Kun vanhemmat eivät auta hädän tullen!
Vanhempani eivät suostu ottamaan minua ja perhettäni ( mies ja 1 lapsi) väliaikaisesti (1-2 kuukaudeksi) asumaan heidän kotiinsa. Tilaa heillä kyllä olisi. Välitkin meillä on aina olleet hyvät (tai ainakin minä olen niin luullut).
Paikkakunnan vaihdoksen takia emme välttämättä heti löydä uutta kotia. Sen takia kysyin vanhemmilta, että voitaisko heidän luona asua. Ei kuulemma käy. Mitään perustetta en saanut. Sanoin, että maksamme omat ruoat ja aumiskustannuksiakin, mutta...
Miten tämmöiseen pitäisi suhtautua?
Kommentit (20)
ja nyt teidän tulee kunnioittaa heidän toivetta. Löydätte varmasti väliaikaisen vuokra-asunnon.
Enkä pysty kuvittelemaan ettenkö itse auttaisi samalla tavalla lapsiani tulevaisuudessa.
vaan ovat suunnitelleet paikkakunnan vaihdoksen huonosti. Jos on muuttamassa, niin eikös ensimmäiseksi pitäisi olla asunto valmiina mihin muutetaan? Miten voi muuttaa, jos ei ole paikkaa minne muuttaa? Jos on itse asiansa tuolla lailla sössinyt, niin ei kai aikuinen ihminen ala parkua apua vanhemmiltaan... onnetonta tunaroimista.
Omat vanhempani varmasti itse ehdottaisivat heille muuttoa ko. ajaksi tuollaisessa tilanteessa, vaikka itse en haluaisi olla niin kauan vanhempieni kanssa saman katon alla (vaikka hyvät välit onkin).
Jos ette ole olleet paljon tekemisissä tai teillä on jotain " riitoja" , ymmärrän myös vanhempia, mutta jos kaikki on kunnossa, niin sitten ihmettelen suuresti.
Olet aikuinen ihminen ja sinulla on oma perhe, josta miehesi kanssa teillä on vastuu.
miksi sitten kysyit, että käykö heille ja saatteko muuttaa.... olisi siis jo omassa mielessänis päättänyt ja mahdollisesti kaikki suunnitelmanne sen mukaan laatineet, että lupaavat.
Kysyitte ja vastatahan saa joko kyllä tai ei.
Minusta myös tulisi kunnioittaa heidän päätöstään.
En ymmärrä joidenkin ihmisten logiikkaa, en sitten millään. Minulle ei tulisi mieleenikään olla auttamatta lapsiani - olivatpa he minkä ikäisiä tahansa.
Kysymys: miksi hankkia lapsia jos niiden pitää 15 vuotiaina muuttaa omilleen, eikä niiden tarvitse sen jälkeen apua pyytää?
Tosin, minun vanhemmilleni (ovat sitäpaitsi eronneet) en uskaltaisi edes ehdottaa moista. Eivät he ottaisi. Mutta ovatkin huonoja vanhempia. Itse majoittaisin tietysti omat lapseni.
tyttäreni on onnekas, koska juuri me olemme hänen vanhempansa! Tottakai ottaisin oman lapseni hädän hetkellä luokseni asumaan, ihan niin pitkään kun on tarvis.
vaikka itkin ja huusin puhelimeen väsymystäni. Kyllä mä kuulemma hyvin pärjään eikä oo mitään hätää. Matkaakin olisi ollut huimat 3km... Eipä ole tarvinnut sen jälkeen apua pyydellä...
Minun perheeni samoin kuin siskoni perhe olemme asuneet erinäisiä aikoja, erinäisistä syistä johtuen minun vanhempieni luona. Samoin " asutaan" kaikkina loma-aikoina miehen vanhempien luona joskus vain muutama päivä, joskus kolme-neljäkin viikkoa kerrallaan. Miehen vanhempien luona saattaa samaan aikaan olla vielä muutama muukin perhe. Kummassakaan " mummilassa" ei koskaan olla pyydetty maksua eikä se ole tarjottaessakaan heille kelvannut.
Minusta em. on ok, jos vanhemmat sitä itse haluavat ja siihen suostuvat. Itse pidän luonnollisena, että joskus omien lasteni ollessa aikuisia, toimin samalla tavalla. Mutta jos vanhempani kieltäisivät meitä tulemasta, niin silloin en tietenkään menisi ja hyväksyisin asian kyselemättä. Uskoisin, että " jankuttamisella" ainakin saisi aiheutettua erimielisyyksiä.
Minä olen majoittanut veljeni perheen kuukaudeksi kun joutuivat sen ajan ilman asuntoa olemaan.
En edes miettinyt kieltäytymistä eikä miehenikään mitenkään outona pitänyt sitä että majoitetaan heidät väliaikasesti.
Välit on edelleen hyvät ja autan veljeäni jatkossakin mikäli tarvetta tulee.
Vierailija:
Kysymys: miksi hankkia lapsia jos niiden pitää 15 vuotiaina muuttaa omilleen, eikä niiden tarvitse sen jälkeen apua pyytää?
Ap:n tapauksessa ei lie kuitenkaan kyse 15-vuotiaista, vaan kahdesta aikuisesta, joilla on jo omia lapsia.
turha sitten dementoituneena höperönä tulla itkemään millaista siellä laitoksessa on...
Omaa perhettä täytyy aina auttaa!
Vierailija:
turha sitten dementoituneena höperönä tulla itkemään millaista siellä laitoksessa on...
Omaa perhettä täytyy aina auttaa!
Ettehän te nyt sinne ole loppuelämäksenne muuttamassa. Outoa tuo kieltäytyminen, jos teillä kerta muuten on hyvät välit. Ehkä vanhempasi ovat sitten niin yksityisyydenhaluisia ihmisiä ja ajattelevat että kun kerran on lapsista päästy niin mitä niitä takaisin ottamaan, pärjätköön omillaan. Surullista kyllä.
vanhemmilla saattaisi olla syitä, joita ap ei meille täällä missään nimessä paljasta.
Minä ottaisin ehkä viikoksi. muta sitten jo olisi aika mennä omaan kotiin.
Minusta koko ajatuksesi on omituinen. Mietippäs nyt oikeasti joka kanalta tuota tilannettta.
Minusta äitisi on oikeassa. etsikää hyvät ihmiset asunto siksiaikaa. On sitä markkinoilla lyhytaikaisakin vuokrakämppiä.