Psykiatrian erikoissairaanhoidossa hoitokontaktissa olevista

Kyllä mulla on vahvasti jalka oven välissä viidettä vuotta. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mulla on vahvasti jalka oven välissä viidettä vuotta. 

 

Välillä edelleen kokonaistilanne ja potilaan vointi ovat sellaisia, että hoitokontaktia ei voi päättää.

Jos on I tyypin bipolaarihäiriö tai psykoosisairaus/skitsofrenia, on tilanne hoitokontaktin suhteen eri kuin esim. masennuksessa ja ahdistuneisuushäiriöissä.

😂 

Ihan samalla tavalla kuin sokeita, reumaa sairastavia, diabeetikkoja, munuaisten vajaatoimintaa sairastavia, elinsiirtopotilaita, nivelrikosta kärsiviä..

Olen psykiatrian polilla hoitajana. Tämän ilmiön oon huomannut; hoitokontaktien lopettaminen on vaikeata.

Olen psykiatri. Kirjoitan automaattisesti psykoosidiagnoosit ja injektoin eli ruikkasen lääkkeet ahteriin.

Vierailija kirjoitti:

Olen psykiatri. Kirjoitan automaattisesti psykoosidiagnoosit ja injektoin eli ruikkasen lääkkeet ahteriin.

Ei lääkäri laita injektioita. 

Onko siitä hyötyä, että on kirjoilla? Edes hoitajalle ei saa aikoja, joten aika nimellistä tuo kirjoilla oleminen on. Toisaalta helppo potkia pois, kun ei minkäänlaista hoitosuhdetta edes ole syntynyt.

Onko muilla hoitokontaktissa oleville säännöllistä kontaktia polille vai onko muutkin samassa tilanteessa, että ns. Nimellisesti ovat päässet hoidon piiriin, ja aino saatu hoito on pilleripurkki ja vähän vittuilua.

On huomattu sosiaalityössä. Käytännössä tarkoittaa sitä, että ihmisiä pannaan pelolle huonokuntoisina omaisten ja sosiaalihuollon hoitoon. Yksi psykiatri sanoi jopa ääneen, että hoitovastuu siirtyy nyt sosiaalihuollolle.  Psykiatrian hoitovastuu?!😂 

Ja käytännössähän tämä tarkoittaa usein myös sitä, että sosiaalihuolto tekee hurjasti töitä kannatellen tätä asiakasta ja asiakkaan psyykkisen voinnin romahtaessa taistelee kuukausia saadakseen ihmisen takaisin psykiatrian hoitoon. Teidän tehokkuus tarkoittaa sitä, että teidän työt kasaantuu muille eikä yhteiskunta säästä killingin killinkiä. Päinvastoin.

Vierailija kirjoitti:

Onko siitä hyötyä, että on kirjoilla? Edes hoitajalle ei saa aikoja, joten aika nimellistä tuo kirjoilla oleminen on. Toisaalta helppo potkia pois, kun ei minkäänlaista hoitosuhdetta edes ole syntynyt.

Onko muilla hoitokontaktissa oleville säännöllistä kontaktia polille vai onko muutkin samassa tilanteessa, että ns. Nimellisesti ovat päässet hoidon piiriin, ja aino saatu hoito on pilleripurkki ja vähän vittuilua.

Kiinnostaa, että minkälaista vittuilua.

Jo 90-luvulla keksittiin määräaikaisuus psyk.pkl:lle, tulijoita oli ja on niin paljon. Ehdoton ei aikaraja voi olla vaan tapauskohtainen. Kun hoitosuhde psyk.pkl:lla lopetetaan, hoitosuhde siirtyy terveyskeskukseen. Tämä on idea.

Vierailija kirjoitti:

Olen psykiatrian polilla hoitajana. Tämän ilmiön oon huomannut; hoitokontaktien lopettaminen on vaikeata.

Joo niin oli, nimittäin teidän puolelta. Itse en sitä tarvinnut enkä kaivannut mutta uusi psykiatri oli liian virkaintoinen, suorastaan rasittava tyyppi. Mikä helpotus kun ei enää tarvitse kuunnella tuota lässyttämistä.

Kolmisen vuotta pidettiin kirjoilla ja sitten potkittiin ulos sanoen, että eläkettä et tule saamaan. Muutaman kuukauden päästä käynti yksityisellä psykiatrilla - ja eläke myönnettiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen psykiatrian polilla hoitajana. Tämän ilmiön oon huomannut; hoitokontaktien lopettaminen on vaikeata.

Joo niin oli, nimittäin teidän puolelta. Itse en sitä tarvinnut enkä kaivannut mutta uusi psykiatri oli liian virkaintoinen, suorastaan rasittava tyyppi. Mikä helpotus kun ei enää tarvitse kuunnella tuota lässyttämistä.

Mikset kertonut, että hoitokontakti päättyy nyt ja että et halua enää hoitokontaktia.

Vierailija kirjoitti:

Kolmisen vuotta pidettiin kirjoilla ja sitten potkittiin ulos sanoen, että eläkettä et tule saamaan. Muutaman kuukauden päästä käynti yksityisellä psykiatrilla - ja eläke myönnettiin.

Mikä oli diagnoosi eläkkeessä?

Onko siellä enää edes tavoitteena hoitaa ihminen kuntoon? Sinne pääseminen on hankalaa, kun pääsee olet jo todella huonossa kunnossa eikä se pelkkä nappien vetäminen yksinään paranna, ei ennen sinne pääsyä eikä sen jälkeen.

Ilmeisesti eri hoitomuotoja olisi heillä olemassa, kuka päättää kenelle annetaan ja kenelle ei, millä perustein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen psykiatrian polilla hoitajana. Tämän ilmiön oon huomannut; hoitokontaktien lopettaminen on vaikeata.

Joo niin oli, nimittäin teidän puolelta. Itse en sitä tarvinnut enkä kaivannut mutta uusi psykiatri oli liian virkaintoinen, suorastaan rasittava tyyppi. Mikä helpotus kun ei enää tarvitse kuunnella tuota lässyttämistä.

Mikset kertonut, että hoitokontakti päättyy nyt ja että et halua enää hoitokontaktia.

Kerroin minä useamman kerran, siinä puljussa lääkärit vaihtuivat niin tiuhaan ettei mitään hoitoa edes ollut mutta s.hoitaja soitti minulle koko ajan. Sanoin etten tarvitse tällaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kolmisen vuotta pidettiin kirjoilla ja sitten potkittiin ulos sanoen, että eläkettä et tule saamaan. Muutaman kuukauden päästä käynti yksityisellä psykiatrilla - ja eläke myönnettiin.

Mikä oli diagnoosi eläkkeessä?

Vaikea-asteinen masennustila ilman psykoottisia oireita ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö.

Vierailija kirjoitti:

On huomattu sosiaalityössä. Käytännössä tarkoittaa sitä, että ihmisiä pannaan pelolle huonokuntoisina omaisten ja sosiaalihuollon hoitoon. Yksi psykiatri sanoi jopa ääneen, että hoitovastuu siirtyy nyt sosiaalihuollolle.  Psykiatrian hoitovastuu?!😂 

Ja käytännössähän tämä tarkoittaa usein myös sitä, että sosiaalihuolto tekee hurjasti töitä kannatellen tätä asiakasta ja asiakkaan psyykkisen voinnin romahtaessa taistelee kuukausia saadakseen ihmisen takaisin psykiatrian hoitoon. Teidän tehokkuus tarkoittaa sitä, että teidän työt kasaantuu muille eikä yhteiskunta säästä killingin killinkiä. Päinvastoin.

Ei aina tarvita erikoissairaanhoidon psykiatrian poliklinikan hoitokontaktia. Myös perusterveydenhuollon/terveyskeskuksen mielenterveyspalvelujen/yksikön hoitokontakti on käytettävissä. Terveyskeskuksen psykiatrian erikoissairaanhoitajalta voi saada keskustelukäyntejä ja terveyskeskuslääkäreillä on osaaminen masennuslääkkeissä ja monissa muissakin psyykenlääkkeissä.