Onko muita, jotka eivät koe muuttuneensa lasten myötä mitenkään hirveästi? Edelleen juttelen ihan mielellään lapsettomienkin

ihmisten kanssa eikä minusta ole yhtään outoa, että jotkut elävät sinkkuina. Olinhan itsekin pääosin sinkku ja lapseton 3-kymppiseksi, joten tiedän kyllä mitä se on. Nyt on 4 lasta, mutta en nyt tiedä, että olenko ihmisenä sen kummallisempi. Ei mua kauheesti kiinnosta jutella jostain lapsijutuista aina ja kaikkialla. Se tietysti vähän välillä " huvittaa" , jos jotkut sinkkunaiset eivät ehdi tai jaksa kertomansa mukaan siivota jotain pikkuista kaksiotaan tai yksiötään yms tai väsyttää jos ei oo saanut nukuttua jonain yönä jonkun syyn takia. Kaikki on niin suhteellista...