Lue keskustelun säännöt.
Muistatko elävästi jonkin ruokakokemuksesi 80-luvulta?
13.06.2024 |
Jokin päivä kasarilla kun teillä tehtiin kotona tiettyä ruokaa tai söit ravintolassa annoksen joka jäi mieleen? Muistatteko ylipäätään yksittäisiä ruokia vuosien ja vuosikymmenten varrelta? Mä muistan. Esim. 80-luvulta muistan kesäpäivän kun meillä tehtiin mökillä kesäkeittoa ja illalla grillattiin makkaroita joiden kanssa tomaattisipulisalaattia.
Kommentit (42)
Muistan kun ensimmäisen kerran pääsin pizzeria Dennisiin n. 12 vuotiaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan kun ekaluokalla pyysin opettajaa laittamaan vain vähän pinaattikeittoa, koska se on mulle uusi ruoka. No sehän laitto reilun kauhallisen kun "kaikkihan tästä tykkää". Ja kylkeen kylmä, rasvanen grahamlihapasteija. Munaa ei meidän koulussa tarjottu.
No, mä en tykännyt. Toisen tai kolmannen kerran jälkeen oksensin kaiken luokan roskikseen. Sen jälkeen ei tarvinnut syödä sitä. Enkä syö edelleenkään, pelkkä haju saa oksennuksen kurkkuun. Myöskään valmiit pasteijat ei kuulu ruokavalioon, korkeintaan itse tehdyt, ja nekin vain tiettyyn pisteeseen asti. Lihapiirakatkin tökkii.
Kiitti vaan, ope.
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäisen pizzani Oulussa, en muista enää ravintolan nimeä.
Kotona herkkua oli vanhempien tilipäivänä ostetut porsaankyljykset ja leikkeleet siivutettiin tiskissä olevista tangoista ja laitettiin paperiin.
Arjessa syötiin paljon kuoripottuja ja ruskeaa kastiketta. Meillä ei ollut koskaan kotona broileria, se oli elämys kun serkun äiti oli grillillä töissä ja toi sieltä kokonaisen broilerin. Meillä syötiin myös paljon poroa ja kalaa, koska suvussa oli poromiehiä ja isä kova kalastamaan
Joo, kaupan tiskillä kysyttiin: palana vai viipaleina ja sitten ottivat makkaratangon "käsittelyyn".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäisen pizzani Oulussa, en muista enää ravintolan nimeä.
Kotona herkkua oli vanhempien tilipäivänä ostetut porsaankyljykset ja leikkeleet siivutettiin tiskissä olevista tangoista ja laitettiin paperiin.
Arjessa syötiin paljon kuoripottuja ja ruskeaa kastiketta. Meillä ei ollut koskaan kotona broileria, se oli elämys kun serkun äiti oli grillillä töissä ja toi sieltä kokonaisen broilerin. Meillä syötiin myös paljon poroa ja kalaa, koska suvussa oli poromiehiä ja isä kova kalastamaan
Joo, kaupan tiskillä kysyttiin: palana vai viipaleina ja sitten ottivat makkaratangon "käsittelyyn".
Totta! Olen monesti miettinyt, että maistuisikohan ne erilaisilta jos nyt menisi maistamaan leikkelettä, jota ei ole pakattu mihinkään suojakaasuun
Toisen luokan kevätjuhlapäivänä äitini sanoi, että hyvän todistukseni kunniaksi lähdemme ravintolaan syömään. Muistan, että oli aurinkoinen päivä, mulla oli päällä vaaleansininen kevyt haalari ja että tilasin raflassa katkarapusalaatin :)
Jossain ala-asteurani (ja samoin 80-luvun) puolivälin tienoilla äitini innostui laittamaan lähes joka lauantai-illan ruoaksi kaalilaatikkoa. Se oli niiiin hyvää! Saunan jälkeen vedettiin napa killiin ja katsottiin samalla telkkaria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hieman myöhemmin muistan elävästi ensimmäisen kokemukseni kunnon kebab-ravintolasta, joka oli Abu Fuad Tampereella, hieman Keskustorilta rantaa kohti
Hyvää oli kebukin.
Olin 80-luvulla ihan pikkulapsi, mutta etelänmatkoilta on jäänyt mieleen ne vartaissa pyörivät kokonaiset kanat. Jälkeenpäin ajateltuna olivat varmaan ihan kauheita bakteeripesiä, mutta minulla oli pakkomielle niihin.
Jotain tuollaista kanaa ranskanperunoiden kanssa, nam, täytyykin syödä joskus. Mutta ne ranskanperunatkin oli erilaisia, leveämpiä eikä ihan niin rapeita, niissä taisi olla jotain etikkaa? Ja ketsuppikin maistui erilaiselta kuin kotona :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulun kumiset kinderperunat ja pinaattikeitto taitaa olla ne oksettavimmat elämykset. Eka Carrolsissa syöty hamppari oli toinen ääripää, maistui taivaalliselta.
Rosson kanakori.
En pizzan lisäksi mitään muuta ravintolaruokaa kasarilta muistakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan kun isä kävi kaupungissa ja toi tuliaisiksi höyrytettyjä lihapiirakoita nakilla. Ne olivat tosi hyviä.
Muistan myös äidin leipoman mielettömän hyvänmakuinen pullan ja munkit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan ekan hampurilaiseni joskus 80-luvun alussa, söin sen kotona. Äiti oli jostain tuonut (luultavasti työpaikaltaan, kun oli tehtaan keittiössä töissä) jokaiselle oman ja ne sitten lämmitettiin aromigrillissä. Vähän kansi kärventyi ja pihvi jäi kylmäksi, kun ne kokonaisena sinne laitettiin. Mutta ei haitannut. Ketsuppia ja sinappia sekä suolakurkkuviipaleita väliin ja maistui TAIVAALLISELTA!! Oli lämmin kesäsunnuntai ja olin juuri tullut serkkujeni mökiltä kotiin, hiukset vielä märkänä.
On monenlaisia ruokamuistoja. Siihen aikaan pienellä paikkakunnallamme ei ollut muuta kuin pari lounasravintolaa. Niissä kävin silloin tällöin syömässä kotiruoan tyyppistä ruokaa.
Sitten läheisessä vähän isommassa kaupungissa, olikin tarjontaa jo enemmän. Siellä kun kävin asioilla, niin samalla reissulla oli kiva pistäytyä ravintolaan.
Tykkäsin käydä Martinassa syömässä pizzaa tai jonkun reilun salaattiannoksen, kuten Nizzan salaatti.
Jotkut muutkin samantyyppiset pizzeriat oli kivoja ja riittävän edullisia. Muutama vähän hienompikin ravintola oli, mutta ne tuntuivat liian kalliilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan aina sen onnen tunteen kun kaksi viikkoa etelänmatkalla oltuani, pääsin taas äidin tekemän hyvän ruoan pariin. Söin niin hyvällä ruokahalulla, että äiti ihmetteli, olinko nähnyt matkalla nälkää.
Cantina Oulussa pizzeria, jossa söin elämäni ensimmäinen pizzan. Hyvää oli.
Vierailija kirjoitti:
Rosson kanakori.
En pizzan lisäksi mitään muuta ravintolaruokaa kasarilta muistakaan.
Komppaan myös Rossoa. Silloin oli juhlahetki mennä pikkukaupungissa ulos syömään, Rossossa se oli minulle pizzaa (joka oli hyvää). Se raastepöydäksi nimitetty oli myös herkkua, oli siellä muutakin kuin raasteita :) salaattikastikekin oli superhyvää.
Myös tunnelma oli kohdillaan. semmoista leppoisaa viihdemusiikkia soi taustalla vaimeasti. Ravintolat olivat jotenkin tummasävyisiä, lämpimiä paikkoja jotka eivät tuntuneet halvan ketjumaisilta silloin. Tarjoilija hyvin ammattimainen ja kohtelias.
Rosson piirretty ruokalista oli myös elämys sinänsä. Heillä oli ihania jäätelöannoksia maljassa, ja noista muistan banana splitin, nam! Olin 12 ja tuo oli ylellistä iänikuisen vaniljan jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Annan pubin Calzone Manhattan.
Me käytiin kasarilla usein Annan pubissa pizzalla. Itse tilasin yleensä Nashvillen. Se oli muuten hyvää!
Vierailija kirjoitti:
Inhosin ja inhoan viilejä sekä keitettyjä kananmunia. Ja joka helv. päivä päiväkodista ylä-asteelle ne oli juuri nämä jotka oli välipaloina ja/tai ruoan lisänä. Tietysti pakko syödä kaikki koska Afrikan kärpässilmäiset lapset ja syyt.
Yhä tänä päivänäkin nousee verenpaineet välittömästi punaiselle kun joku noita tuputtaa tai ihmettelee miksi en syö.
En myöskään lahjoita mihinkään kehitysmaasäätöön pennin hyrrää sillä pidän ym seurauksena Afrikan kärpässilmäisiä lapsia osasyyllisenä tättähäärien minuun kohdistuneeseen törkeään kiusaamiseen.
Nauran tälle vedet silmissä. Näköjään lapsia vuosikymmenestä toiseen syyllistetään näillä käpässilmisillä lapsilla. Olen syntynyt 60 luvun alussa ja meitä houkuteltiin syömään, kun biafralaiset lapset näkevät nälkää. En muista mikä maan nimi nykyään on. Koulussa ja joka paikassa oli kuvia laihoista lapsista ja meitä syyllistettiin. Sain kotona loppumaan tuon touhun, kun kavereiden kanssa keksittiin vastavetona sanoa, että lähetä tämä annos sitten biafraan. Vanhemmilla meni pokka ja syyllistys loppui siihen :D
Isäni teki työelämässään työtä, minkä vuoksi hän oli usein viikonkin poissa kotoa.
Muistan kasarilta isän kesäloman, kun hän nappasi minut tarakalla olevaan lastenistuimeen ja mentiin käymään tuohon aikaan paikalliseen Kauppahallista ostamaan kalaa ja isä teki pannulla. Sillä ruualla oli jokin yhtä jännä nimi kuin rosvopaisti, muttei se ole sitä, kun se on lihasta. Mitähän se olisi voinut olla?
Kesäkeitto ja pinaattikeitto koulussa. Molemmat oksensin.