa kokoajan.Meillä jää nykyään aikaa siivoiluunkin, kun isäntä taittoi minun 2 tonnin älypuhelimen katki paljain käsin ja iski lastenkin älypuhelimet rikki suutuspäissään.
Hänestä me olimme muuttuneet zompeiksi. Sen jälkeen hän nakkasi tauluteeveenkin (äly) etupihalle säpäleiksi. Oli muuten viiden tonnin telkkari. Isäntä totesi että hän osti ja hän rikkoi. Ol tomerana kuin Tarzan kädet lanteilla. Saimme tilalle
Tää oli hauska! Suoran toiminnan mies.
Mammat alapeukutti, kun jännäkakat housuissa alkoivat pelkäämään, että pitääkö heidänkin luopua älykännyköistään ja vauvapalstasta.
Mehän ollaan ihmiskuntana oikeastaan oltu vasta viimeiset 80v jotakuinkin sellaisessa tilanteessa, että perhettä ylläpitävät vain vanhemmat. Ennen apuna oli piiat, rengit, palvelusväki, isovanhemmat, serkut, sedät, tädit ja muu yhteisö enemmän tai vähemmän. Varakkaimmilla oli oma palvelusväki auttamassa. Nykyinen perhemalli on pitkälti teollistumisen sivutuotos, kun kaupungin hellahuoneeseen ei voi ottaa mukaan mummoa, pappaa, veljeä vaimoineen ja lapsineen ja yhtä piikaa oman perheen lisäksi.
Muutenkin historiassa on ollut ihan normaalia, että itse ei tehdä kaikkea, vaan käsipareja on apuna tai apua ostetaan, kuten ruokaa.
Ihanne siitä, että ydinperhe - isä, äiti, 2 lasta - toimii omana yksikkönään hoitaen aivan kaiken syntyi sodan jälkeisenä aikana Amerikassa. Tässäkin mallissa äiti oli kotona, se oli hänen työtään, ja isä kävi kodin ulkopuolella töissä. Eli puhutaan hyvin nuoresta konseptista ja siihenkään ei kuulu se, että äiti-ihminen vetää täyden työpäivän työpaikalla ja perään täyden työpäivän kotona ilman ulkopuolisia henkilöitä apuna.
Ei ihmekään, että uuvutaan.
Mä sain työuupumuksen työpaikkakiusaamisesta. Lapset pitivät mut järjissään sen kaiken läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla vaatimukset sekä työelämässä, että vanhempana kasvaneet? Olisi hyvä, että Suomessakin olisi enemmän mahdollisuuksia tehdä osa-aikatyötä.
Millä tavalla vanhemmuuden vaatimukset ovat kasvaneet? Nykyään saat viedä lapsesi kellon ympäri päiväkotiin, vaikka olisit itse kotona. Koululaisten kasvatuksen voi ulkoistaa koululle ja medialaitteille. Ruoan saa lapsille nenän eteen tarvittaessa vaikka kotiovelle tuotuna, tai ostamalla eineksiä kaupasta. Eihän vanhemmilta vaadita nykyään enää mitään, vaan yhteiskunta ottaa koppia, jos vanhempi tarvitsee "omaa aikaa".
Ihan mielenkiinnosta, onko sulla omia lapsia? Minkä ikäisiä? Ei ole kuin pari viikkoa siitä, kun mediassa lynkattiin erityisopettaja, joka vei 2-vuotiaansa pariksi viikoksi osa-aikaisesti päiväkotiin saadakseen itse toipua työvuod
Minulla on päiväkoti-ikäinen ja koululainen. Työskentelen varhaiskasvatuksessa ja toivoin lomani kesäkuulle, että ekaluokkalainen ei joutuisi olemaan yksin kotona ja pienempi olisi saanut kahden kuukauden loman, kun puoliso lomailee heinäkuussa. En saanut lomaa kuin vasta heinäkuulle, koska kesäkuussa on vielä niin paljon lapsia hoidossa - juuri näitä erityisopettajien ja muiden "hengähdystaukoa" kaipaavien kotona olevien vanhempien jälkikasvua. Nyt sitten vietän kesäkuuni hoitaen lapsia, joita heidän omat vanhempansa eivät halua hoitaa, vaikka voisin olla kotona omien lasteni kanssa. Vaikka pidän työstäni todella paljon, niin tämä on yksi syy, jonka vuoksi mietin vakavasti siirtymistä toiselle alalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olipa tämä herättänyt hienoa keskustelua, ja paljon! Paljon hyviä kommentteja ja erilaisia näkemyksiä. Mukava kuulla että moni muukin on samaa mieltä uupumuksen taustoista. Itse vedin tässä välissä taas sellaisen lepopäivän lasten kanssa että ehdin lukea vasta nyt.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uuvuttavaa on kaikenlainen vaatimukset ja arvostelu ja ohjeistus. Itsellä erityislapsi ja kovat vaatimukset ulkopuolelta mutta ei minkäänlaista apua. Lähinnä sekin vaatimuksena että pitäisi olla apua. Mutta oikeastaan haluaisin elää vain lapseni kanssa rauhassa vaatimuksista mutta sekin on vaatimuksena ettei saa elää rauhassa vaan sosiaalisesti vaatimuksia kuunnellen.
Miksi lapsiperhearki ei kuormittaisi?
Sehän on toinen työ, joka on 24/7 kolmivuorotyö, josta ei makseta palkkaa, ei saa lomia eikä siinä ole urakehitystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näin se varmaan on. Kaikkia uupuneita opekollegoita yhdistää se, että kotona on lapsia.
Yllättävän monet opettajat on lapsivapaita... mistähän johtuu....
Ai. Itse paloin loppuun 20-vuotiaana sinkkuna kun opiskelin, kävin töissä ja luin pääsykokeisiin. Siitä on nyt aikaa n. 10 vuotta, työpaikka on vaihtunut muutaman kerran, opiskelut suoritettu ja nyt on kaksi lasta osallistuvan puolison kanssa. Itse asiassa ennen lapsia nykyisessä työpaikassani alkoi vanha "palovamma" oireilla, mutta nykyään voin todeta esimiehelle, että työaika loppui, lapset pitää hakea päiväkodista, enkä voi jäädä enää hetkeksikään. Hoidan kyllä työni työajalla, mutta vältän ylimääräistä stressiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todellakin lapsiperhe arki kuormittaa. Ihan tuo työuupumus on harvinaisen yksinkertaistettu nimitys ihmisten uupumuksista. Muita kuormittavia tekijöitä on esimerkiksi sairaudet perheessä/vanhenevat sukulaiset/taloudelliset huolet/onnettomuudet. Hyvin usein se työn kuormitus on korkeintaankin vain osa kokonaisuutta.
LouLou kirjoitti:
Ei pidä hankkia lapsia jos jo työssäkäyminen tuntuu liian raskaalta
Aika moni on itse asiassa päätynyt tähän lopputulemaan. Eikä ainoastaan Suomessa, vaan ylipäätään läntisen kulttuuripiirin alueella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi suomessa lisääntyminen on 100% ihan oma ja vapaaehtoinen valinta.
Vierailija kirjoitti:
Mehän ollaan ihmiskuntana oikeastaan oltu vasta viimeiset 80v jotakuinkin sellaisessa tilanteessa, että perhettä ylläpitävät vain vanhemmat. Ennen apuna oli piiat, rengit, palvelusväki, isovanhemmat, serkut, sedät, tädit ja muu yhteisö enemmän tai vähemmän. Varakkaimmilla oli oma palvelusväki auttamassa. Nykyinen perhemalli on pitkälti teollistumisen sivutuotos, kun kaupungin hellahuoneeseen ei voi ottaa mukaan mummoa, pappaa, veljeä vaimoineen ja lapsineen ja yhtä piikaa oman perheen lisäksi.
Muutenkin historiassa on ollut ihan normaalia, että itse ei tehdä kaikkea, vaan käsipareja on apuna tai apua ostetaan, kuten ruokaa.
Ihanne siitä, että ydinperhe - isä, äiti, 2 lasta - toimii omana yksikkönään hoitaen aivan kaiken syntyi sodan jälkeisenä aikana Amerikassa. Tässäkin mallissa äiti oli kotona, se oli hänen työtään, ja isä kävi kodin ulkopuolella töissä. Eli puhutaan hyvin nuoresta konseptista ja siihenkään ei kuulu se
Ennen kaikki tehtiin käsivoimilla ja ainoa kone oli lapio.
Vierailija kirjoitti:
Miksi lapsiperhearki ei kuormittaisi?
Sehän on toinen työ, joka on 24/7 kolmivuorotyö, josta ei makseta palkkaa, ei saa lomia eikä siinä ole urakehitystä.
No tämä "työ" ei todellakaan ole pakollista, ihan 100% vapaaehtoinen valinta. Vai vielä palkkaa....
Itsekkäät ihmiset eivät kärsi burnoutista
Vierailija kirjoitti:
Miksi lapsiperhearki ei kuormittaisi?
Sehän on toinen työ, joka on 24/7 kolmivuorotyö, josta ei makseta palkkaa, ei saa lomia eikä siinä ole urakehitystä.
Hullu töitä (lisääntyy) tekee, viisas (lapseton) pääsee vähemmällä. Tämä työ kyllä ihan ikioma valinta.
Sullahan on sen ikäiset lapset, että osaisivat jo itse huolehtia omat pyykkinsä. Varsinkin 16-vuotiaan olisi jo korkea aika alkaa opettelemaan pyykkihuoltoa.