Siis mikä tää 50:sten uusi villitys on??? Voisko joku valaista asiaa?

Ainoa oikea ratkaisu, olipa edellisistä suhteista lapsia tai ei.

Vierailija kirjoitti:

Molemmat hoitaa oman taloutensa. Hienoa! En itsekään rupea enää miehelle siivoojaksi, kokiksi tai sisustajaksi.

Tämä! 

Me ollaan nelikymppinen aviopari ja asutaan eri asunnoissa just tuon takia.

Kaikki ei ymmärrä, mutta ei se multa ole pois.

Yli 50-vuotiailla alkaa yleensä olemaan asuntoja ja kiinteistöjä, omia ja perittyjä yli oman tarpeen. Niissä voi sitten elellä missä milloinkin. 

Voi olla joko kukoistava seurustelusuhde, joka pysyy vireänä, kun ei asuta yhdessä, tai sitten askel eroon. Haluaisin ensinmainitun, jos eroan. Muutimme nykyisessä liitossa erilleen toiveestani, suhde ollut niin huono. Ollaan kyllä vie yhdessä, mutta ei niin tiiviisti kuin aiemmin.

Klassikkotapaus eli N50+, täysi-ikäistynyt lapsi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Molemmat hoitaa oman taloutensa. Hienoa! En itsekään rupea enää miehelle siivoojaksi, kokiksi tai sisustajaksi.

Minulla käy viikkosiivooja. Avovaimo siivoaa itse oman lukaalinsa. Sen mukaan kokkaillaan kumman asunnossa milloinkin ollaan. Tämän asunnon suomalaiset desing huonekalut ovat toistaiseksi kelvanneen siipan silmään. Arvotaidetta roikkuu jonkun huoneen seinällä.

avovaimo asuu samassa osoitteessa. Tarkoitat siis tyttöystävää?

 

Tarkoitan kihlattu tai vaikka morsian kun ollaan menossa naimisiin kesällä. Elämäntapa silti jatkuu useassa osoitteessa.

Näin mekin asuimme noin 20 v. Tapasimme siinä viidenkympin korvilla, toisella oli lapsiakin ,toisella ei. Oli omat velattomat asunnot ja paljon harrastuksia ja töitä. Tämä oli meille aikuisiällä tavanneilla erinomainen ratkaisu ja sopi mainiosti molemmille. Kukaan ei ollut kenenkään piika ja tapasimme jommankumman asunnossa tilanteen mukaan. Molemmat osasivat laittaa ruokaa ja hoitaa omat autot sun muut. Yhteinen harrastuskin oli. Toinen on nyt jo kuollut, mutta mielestäni tämä oli tosi toimiva ratkaisu,   ja jos sitä ei joku ymmärrä niin se on sitten hänen ongelmansa. Suosittelen aikuisille.

Kun ei tule toimeen vastakkaisen sukupuolen kanssa niin sitten eri osoitteissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuoreella tarkoitin sitä, että kun näkee harvemmin ei kumpikaan tuhlaa aikaa turhaan nillittämiseen, mitä saman katon alla voi joskus joillekin tapahtua.

Eli negatiiviisia asioita ei koskaan puhuta toiselle, kaikkea kivaa vain? Muu lakaistaan maton alle, koska harvojen tapailujen onnistumista ei uskalleta riskeerata? Ei kuulosta hyvältä.

50 vuoden jälkeen harva viitsii käyttää aikaansa missään suhteissaan negatiivisiin asioihin. Valittajat jäävät joka tapauksessa kohta yksin.

Ei tuo ole mikään villitys vaan ihan normaali käytäntö. Molemmat saa suhteesta ne parhaat palat. En itsekään jaksaisi jakaa kämppääni enää kenenkään kanssa. 

Edellisen suhteen jälkeen jo vakiintunut kotiarki eikä tarvitse toista jokapäivä siihen rinnalle. Kuulostaa kypsältä aikuiselta suhteelta.

Puolisoni äiti on jo yli 10 v ollut tuollaisessa suhteessa (molemmat leskiä joilla lapsia, jos joku kokee heidän suhdetaustan oleelliseksi). Arkena viettävät yön tai pari toistensa luona, suurimman osan viikonlopuista viettävät yhdessä. Tapaavat molempien lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Molemmat hoitaa oman taloutensa. Hienoa! En itsekään rupea enää miehelle siivoojaksi, kokiksi tai sisustajaksi.

Tämä! 

Me ollaan nelikymppinen aviopari ja asutaan eri asunnoissa just tuon takia.

Kaikki ei ymmärrä, mutta ei se multa ole pois.

Mä en ymmärrä miksi alatte suhteeseen sellaisen kanssa joka ei osaa itse siivota, kokata eikä sisustaa. Että sen takia täytyy sitten asua eri asunnoissa.

Ei toki teidän huonot valinnat ole multa pois. Itse vaan olen valinnut ihan aikuisen, fiksun, normaalin miehen. Ja ei ole noita syitä miksi pitäisi asua erikseen 😄 Yhdessä onnellisesti.

Mä olen asunut 2v. yhdessä mieheni kanssa. Mä en halua asua erillään.

T. 50+

Vapaa maa, vapaa valinta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuoreella tarkoitin sitä, että kun näkee harvemmin ei kumpikaan tuhlaa aikaa turhaan nillittämiseen, mitä saman katon alla voi joskus joillekin tapahtua.

Eli negatiiviisia asioita ei koskaan puhuta toiselle, kaikkea kivaa vain? Muu lakaistaan maton alle, koska harvojen tapailujen onnistumista ei uskalleta riskeerata? Ei kuulosta hyvältä.

50 vuoden jälkeen harva viitsii käyttää aikaansa missään suhteissaan negatiivisiin asioihin. Valittajat jäävät joka tapauksessa kohta yksin.

Ja sinä olet niitä jotka pitää kaikkea negatiivisista asioista keskustelemista valittamisena. Ja sitten heivaat "valittajat" ja ihmettelet kun suhteet ei kestä. Elämässä on aina myös huonoja tapahtumia ja asioita, myös ikäviä keskusteltavia, kyllä hyvä suhde ne kestää 

Vierailija kirjoitti:

No niin minäkin tekisin siis en muuttaisi enää uuden miehen kanssa yhteen. 

Asumiskulujen pienentyminen on ainoa syy miksi edes harkitsisin yhteenmuuttoa. Mutta ennemmin muutan halvempaan asuntoon kuin uhraan oman rauhan ja mielenterveyteni. Yhtäkään äijänretaletta en enää tule kattoni alla passaamaan tai sietämään. Suhde omissa asunnoissa on aikuiselle paljon toimivampi ratkaisu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No niin minäkin tekisin siis en muuttaisi enää uuden miehen kanssa yhteen. 

Asumiskulujen pienentyminen on ainoa syy miksi edes harkitsisin yhteenmuuttoa. Mutta ennemmin muutan halvempaan asuntoon kuin uhraan oman rauhan ja mielenterveyteni. Yhtäkään äijänretaletta en enää tule kattoni alla passaamaan tai sietämään. Suhde omissa asunnoissa on aikuiselle paljon toimivampi ratkaisu. 

Kiinnostut siis aivan vääränlaisista miehistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuoreella tarkoitin sitä, että kun näkee harvemmin ei kumpikaan tuhlaa aikaa turhaan nillittämiseen, mitä saman katon alla voi joskus joillekin tapahtua.

Eli negatiiviisia asioita ei koskaan puhuta toiselle, kaikkea kivaa vain? Muu lakaistaan maton alle, koska harvojen tapailujen onnistumista ei uskalleta riskeerata? Ei kuulosta hyvältä.

50 vuoden jälkeen harva viitsii käyttää aikaansa missään suhteissaan negatiivisiin asioihin. Valittajat jäävät joka tapauksessa kohta yksin.

No niinpä. Monilla on nuoruudesta kokemuksia, joista on oppinut. Tai muisto omasta lapsuuden kodista, vanhempien riidoista aikana kun ydinperheestä ei erottu ei, vaikka oli millainen helvetti.

Vierailija kirjoitti:

Ei tuo ole mikään villitys vaan ihan normaali käytäntö. Molemmat saa suhteesta ne parhaat palat.

Näin me ajatellaan eri tavalla. Minulle suhteen paras asia, ylipäätään parisuhteen pointti, on nimenomaan yhdessäolo ja läheisyys, siis ihan fyysinenkin läheisyys. Ja edelleen, kun on 30 yhteistä ja yhdessä asuttua vuotta takana. En vaihtaisi tätä mihinkään.

Ei tulisi mieleenkään näin naisena muuttaa yhteen, kun ei ole lapsia ja ei siksi ole pakko! Naiset kyllä tietää, että miksi ei kannata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuo ole mikään villitys vaan ihan normaali käytäntö. Molemmat saa suhteesta ne parhaat palat.

Näin me ajatellaan eri tavalla. Minulle suhteen paras asia, ylipäätään parisuhteen pointti, on nimenomaan yhdessäolo ja läheisyys, siis ihan fyysinenkin läheisyys. Ja edelleen, kun on 30 yhteistä ja yhdessä asuttua vuotta takana. En vaihtaisi tätä mihinkään.

Voi sitä läheisyyttä, myös fyysistä olla vaikka joka päivä vaikka on omat asunnot. Ei se automaattisesti tarkoita mitään etäsuhdetta tai satunnaista tapailua.