Mies ei halua koskaan mihinkään
Minä: Ihana ilma, mitä tehtäis tänään?
Ukko: Maataan.
Minä: Kaapissa ei oo mitään ja sitä uutta ravintolaa on kehuttu. Mennäänkö!
Ukko: Eiku nyt maataan.
Minä: Sisko pyysi käymään, heillä on uus koiranpentu!
Ukko: Tänään maataan.
Kommentit (38)
Vierailija kirjoitti:
Tästä huolimatta miehen rahat ja elätys kelpaa sinulle. Joten lopeta valitus. Ja jos nyt satut olemaan töissä, niin ennen kuin alat saarnata, että omat ovat palkkarahasi, niin tiedoksi, että mies maksaa teillä kaiken sellaisen, että arki pyörii. Sinä käytät rahasi itseesi ja järjettömyyksiin. Joten sinä elät näin miehesi siivellä.
No sulla ei ole pelkoa tästä, kun et naista saa koskaan elätettäväksi.
Teille, jotka sanotte, että eikö voi mennä ilman miestä. Kyllä, voi ja itse olen aina mennytkin myös omien kavereiden kanssa. Mutta kyllä mä haluan, että mieskin on sen verran kiinnostunut minusta ja meidän suhteesta, että haluaa eds joskus tehdä jotain muutakin kuin olla kotona. Onneksi nykyinen mies on sellainen ja lasteni isä oli myös aikanaan. Välissä oli tuo yksi toope, joka on varmaan metittynyt jo sinne kämppäänsä. Kavereiden kanssa hänkin pääsi liikkeelle
Onneksi oma mieheni on vielä vanhempanakin (55) aktiivinen, ja kun kysyn, että mennäänkö johonkin / tehdään jotakin, hän vastaa, että totta kai. Keksii ja ehdottaa myös itse ohjelmaa, keikkoja, retkiä, reissuja yms.
Vierailija kirjoitti:
Nää on just näitä naisten ideoita; paahtumaan ulos helteeseen, tuhlaamaan 400€ ravintolaan tyhjän takia ja kattomaan ku joku rakki kusee sukille.
Mee ite jos huvittaa ja anna toisen olla
Usein tuossa tilanteessa käykin lopulta niiin, että se nainen antaa tuollaisen negatiivisen miehen olla yksin ihan lopullisesti olla yksin ja etsii tilalle miehen, jota kiinnostaa ulkoilma, ravintolat ja koiranpennut.
Miehet on niin laiskoja kaikki. Minkäs sille mahtaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maatkoon kotona, mikä estää sinua lähtemästä liikkeelle? Etkai ole napanuoralla kiinni ukossa?
Tämä on kyllä erikoista etteivät puolisot voi tai osaa nauttia erillään olosta ja tekemisestä.
Mitä sillä kumppanilla sitten ylipäätään tekee ollenkaan, jos koko ajan viettää aikaansa muiden ihmisten kanssa ja kumppani makaa vaan kotona?
Kyllähän tuo kuulostaa tosi harmilliselta. Mitä teette kotona? Onko teillä riittävästi mukavaa yhteistä tekemistä kotona, joka kompensoi tuota että ette juuri käy missään yhdessä? Meillä valitettavasti eksän kanssa ei ollut. Hänkään ei halunnut käydä juuri missään ja aina välillä jos hän lähtikin jonnekin kanssani niin tuntui että häntä ei voisi vähempää kiinnostaa ja tekeminen oli ihan pakkopullaa hänelle. Sittemmin ei enää kotonakaan ollut oikein mukavaa tekemistä ja melko pian huomasin nauttivani enemmän niistä hetkistä kun olen itse jossain muualla tai mies ei ole kotona. Ja niinpä sitten itseasiassa hänen aloitteestaan onneksi erosimme ja varmaan häntä ei ollut pitkään aikaan kiinnostanut olla kanssani eikä minua sitten hänen kanssaan. Nykyisen miehen kanssa käydään retkillä, ajelulla, konserteissa, keilaamassa, ravintolassa jne.... Toki ollaan kotonakin paljon, katsotaan sarjoja ja vietetään myös omaa aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää on just näitä naisten ideoita; paahtumaan ulos helteeseen, tuhlaamaan 400€ ravintolaan tyhjän takia ja kattomaan ku joku rakki kusee sukille.
Mee ite jos huvittaa ja anna toisen olla
Usein tuossa tilanteessa käykin lopulta niiin, että se nainen antaa tuollaisen negatiivisen miehen olla yksin ihan lopullisesti olla yksin ja etsii tilalle miehen, jota kiinnostaa ulkoilma, ravintolat ja koiranpennut.
Ja siinä vaiheessa mies huokaisee helpotuksesta ja avaa juhlan kunniaksi oluen, sillä hänen passiivisuusstrategiansa toimi: eukko otti ja lähti!
Päinvastaisesti sitten jos taas mies olisi menossa jatkuvasti omiin harrastuksiin tai viettämään poikien kanssa aikaa sun muuta niin itku olisi kun mies ei viihdy kotona ja nainen AP tuntee itsensä hylätyksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nää on just näitä naisten ideoita; paahtumaan ulos helteeseen, tuhlaamaan 400€ ravintolaan tyhjän takia ja kattomaan ku joku rakki kusee sukille.
Mee ite jos huvittaa ja anna toisen olla
Usein tuossa tilanteessa käykin lopulta niiin, että se nainen antaa tuollaisen negatiivisen miehen olla yksin ihan lopullisesti olla yksin ja etsii tilalle miehen, jota kiinnostaa ulkoilma, ravintolat ja koiranpennut.
Ja siinä vaiheessa mies huokaisee helpotuksesta ja avaa juhlan kunniaksi oluen, sillä hänen passiivisuusstrategiansa toimi: eukko otti ja lähti!
Koska mies oli liian laiska lähtemään itse?
Miksi sulla on tuommoinen mies? Pistä vaihtoon. En minä ainakaan jaksaisi tuollaista katsella. Mitä hyötyä on kumppanista, jonka kanssa ei voi tehdä mitään, eikä jakaa kokemuksia?
Kyllähän sitä voi yksinkin mennä ja tehdä tai vaikka ystävien kanssa. Mutta entä jos haluaisi edes joskus tehdä jotain sen oman rakkaan kanssa?
Ap, sanoisin että ala käydä ja mennä, jos ei mies kiinnostu ikinä lähtemään (joka kerta ei ole pakko mutta esim. kerran viikossa/pari kertaa kuussa???) niin eroa! Kohta sinäkin istut päivät pitkät masentuneena kotona ja se ei ole elämää (hox, olen introvertti ja rakastan olla kotona).
Eksäni oli myös tuollainen, istui vain ja pelasi jokaisen vapaan hetken (kävi kyllä töissä mutta työ ei ollut raskasta). Kun ehdotin jotain lomapaikkaa, hän NAUROI koska luuli että vitsailin??? Kun sanoin että se oli oikea ehdotus enkä vitsaile niin nauroi vain lisää (?) ja ignorasi.
Kun erottiin ja pysyttiin ystävinä, niin SITTEN hän halusikin joka paikkaan, joka baarireissulle piti päästä mukaan ja elokuviin jne. Kaikki hänen ystävätkin oli ihmeissään että miten hän nyt noin on innostunut lähtemään. Ilmiselvästi hyvä kun erottiin! Hän yritti valitettavasti vain todistaa että voi muuttua koska oletti että palataan yhteen... joten ei lopulta voitu olla enää kavereitakaan. Ja kun tajusi tämän niin palasi takaisin vanhaan.
Niin on munkin miesystävä sellainen. Kun kysyy "Mitä tehtäis", niin vastaus on "En minä tiiä". Jos ehdotan jotain tekemistä, niin se on sitten "Ihan sama", tai tulee joku tekosyy, että miksi se on huono idea juuri nyt. Sitten taas kun tehdään lähtöä johonkin, niin menee tietenkin makaamaan sohvalle silmät kiinni ja sanoo, että alkoi väsyttää. No saattaa se kuitenkin lähteä silti, mutta on ihan hiljainen ja tympääntyneen oloinen siellä, eli vaikea itsekään viihtyä sitten, kun tuntuu, että toinen on ihan väkisin vaan mukana, vaikka väittääkin muuta.
Vierailija kirjoitti:
Päinvastaisesti sitten jos taas mies olisi menossa jatkuvasti omiin harrastuksiin tai viettämään poikien kanssa aikaa sun muuta niin itku olisi kun mies ei viihdy kotona ja nainen AP tuntee itsensä hylätyksi.
Minun eksäni oli tollainen kuin ap:lla ja nykyinen tällainen. Hyvin sosiaalinen, menossa sinne ja tänne. Sillä erotuksella, että minua ei harmita enkä tunne itseäni hylätyksi. Koska mies antaa aikaa myös minulle, joskus menemme jonnekin, joskus olemme kotona.
Toisaalta tämä kuvauksesi ei ole kovin hyvä esimerkki, koska ap haluaa mennä jonnekin miehensä kanssa ja mies nimenomaan ei halua, kun taas sinun kuvauksessasi mies haluaa mennä kavereidensa kanssa, mutta edelleenkään ei vaimonsa kanssa. Eli sama lopputulos, vaimo tuntee olonsa hylätyksi ja mies ei edelleenkään halua tehdä mitään vaimonsa kanssa.
Mene sinä ulos etsimään hyvä mies. Hyvää mies lähtee reissuun ja rannalle ihan minne haluat.
Täällä on kilttejä kunnollisia miehiä jotka lähtee sinun kanssa ihan mihin vaan.
Miksi noihin tekemisiin tarvitsee jonkun toisen? No ok, ravintolassa on ehkä mukavampi syödä jonkun kanssa. Ei sillä, etteikö äijäsi olisi helvetin tylsä, mutta tarvitseeko parisuhdetta oikein mihinkään, kun useimmiten intressit eivät kohtaa samalla tavalla samaan aikaan?