Lue keskustelun säännöt.
Onko sinulla unelmakumppani?
06.06.2024 |
Millainen hän on?
Olen itse saanut elämässäni paljon, mutta tätä en. Ehkä taustalla on huono isäsuhde. En asettanut rimaa tarpeeksi korkealle.
Kommentit (37)
On. Mietin viimeksi eilen että miten minulle sattuikin niin hyvä tuuri.
Mies on komea, pitkä, hyväkäytöksinen, korkeasti koulutettu, fiksu, auttavainen, kärsivällinen ja kiltti. Tekee valtaosan kotitöistä koska on siivousfriikki. Suunnittelee yhteistä tekemistä ja huomioi arjessa joka päivä.
Se saisi paremmankin, mutta tuossa se nyt on 11 vuotta jaksanut tätä mun menoa katsella. En tiedä mitä tekisin jos se ymmärtäisi nostaa kytkintä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole unelmakumpania, mutta sellainen jonka kanssa arkea on hyvä elää.
Tämä!
Kumppanini on sopiva ja riittävä.
Oli, todella hyvä. Otti koiran, suhde loppui siihen.
On. Jumala. Muita en elämääni tarvitse.
On, aviomieheni. Olemme olleet pitkään naimisissa, mutta kyllä myös nuoruuden poikaystäväni olivat monien mielestä ominaisuuksiltaan unelmakumppaneita - ja jos katsotaan käytöstä minua kohtaan. Me emme vain sopineet yhteen riittävän hyvin.
Ap on tasan oikeassa siinä, että kaikki eivät aseta rimaa riittävän korkealle. Olin vähän hämmästynyt, kun äskettäin asetin pienen listan vaatimuksia miehelle ja valtaosa kommentoijista piti listaa mahdottomana, miestä ihmemiehenä ja jopa sellaisena, jollaista ei ole olemassakaan! Lista oli laadittu oman miehen tärkeimpinä pitämistäni ominaisuuksista eikä siinä edes ollut kaikki mitä toivon. Siinä ei ollut mitään mahdotonta.
Minun on vähän vaikea käsittää miksi ihmiset lähtevät suhteisiin, missä heti alusta alkaen on useampia suuria varoitusmerkkejä. Näin tekevät erittäin fiksut ja älykkäätkin ihmiset kuten eräs ystäväni, jonka puolisosta jo alun alkaen huomasin pienistä merkeistä, ettei hän kunnioita riittävästi vaimoaan. Ne olivat pieniä merkkejä kuten kenkien arvostelu muiden kuullen. Olisin lopettanut suhteen tuollaisten takia. Ja sitten lasten kasvettua pari erosi ja sain tietää mitä kaikkea muuta avioliitossa oli oikeasti tapahtunut. Ehkä tuollaiseen tilanteeseen joutunut alkaa pitää normaalia huonoa käytöstä ja oppii sietämään jopa melko avointa pettämistä. Kun mies on öitä poissa kotoa ilmoittamatta, on aika selvää mitä on meneillään. Useita sivusuhteita paljastui eron jälkeen.
Välttyy monelta ongelmalta, kun panee heti poikki. Jo hyvin pienistäkin asioista, koska asioista tulee vähitellen suurempia. Aina. Taivaan kiitos minun kiinnostukeni mieheen katosi jo nuorena välittömästi, jos hän on epäkunnioittava tai jos hänen seurassaan tulee epävarma olo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Unelmakumppani on sikäli hankala määritelmä että ei minulla ole koskaan ollut mitään tarkkoja unelmia siitä millainen sen kumppanin pitäisi olla. Enemmänkin olen mennyt sillä asenteella että katsotaan mitä tulee vastaan ja miten sen ihmisen kanssa sujuu. Jos sujuu hyvin ja yhteiselämä on helppoa ja sujuvaa niin hän on luultavasti sitten se unelmakumppani.
Ja sellainen mies tuli vastaan. Nyt jälkikäteen voin toki analysoida mistä kaikista ominaisuuksista se johtuu että sovimme niin hyvin yhteen mutta siitä ei juuri ole hyötyä. Kun toinen on empaattinen, kiltti ja huolehtivainen niin kyllä se kantaa tosi pitkälle ainakin minun kanssani.
Ei ole unelmapuoliso, mutta minulle tärkeissä asioissa hän on sellainen kuin haluan kumppanin olevan. "Puutteet" ovat sellaisia, joiden kanssa pystyn elämään. Minun ei ole koskaan tarvinnut pelätä häntä, ei edes silloin, kun hän on pahalla päällä.
En itsekään ole mikään unelmakumppani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan unelmoinut kumppanista. Sellainen nyt osui kohdalle lisäarvoksi.
Kyllä on, enkä ymmärrä miksi kukaan tyytyisi vähempään. Kaikilla on varmasti omat kriteerit puolisolle, ja minulla on itselleni täydellinen, ollut jo pitkälle toistakymmentä vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on, enkä ymmärrä miksi kukaan tyytyisi vähempään. Kaikilla on varmasti omat kriteerit puolisolle, ja minulla on itselleni täydellinen, ollut jo pitkälle toistakymmentä vuotta.
Mitä teet, jos kumppanisi esim. sairastuu tai joutuu onnettomuuteen ja vammautuu, eikä enää pysty olemaan se unelmakumppani, johon olet tottunut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei itsellä ole, mutta puolisollani on.
Tämä oli hyvä 😅
Sisältö jatkuu mainoksen alla
unelma kumppania ei ole olemassakaan
En saa minkäänlaista kumppania. Eli ei.
En ole koskaan unelmoinut mistään täydellisestä mielikuvitusmiehestä niin sinällään ei, mutta parempaa kumppania en osaisi itselleni toivoa. Hellä, kärsivällinen, huomaavainen ja huolehtiva. Aikaansaava ja kotihommat hoituu pyytämättä. Älykäs ja hauska, loistava keskustelukumppani. Kohtelee muitakin ihmisiä ja myös eläimiä hyvin, hyvä ystävä ystävilleen. Komea ja saa minut tuntemaan oloni halutuksi, seksi mahtavaa.
Kukaan ei tietenkään ole täydellinen, mutta rakastan häntä vikoinensa ja hän minua sellaisena kuin olen.
Eihän tää lista kerro mitään siitä millainen ihminen on kyseessä. Eikö se ole olennaisinta?