Lue keskustelun säännöt.
Kertokaa mikä mua vaivaa ja mikä avuksi
08.06.2024 |
Olen näiden pinnalla olevien diagnoosien myötä alkanut miettiä, olenko itse autisti tms. Eli:
-Työt sujuu hyvin, olen tunnollinen ja hyvä työntekijä. Kaikkea uutta jännitän ja se vie energiaa ja usein välttelen haasteita työelämässä. Työ vie yleensä kaikki mehut ja usein nukun arki-illat.
-Olen yksinhuoltaja ja lapsen hoidan hyvin, tuen häntä ja hän on minulle kaikki kaikessa
-Työn ja lapsenhoidon ohessa en saa mitään tehtyä, en niin mitään. Nyt jo viikon ollut lomalla, olen suunnitellut imuroimista koko viikon, mietin myös jotain kesäretkeä tms, mutta nyt on mennyt viikko ihmetellessä
-Kaikki (mieluisakin) tekeminen on niiiiiin vaikeaa, joudun pakottamaan itseni esim. pesemään pyykkiä, tekemään ruokaa, ulkoiluttamaan koiraa, vaikea selittää, jokainen soluni vastustaa tekemistä ja ihan jokainen vaikkapa tekstiviesti kaverille on työn ja tuskan takana
-pitkä kesäloma (opettaja) ja joka kesä on sama juttu, passivoidun ihan ameebaksi, jos en ole jo etukäteen suunnitellut matkoja tai ohjelmaa, toiminnanohjaukseni ei toimi ollenkaan, jos ei ole ns. ulkoista pakkoa. Onneksi olen tunnollinen ihminen, siis hoidan työn, lapsen ja koiran, mutta kaikki muu on kovin hankalaa
Mikä avuksi? Ja jos sanotte, että ota itseäsi niskasta kiinni, niin konkreettisia keinoja, kuinka se onnistuu. Koska yrittänyt olen.
Kommentit (44)
Täytyy googlata tuo korkean toimintakyvyn masennus. Outoa tässä on siiis se, että en varsinaisesti ole masentunut, vaan hyvinkin iloinen ja hyvää seuraa kun vaan saisin aikaiseksi tavattua ihmisiä. Aloitekyvyttömyyttä on hyvin paljon, ts. Ideoita ja suunnitelmia riittää, mutta en sa niitä toteutettua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täytyy googlata tuo korkean toimintakyvyn masennus. Outoa tässä on siiis se, että en varsinaisesti ole masentunut, vaan hyvinkin iloinen ja hyvää seuraa kun vaan saisin aikaiseksi tavattua ihmisiä. Aloitekyvyttömyyttä on hyvin paljon, ts. Ideoita ja suunnitelmia riittää, mutta en sa niitä toteutettua.
Ei kuulosta masennukselta. Minulla on samaa ja nyt esim. neljättä päivää vain sisällä, kun en saa lähdettyä.
Vierailija kirjoitti:
Venäläinen klassikko Ivan Gontsarovin kirja Oblomov kertoo miehestä, joka ei saa mitään aikaiseksi. Oblomovilaisuus on tunnettu käsite.
140 mn slobon har det problemet i Sovjet II.
Diagnos: För lite kuk.
Botemedlet torde vara självklart.
Lapsi pois ameebalta kun terveetkään eivät saa hoitaa lapsiansa rauhassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisitteko te nyt lopettaa nämä typerät diagnosoimiset ja uusien diagnoosien keksimisen ja olla rehellisiä itseistänne? Mitä ne diagnoosit teitä auttavat? Tehkää niitä muutoksia parempaan. Laiskaa sakkia koko Suomi täynnä, älkääkä esittäkö hyviä ihmisiä. Nauran teille jokaiselle ameeballe.
Sä oot vaan ruuhkavuosissa.
Egotrippi: Koivuniemen herra
Kaikella rakkaudella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Peräsuolenlaskeuma ja turhan paikan ulina. Keksi parempi
Vierailija kirjoitti:
Voisitteko te nyt lopettaa nämä typerät diagnosoimiset ja uusien diagnoosien keksimisen ja olla rehellisiä itseistänne? Mitä ne diagnoosit teitä auttavat? Tehkää niitä muutoksia parempaan. Laiskaa sakkia koko Suomi täynnä, älkääkä esittäkö hyviä ihmisiä. Nauran teille jokaiselle ameeballe.
Miten laiskuudesta sitten paranee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
EI kaikki ole diagnosoitavissa tai kaieklle tarvitse edes olla diagnoosia tai kyseessä neurologinen poikkeavuus. Väsymys, työuupumus, lievä masennus tai alakulo voivot esiintyä vaivalloisuutena saada aikaiseksi ilman ulkoista painetta. Ti aihan jo se paerus setus, että ihmismieli pyrkii optimoimaan miellyttävyyden ja mukavuuden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisitteko te nyt lopettaa nämä typerät diagnosoimiset ja uusien diagnoosien keksimisen ja olla rehellisiä itseistänne? Mitä ne diagnoosit teitä auttavat? Tehkää niitä muutoksia parempaan. Laiskaa sakkia koko Suomi täynnä, älkääkä esittäkö hyviä ihmisiä. Nauran teille jokaiselle ameeballe.
Miten laiskuudesta sitten paranee?
Hop hop ja hommiin. Säälittävää valittamista ja syyt asuvat omissa sisuksissa.
Ap, tuo teksti olisi voinut olla minun kirjoittamani! Tosin en ole yh eikä mulla ole koiraa, mutta ihan kaikki muu täsmää, jopa ammatti!
Mulla aivan sama, että suunnitella kyllä osaan, mutta en sitten vaan niin millään saa aloitettua mitään. Siis en mitään. Sitten kun joskus jotenkin pääsen vauhtiin, niin asiat kyllä rullaa, mutta yleensä kaikki vaan jää roikkumaan. Haluaisin tehdä kaikenlaista, mutta pystyn selailemaan nettiä tai juurikin katsomaan sarjoja ihan tuntikausiakin. Mulla auttaa se, jos mies on kotona, koska en kehtaa ihan yhtä paljon lusmuilla. Mieheni on omasta puolestaan äärimmäisen ahkera
Olen jopa miettinyt, etten ikinä olisi voinut olla missään muussa ammatissa, koska en voisi tehdä pitempiä päiviä vähemmällä lomalla, en vaan yksinkertaisesti pystyisi.
Olen tullut siihen tulokseen, että mulla on add (adhd ilman ylivilkkautta), patalaiskuus ja nettiriippuvuus. En vieläkään ole keksinyt mitään apua tähän,ja lähestyn jo viittäkymppiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, tuo teksti olisi voinut olla minun kirjoittamani! Tosin en ole yh eikä mulla ole koiraa, mutta ihan kaikki muu täsmää, jopa ammatti!
Mulla aivan sama, että suunnitella kyllä osaan, mutta en sitten vaan niin millään saa aloitettua mitään. Siis en mitään. Sitten kun joskus jotenkin pääsen vauhtiin, niin asiat kyllä rullaa, mutta yleensä kaikki vaan jää roikkumaan. Haluaisin tehdä kaikenlaista, mutta pystyn selailemaan nettiä tai juurikin katsomaan sarjoja ihan tuntikausiakin. Mulla auttaa se, jos mies on kotona, koska en kehtaa ihan yhtä paljon lusmuilla. Mieheni on omasta puolestaan äärimmäisen ahkera
Olen jopa miettinyt, etten ikinä olisi voinut olla missään muussa ammatissa, koska en voisi tehdä pitempiä päiviä vähemmällä lomalla, en vaan yksinkertaisesti pystyisi.
Olen tullut siihen tulokseen, että mulla on add (adhd ilman ylivilkkautta), patalaiskuus ja nettiriippuvuus. En vieläkään ole keks
Sama. ADD:n liittyy just riippuvuusalttius. Saatan olla aamusta iltaan koneella/puhelimella, jos kukaan ei keskeytä sitä (ei ole hyvä asua yksin). Unohdan välillä syödäkin.
Ap:lla ei ole riippuvuuksia, mutta ikä täsmää tuon toisen opettajan kanssa ja sekin, että kun asiat lähtee rullaamaan niin menee hyvin ja niistä onnistuneista asioista saa energiaa, mutta kaikki roikkuu ja todella vaikea aloittaa mitään helppojakaan juttuja
Vierailija kirjoitti:
Voisitteko te nyt lopettaa nämä typerät diagnosoimiset ja uusien diagnoosien keksimisen ja olla rehellisiä itseistänne? Mitä ne diagnoosit teitä auttavat? Tehkää niitä muutoksia parempaan. Laiskaa sakkia koko Suomi täynnä, älkääkä esittäkö hyviä ihmisiä. Nauran teille jokaiselle ameeballe.
Ei se ole normaalia, ettei huvita tehdä mitään. Diagnooseilla yritetään löytää ongelman ydin, jotta tilannetta voitaisiin parantaa. En tiedä miksi vihaat diagnooseja niin paljon :D
Komppaan ADHD!
siinä ns. Ohjauskeskus ei ole normaali.
Voit pystyä tekemään työt kunnolla (maskaat olevasi normaali, vie paljon energiaa, lopuksi ehkä burnout) kun vihdoin olet kotona (voit olla oma itsesi)menee koko ohjaus sekaisin etkä saa hommia loppuun saakka tai tiedät , että jää kesken etkä edes aloita.
Toinen hankala asia adhdssa se muuttuu kun vanhenet, yleensä keskittymiskyky paranee (muuttuu ADD.si ilman h) mutta voi mennä toisinpäin ja menee enemmän tolaltaan
Pyydä lääkäriltä Voxtra mieliala lääke, toimii myös ADHD, kerro vaikka että olet kuullut hyvä lääke ahdistukseen. Käytä ainakin 3kk ja katso lähteekö hommat luistamaan. Aluksi voi olla vaikeaa kun voi tulla iso persoonallisuuden muutos.
Onnea matkaan 🙏
Eikös ADHD:n pitäisi näkyä jo lapsena/nuorena? Voiko se yhtäkkiä puhjeta yli nelikymppisenä?
Olet laiska, mutta mielesi tekisi olla toimelias. Ilman työtä, lasta ja koiraa olisit kuin Ellun kana sotkuisessa kodissasi ja nukkuisit pitkät yö- ja päiväunet.
Occamin partaveitsen mukaan näin. Ferritiini- ja korkeantasonmasentuneisuusjutut ovat tekosyiden etsimistä.
Lähinnä tuossa vaikuttaisi olevan enimmäkseen adhd-oireita, tosin ilman ylivilkkautta - mikä onkin naisilla tyypillinen juttu. Mutta enimmäkseen tuo on varmaan pientä neuroottisuutta, ahdistuneisuutta, ylikuormitusta, ehkä vähän masennustakin. Ei siis mitään, mihin saisi tai tarvitsisi diagnoosin, vaan vain haastava elämänvaihe. 30 vuoden päästä helpottaa.
Elämä nyt ei ole helppoa ja mukavaa suurimmalle osalle ihmisiä. Ihminen, kuten eliöt ylipäätään, ovat usein taipuvaisia tekemään asiat helpoimman kautta (siis mikä vaikuttaa helpoimmalta), ja se on ihan loogista, kun ajattelee, että enimmäkseen elämä on ollut aikamoista puurtamista, olit sitten bakteeri, peruna tai opettaja.