Ilahdutko, jos exä vuosien takaa kysyy yllättäen kuulumisia?

Kandee ottaa lohtusexii ja polttaa tupakat... Jokuhan siinä mätti?

Vierailija kirjoitti:

Ei ei ei, ne on muinaishistoriaa, elän nykyhetkessä.

Tämä. Minusta oikeasti tuntuu, että se suhde olisi tapahtunut jossain aiemmassa elämässä. Erosta on nyt 6 vuotta. Olen täysin eri ihminen kuin silloin, kaikki on muuttunut. En halua muistaa.

Ex ex ex vako tuoksui joskus hunajalle ja koklattiin... Nyt se haisee ällölle

Yksi existä on sellainen, että tuntuu hyvältä kuulla että hän on edelleen olemassa tällä samalla planeetalla.

Muista en mielummin kuule enkä tiedä mitään.

No itse ajattelisin, että kumpikin olemme menneet eteenpäin elämässä ja on perhe yms. Ilahtuisin kuitenkin, koska onhan hän osa menneisyyttäni- vuosien jälkeen olisi oikeastaan ihan mukava vaihtaa kuulumisia kaveripohjalta. Kavereitahan alun perin olimmeki, joten miksi ei?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ei ei, ne on muinaishistoriaa, elän nykyhetkessä.

Tämä. Minusta oikeasti tuntuu, että se suhde olisi tapahtunut jossain aiemmassa elämässä. Erosta on nyt 6 vuotta. Olen täysin eri ihminen kuin silloin, kaikki on muuttunut. En halua muistaa.

 

Näköjään muistat erittäin vahvasti. Muuten et olisi kommentoinut kysymystä mitenkään.

riippuu exästä, parista en tahdo kuulla mitään, yhden kuulumiset olisi kiva tietää ja yhden kanssa olemme kavereita edelleen, ei toki mitään bestiksiä mutta vaihdetaan kuulumisia ja käydään joskus kahvilla, kävelyllä tms. 

Vierailija kirjoitti:

riippuu exästä, parista en tahdo kuulla mitään, yhden kuulumiset olisi kiva tietää ja yhden kanssa olemme kavereita edelleen, ei toki mitään bestiksiä mutta vaihdetaan kuulumisia ja käydään joskus kahvilla, kävelyllä tms. 

lisäyksenä, että ne pari, joiden kanssa ei huvita olla missään tekemisissä, eivät olleet koskaan olleet kavereitani, seurustelu aloitettiin kun tavattiin ja kun se loppui, ei enää tavattu. Kaksi muuta oli kavereita sekä ennen eroa että sen jälkeen, toisen kanssa välit vaan katkesi vuosien kuluessa, kun muu elämä tuli väliin (toisen kanssa yhteys jatkui, koska on yhteinen lapsi)

Ihmettelen näitä jotka väittävät aikuisiällä kovasti muuttuvansa/muuttuneensa. Elämäntilanteet ja arki kyllä muuttuu, mutta en ole tavannut yhtäkään ihmistä joka olisi itsessään kovasti muuttunut. Joku vakava masennus tai muu tapaturma/sairastuminen voi ehkä muuttaa, mutta esim oman lähipiirin pisimmät läheiset ovat kyllä olleet ihan samoja tyyppejä jo yli 30v vaikka välissä on ollut kaikenlaista tapahtumaa.

Itse otsikon kysymykseen: ilahtuisin, minulla ei ole mitään kaunoja eksiin vaan olen iloinen jos heillä menee hyvin.

Eipä juuri. 

Miesystäväni esikoinen menee naimisiin kohta ja lapseni on kutsuttuina. Ex joutuu kuskaamaan lasta mennen tullen, ehkä yhteydenotto liittyy siihen

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen näitä jotka väittävät aikuisiällä kovasti muuttuvansa/muuttuneensa. Elämäntilanteet ja arki kyllä muuttuu, mutta en ole tavannut yhtäkään ihmistä joka olisi itsessään kovasti muuttunut. Joku vakava masennus tai muu tapaturma/sairastuminen voi ehkä muuttaa, mutta esim oman lähipiirin pisimmät läheiset ovat kyllä olleet ihan samoja tyyppejä jo yli 30v vaikka välissä on ollut kaikenlaista tapahtumaa.

Itse otsikon kysymykseen: ilahtuisin, minulla ei ole mitään kaunoja eksiin vaan olen iloinen jos heillä menee hyvin.

No, mä ainakin koen olevani ihan eri ihminen kuin vaikka kymmeniä vuosia sitten. Voi tietysti olla, että olen väärässä.

Nuorena olin ylikiltti ja ohjailtavissa, koska omat tunteeni ja tarpeeni tuli aina sivuuttaa muiden ihmisten määräysvallan tähden. Näin joudun kokemaan, että silloinen väkisintehty
mukautuja oli sivuroolissa omassa elämässään, eikä saanut olla riittävän "minä". En tunne rakkautta sivuuttajia kohtaan.

Onhan ihminen erilainen teini-ikäisenä kuin vaikkapa 65-vuotiaana, koska jo hormonitoiminta on eri iässä eri, elämänkokemuksesta puhumattakaan. Ehkä ymmärrän paremmin ihmisiä, jotka kokevat olevansa eri ihminen eri vuosikymmenillä kuin niitä, jotka ovat aina se sama ja aina yhtä "oikeassa" omasta mielestään.