Ihmiset, miksi se sovinnon tekeminen on teille niin vaikeaa? Elama on lyhyt, ja rakkautta ja ystavyytta ei ole koskaan liikaa. Laheta viesti ystavallesi/sukulaiselle/rakkaallesi,

" sopiminen" sellaisen ihmisen kanssa, joka on silloin sut hylännyt, kun olisit eniten tukea tarvinnut? Ennen läheinen, mutta tiukassa tilanteessa perääntyi, ja minä olen kyllä hänelle todella tukena ollut... Miten voi " sopia riidan" , kun välillä on vain täysi hiljaisuus. Toisaalta kaipaan tuota ihmistä, mutta toisaalta olen mennyt täysin lukkoon koettuani hänen käytöksensä hylkäämisenä. Surullista, ja tavallaan niin turhaa.

Vierailija:

Oli oikeastaan ensimmäinen iso riita. Tulos; hän ei halunnutkaan antaa anteeksi vaan luopui mielummin ystävyydestämme.

Ilmeisesti ystävyytemme ei sittenkään ollut niin syvä kuin kuvittelin.

hajuakaan. Hän oli lapsemme kummi, ja myös yhteydenotto lapseen jäi.

yritin silloin puhumista, mutta hän ei kyennyt keskustelemaan suvun vanhoista toimintamalleista, jotka minä koin ja koen haitallisina, katsoimme siis asiaa eri kantilta. Mutta tuon läheisen ihmissuhteen katkeaminen on ollut minulle iso juttu. Olen myös ajatellut, etten sitten koskaan kai todella tärkeä hänelle ollutkaan.

Jokainen keskustelu voi aina olla myös se viimeinen. Minä ainakin eroan ihmisistä aina mielummin hyvällä mielellä kuin että haluaisin riidellä. En tiedä mutta itse ainakin ajattelisin, että ne vihamieliset sanat jäisivät kolkuttelemaan mieleeni, jos huomaisinkin käydyn keskustelun olleen todellakin se viimeinen.