Millä tavalla hoidat mielenterveyttäsi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yritän parantaa palstalla vähän maailmaa ja saada ihmisiä tolkkuihinsa. Jotenkin nätisti ja kivasti. Pitää miettiä silti aina, että onko itse väärässä jossain tai antaako joku muu tietoa mulle. 

Teet turhaa työtä. Ihmiset eivät koskaan anna egolleen sen vertaa periksi, että olisivat valmiita häviämään väittelyitä saatika myöntämään että tulisivat tolkkuihinsa. Etenkään täällä. Keksi joku parempi tarkoitus elämällesi. Keskity mieluummin itseesi.

On muu tarkoitus elämälle. Nyt kysyttiinkin miten parannat mielenterveyttäsi. Se on ollut vähän turhaa työtä, mutta mielipide on joskus hyvä ilmaista. Ja yrittää ravistella hienovaraisesti joku hereille, tässä zombimaailmassa, yksikin herännyt on hyvä saavutus.

No mielenterveys tuollaisesta ei ainakaan parane, kuten varmasti oletkin jo huomannut. Kertoohan sen tuo miten nimität ihmisiä zombeiksi. Kertoo turhautumisesta. 

Rukoilen, urheilen, luen tai kuuntelen kirjoja, teen käsitöitä, kokkailen tai leivon, hakeudun ihmisten seuraan. Näillä saa pidettyä pään pois negatiivisesta kehästä. 

Terapiassa kyllä joskus käynyt 

Selaan netistä kaikkea mikä suututtaa 👍

Piirrän, pelailen, haaveilen, kuuntelen musiikkia, jaan pelisisältöä YouTubeen, vuorovaikutan harrastepiireissä netissä, ajelen joukkoliikenteellä ja suunnittelen linjastoja, äänestän omien arvojen mukaisesti ja edistän muita tietotaitoani jakamlla heille/käymällä dialogia heidän kanssaan.

Haluaisin vain lisäksi seurustella, viettää laatuaikaa ihanan naisen kanssa ja harrastaa hyvää naista miellyttävää seksiä 💕 Ongelmana on estynyt traumatisoitunut epätäydellinen persoonani.

Kun joku homma menee "perseelleen" niin kiroan naama punaisena ja lähden kahvin keittoon ja rauhan tupakalle.  Siitä se verenpaine taas laskee.  En pitempään ota stressiä.

Vietän aikaa mahdollisimman paljon itsekseni. 

Meditaatio: rentouttaa oikeasti vaikka aluksi mietin onko tässä mitään järkeä.

Luovuin kofeiinista: uskomaton helpotus ahdistukseen. Miksi en tajunnut tätä jo vuosia sitten. Yöunet syvenivät ja uudet tilanteet eivät enää aiheuta tärinöitä.

Koetan oppia tai nähdä joka päivä jotain uutta: Monesti jo netissä törmää uusiin asioihin, mutta jo wikipediaa selaamalla oppii uusia asioita.

Siten etten hoida mielenterveyttäni. Aina kun olen ruvennut keskittymään mielenterveyteeni tai onnellisuuteeni, olen alkanut voida huonommin. Olen ihan perusonnellinen ja tyytyväinen enimmäkseen. Jos tulee huonompia kausia, pidän sitä normaaliin elämään kuuluvana.

Sen kyllä teen että elän terveellisesti (ravinto, liikunta, päihteettömyys), mikä edesauttaa mielenterveyttäkin, mutta en tee sitä ensisijaisesti mielenterveyden takia.

Säännöllinen, ohjattu liikunta, kävelylenkit, pyöräily. Oma makuuhuone! Ei lapsia, koska äidillä oli liikaa kurittomia pentuja ja huono mies. 

Töiden jälkeen keskityn vain itseeni.

Käyn seurakunnassa, virkistää ja tapaan samanhenkisiä ja samat arvot jakavia ihmisiä.

Tämä on minusta hyvä aloitus, eikä tälle kannata v**tuilla. Minulla on tasapainotus sen välillä minkä verran olen ihan itsekseni ja minkä verran toisten seurassa. Minkä verran teen ja en tee. Tärkeiden ihmisten kanssa olemiseen kannattaa satsata aikaa ja sitten taas omalle itselleen. Liikun merenrannoilla ja muutenkin luonnossa. Koitan nukkua niin paljon kuin nukuttaa, aina.

Faith kirjoitti:

Siten etten hoida mielenterveyttäni. Aina kun olen ruvennut keskittymään mielenterveyteeni tai onnellisuuteeni, olen alkanut voida huonommin. Olen ihan perusonnellinen ja tyytyväinen enimmäkseen. Jos tulee huonompia kausia, pidän sitä normaaliin elämään kuuluvana.

Sen kyllä teen että elän terveellisesti (ravinto, liikunta, päihteettömyys), mikä edesauttaa mielenterveyttäkin, mutta en tee sitä ensisijaisesti mielenterveyden takia.

Mielenterveys käsitteenä on vääristynyt viittaamaan pelkästään ongelmien ja kunnon hoitoon vaikka meillä kaikilla on sellainen ja se kehittyy läpi elämän tekemiemme valintojen ja sattumusten kautta luoden omanlaisensa tulkintamaailman.

Sinun valintasi näyttää olevan sinulle parhaiten toimiva eli et sen erityisemmin asiaa ajattele: se mitä teet on ilmeisesti arvojesi mukaista ja kehittää sinua ihmisenä.

Minulla melkein sama juttu, mutta ehtolauseena on tuo estyneisyyden historian painolasti. Kunpa voisin kerätä rohkeutta ja uskallusta kysyäkseni mielitiettyäni treffeille jotta voisin alkaa lopulta elämään arvojeni mukaista elämää rakastajana ja kumppanina ihanalle naiselle.

Panostaan riittävään yöuneen ja harrastan ulkoilua jaksamisen mukaan. Eli lempeästi, tällä hetkellä lähinnä pyöräilyä. Olen armollinen itselleni ja pahoille tunteille. Harrastan kiitosrukouksia välillä. Ymmärrän, ettei ole kaikkien juttu, mutta siinä tulee huomioitua asioita, jotka ovat elämässä hyvin ja se tuo hyvää mieltä.

Tupakointi rentouttaa, aina esin aamulla ja heti työpäivän jälkeen ja sitten illan viimeiset savut terassilla auringon laskiessa. Otan myös kossupaukkuja lähes päivittäin, mutta kuitenkin korkeintaan yhden päivässä. Kossu raikastaa suun tupakasta ja kirkastaa ajatuksia. Työpaikallani (päiväkoti) ei valitettavasti saa tupakoida, se kyllä auttaisi paremmin jaksamaan päivän loppuun. Toki vedän myös erilaisia lääkärin määräämiä pillereitä korvienväliongelmiini.

Trollaan ja jankkaan palstalla. 

ruutu-emilian laittaminen menettelynsä takia kärsimään on hyvää mielenterveyden hoitamista, oli siellä sitten esimies sanelemassa tai ei.

Olen poissa Suomesta vähintään 5kk vuodesta.

Suomen kesässä (jos on kiva ilma) aamu-uinti 6-7 välillä lähijärvessä ja aamukahvi omalla pihalla kaikessa hiljaisuudessa on kivaa ja rauhoittavaa. 

Ainoa kurjuus on että 8kk talvesta ei selviä henkisesti eikä fyysisesti muutamalla kauniilla kesäpäivällä

Se hoituu elämällä, ei ole ongelmia.

Vierailija kirjoitti:

Ilmainen:

Poistun vauvapalsta lta

Te pakenette hirveästi asioita. On hyvä lähteä jos ei miellytä mutta teette puheissanne kaikesta pahaa vaikka kyse on vain teistä yksilöinä. Ei minun mielenterveyteni palstalla mene pilalle mutta tottahan toki sitä toivoisi että kiusaaminen ja muu ikävä loppuisi vaikka kokonaan.