Miksi Suomessa pidetään vauvan nimeä suurenakin valtion salaisuutena?

Halutaan yllättää ja nähdä läheisten ilmeet siinä tilanteessa. Ei se minusta niin kummallinen toive ole. 

Noh, lapsemme nimi oli Tiityy kunnes keksimme hänelle jonkun vähän yleisesti hyväksytymmän nimen muutaman viikon jälkeen.. 

Koska vanhemmat luulevat että ihmisiä muka kiinnostaa.

Me kerrottiin miehen kanssa heti nimi kaikille. En jaksa itse ainakaa ruveta varomaa. Vanhempi lapsi olisi kuitenkin möläyttänyt, ja kyllähän siitä huuteli heti kaikille myös

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monissa maissa nimi on pakko ilmoittaa viranomaisille muutaman päivän sisällä syntymästä. Kummasti niissäkin maissa lapset saadaan nimettyä, vaikka kuinka asia vaatisi miettimistä.

Laita lista niistä maista.

Listoista en tiedä, mutta aika useassa maassa lapsella pitää olla nimi, että hänet voi liittää väestötietojärjestelmään. Eli käytännössä nimi pitää antaa, että lapsen voi viedä sairaalasta kotiin. Suomalainen järjestelmä, että ihminen voi kulkea kolme kuukautta pelkkänä numerona, on aika poikkeuksellinen.

-eri.

Vierailija kirjoitti:

Koska vanhemmat luulevat että ihmisiä muka kiinnostaa.

No hei, jos ketään ei kiinnostaisi niin ei kai sitä silloin ainakaan olisi kiire kenenkään kuulla.

Silloin joka asiaan puuttuvat eivät yritä saada vaihtamaan sitä meidän valitsemaa nimeä, kun eivät tiedä mikä se on.

Tiedän, ettei isovanhemmat oli täysin tyytyväisiä meidän valitsemiin nimiin. Kun saivat kuulla nimet vasta ristiäisissä, ei tullut kuin vähän tuhahtelua, että tuollainen vanhan miehen nimi. Jos olisivat sen etukäteen tienneet, niin aivan varmuudella olisi tullut ehdotuksia, etteikö siitä voisi tehdä se ja se meidän valitseman sijaan.

Jokainen tekee niin kuin haluaa. Siinä ei ole muilla mitään sanomista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä häslinki? Oletko anoppi joka on loukkaantunut kun miniä ei kerro nimisuunnitelmista etkä pääse varmistamaan onko se sukusi ruma nimi valittujen joukossa? Suomessa on muutama kuukausi aikaa antaa lapselle nimi syntymän jälkeen, sitä ennen nimi ei kuulu ulkopuolisille jos niin ei haluta. 

Eihän sillä miniän valitsemalla nimellä ole merkitystä. Meillä lapsenlapsen nimi on kuulemma Ruska, minä ja koko muu suku kutsumme sitä Kalleksi. Hyvin tuo puistossakin ymmärtää, että Kallea huutamalla hän kurkkii piilostaan ja nauraa. Lahjat ja kortit ja kaikki tämmöinen on Kallelle, osaa postikin sillä nimellä kortin viedä.

Kyllä sitä tyttöä alkaa viimeistään murrosiässä nolottaa, kun mummo huutelee Kalleksi. Mutta menköön dementian piikkiin. Saapi paremman perinnön kun on mummon mielestä oikeaa sukupuolta.

Esim. Sveitsissä nimi pitää kertoa viranomasille jo ennen syntymää. Ihan hyvin ne on pärjänneet ilman mitään höpynpölyä-taikauskoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen uskottiin, että jos paholainen kuulee lapsen nimen ennen kastetta, hän kutsuu lapsen luokseen. Ylipäätään nimiin liittyy suomalaisilla magiaa, samoin kuin eräissä natiiviamerikkalaisissa kulttuureissa.

Epäilen ettei ole liittynyt edes alitajuisesti pitkiin aikoihin.

Liittyy moniin muihinkin asioihin perinteitä ja uskomuksia, vaikka ei niitä ajatella sen kummemmin. Hienoa vaan, että jotkut asiat pysyvät. 

Kyllä ne kaikki uteliaat ehtivät kuulla sen nimen vähän myöhemminkin. 

Vierailija kirjoitti:

Silloin joka asiaan puuttuvat eivät yritä saada vaihtamaan sitä meidän valitsemaa nimeä, kun eivät tiedä mikä se on.

Tiedän, ettei isovanhemmat oli täysin tyytyväisiä meidän valitsemiin nimiin. Kun saivat kuulla nimet vasta ristiäisissä, ei tullut kuin vähän tuhahtelua, että tuollainen vanhan miehen nimi. Jos olisivat sen etukäteen tienneet, niin aivan varmuudella olisi tullut ehdotuksia, etteikö siitä voisi tehdä se ja se meidän valitseman sijaan.

Joo, mulla on kolme poikaa ja isälläni kaksi poikaa. Jostain syystä isäni keksi omasta mielestään täydellisen pojannimen sen jälkeen, kun oli nimennyt omat lapsensa, ja nyt on jokaisen poikani kohdalla tuputtanut tätä nimeä: kun ei kuulemma aikoinaan itse älynnyt sitä omille lapsilleen antaa. Ei tarvinne erikseen lisätä, että nimi on aika retro tämän päivän pikkupojalle.

Ihmiset on erilaisia. Mä kerroin mun lapsen sukupuolen ja pohdin nimi vaihtoehtoja kaikille, joiden kanssa puhuin tyyliin 5 min enemmän, jos arvelin asiasta jauhamisen olevan ok edes jollakin tasolla.

Vierailija kirjoitti:

Monissa maissa nimi on pakko ilmoittaa viranomaisille muutaman päivän sisällä syntymästä. Kummasti niissäkin maissa lapset saadaan nimettyä, vaikka kuinka asia vaatisi miettimistä.

Vaivaako tämä asia sinua jollakin tavalla?

Vierailija kirjoitti:

Voin kertoa vain oman kokemukseni. Me keksimme lapsen nimen vasta viikko ennen ristiäisiä. Emme edes tienneet sukupuolta kun odotimme ja syntymän jälkeen aika meni ihan sumussa. Joten päätimme sitten sen viikon odottaa ja kertoa nimen ristiäisissä. 

Näin meilläkin x 3. Esikoisen nimi päätettiin vasta päivää ennen ristiäisiä. 

Osa luulee keksimänsä nimen olevan niin uniikki, että joku vielä varastaa sen omille lapsilleen, jos sen kertoo ennen ristiäisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monissa maissa nimi on pakko ilmoittaa viranomaisille muutaman päivän sisällä syntymästä. Kummasti niissäkin maissa lapset saadaan nimettyä, vaikka kuinka asia vaatisi miettimistä.

Laita lista niistä maista.

Listoista en tiedä, mutta aika useassa maassa lapsella pitää olla nimi, että hänet voi liittää väestötietojärjestelmään. Eli käytännössä nimi pitää antaa, että lapsen voi viedä sairaalasta kotiin. Suomalainen järjestelmä, että ihminen voi kulkea kolme kuukautta pelkkänä numerona, on aika poikkeuksellinen.

-eri.

Numerona? Ei nyt sentään. Meillä vauvat olivat äidin nimellä ristiäisiin asti.

Vierailija kirjoitti:

Silloin joka asiaan puuttuvat eivät yritä saada vaihtamaan sitä meidän valitsemaa nimeä, kun eivät tiedä mikä se on.

Tiedän, ettei isovanhemmat oli täysin tyytyväisiä meidän valitsemiin nimiin. Kun saivat kuulla nimet vasta ristiäisissä, ei tullut kuin vähän tuhahtelua, että tuollainen vanhan miehen nimi. Jos olisivat sen etukäteen tienneet, niin aivan varmuudella olisi tullut ehdotuksia, etteikö siitä voisi tehdä se ja se meidän valitseman sijaan.

Meillä oli sama tilanne. Siksi päätettiin, että isovanhemmat ja muutkin kuulevat nimen vasta ristiäisissä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monissa maissa nimi on pakko ilmoittaa viranomaisille muutaman päivän sisällä syntymästä. Kummasti niissäkin maissa lapset saadaan nimettyä, vaikka kuinka asia vaatisi miettimistä.

Laita lista niistä maista.

Listoista en tiedä, mutta aika useassa maassa lapsella pitää olla nimi, että hänet voi liittää väestötietojärjestelmään. Eli käytännössä nimi pitää antaa, että lapsen voi viedä sairaalasta kotiin. Suomalainen järjestelmä, että ihminen voi kulkea kolme kuukautta pelkkänä numerona, on aika poikkeuksellinen.

-eri.

Numerona? Ei nyt sentään. Meillä vauvat olivat äidin nimellä ristiäisiin asti.

Lapset äidin nimellä? Siis tyyliin poika nimeltä Päivi? Meillä kyllä luki Poika X.