Oletko kokenut tämän: annoin kaikkeni mutta se ei riittänyt
Oletko antanut jotain koitosta varten absoluuttisesti kaikkesi niin että sen jälkeen sait uupumuksen, mutta silti se ei riittänyt?
Mä koin ton viime kesänä enkä vieläkään ole toipunut henkisesti siitä miten lannistavaa kokemus se oli. Onko joskus parempi olla yrittämättä ollenkaan? Ei tarvitsisi pettyä.
Kommentit (6)
Ihan jatkuvasti. En anna sen lannistaa. Jonain päivänä olen niin vahva ja valmis että se riittää.
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat, että "se ei riittänyt"? Ihan konkreettisesti.
En päässyt tavoitteeseeni joka oli ihan yleisesti realistisena pidetty tavoite.
Ap
En ole kokenut, olen aina onnistunut tavoitteissani, jos kaikkeni olen antanut.
Valitettavasti se johtuu siitä, että en ole uskaltanut kovin paljoa tavoitella. Matalan riman yli on helpompi kierähtää.
Jos joskus olen epäonnistumassa jossain (esim. painonpudotus), uskottelen itselleni että nyt oli vain huono hetki, kokeillaan ensi vuonna uudestaan.
Tai todennut, ettei se nyt niin tärkeä tavoite ole (esim. ammatilliset seikat).
Ihailen että uskalsit edes yrittää!
Joo. Olen hyvin menneiden yo-kirjoitusten jälkeen epäonnistunut lähestulkoon kaikessa mitä olen yrittänyt 20 vuoden ajan. Nykyään oon tk eläkkeellä enkä yritä enää mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitat, että "se ei riittänyt"? Ihan konkreettisesti.
En päässyt tavoitteeseeni joka oli ihan yleisesti realistisena pidetty tavoite.
Ap
Et saanut opiskelupaikkaa, et onnistunut laihduttamaan, et löytänyt seurustelukumppania? Jos jotakin tuontapaista, voit aina jatkaa yrittämistä siihen asti, kunnes "riittää". Mikään ei ole lopullista paitsi kuolema.
Mitä tarkoitat, että "se ei riittänyt"? Ihan konkreettisesti.