Onko naisilla oikeasti miestä ikävä kun tämä on pois kotoa?

Joopajoo.

Naisilla. 

Vierailija kirjoitti:

"Miehen pitää sitten tietty vastakompata, että niin hänkin ikävöi, vaikka ei todellisuudessa ikävöi vähääkään, kun kerrankin on päässyt kotinurkista muualle tuulettumaan :D"

Se on se kotiinjääjä joka ikävöi sukupuolesta riippumatta. Ei se joka pääsee kotoa pois.

Eli kyllä, jos olen yksin kotona on ikävä miestä, ei todellakaan ole jos olen kavereiden kanssa reissussa, en edes muista laittaa välttämättä viestiä.

Minä en koskaan ikävöi, vaikka mies on matkoilla ja olen kotona. Päinvastoin nautin omasta rauhasta suuresti 

N

Ymmärrän jos toinen kuolee, että silloin ikävöi. Jos toinen lähtee pienelle reissulle, niin siinä ei ole mitään ikävöimistä. Silloin kärsii läheisriippuvuudesta ja vika on omassa päässä ja tunteiden käsittelyssä.

Vierailija kirjoitti:

En ole ikinä kuullut yhdenkään naisen kaipaavan miestään. Päinvastoin aika montaa vituttaa kun se tulee kotiin. 

Juuri tämän takia pysyn sinkkuna. Ihana rauha, vapaus ja yksinolo N41

Mun mielestä se on läheisriippuvuutta, jos olisi ikävä tuossa tilanteessa, että kuitenkin asutaan yhdessä. Oma aika on myös ihanaa.

Mun mies ei lähde pois kotoa kulumallakaan. Ei tapaa kavereitaan kuin tosin harvoin, ei harrasta mitään kodin ulkopuolella (lähinnä tekee tietokonejuttuja) ja työtkin etänä. Itkisin ilosta jos päättäisi joskus lähteä vaikka pariksi viikoksi reissuun.

Olen introvertti ja en ikävöi miestäni, kun hän on poissa. Lähinnä odotan innolla niitä reissuja. On yleensä maksimissaan pari päivää poissa, ehkä ikävä tulisi, jos poissaoloaika olisi pari viikkoa. En tosin sano miehelleni ikävöiväni, jos se ei pidä paikkaansa. Ollaan oltu niin pitkään yhdessä, että tunnetaan toisemme kyllä sen verran hyvin, että mieskin tietää minun nauttivan yksinoloajasta.

Ei todellakaan ole. 

Ihmisiä on niin erilaisia. Jotkut pariskunnat on jatkuvasti yhdessä ja tekevät kaiken yhdessä. 

Toisilla taas enemmän omia juttuja ja harrastuksia. 

 

Vierailija kirjoitti:

Olen introvertti ja en ikävöi miestäni, kun hän on poissa. Lähinnä odotan innolla niitä reissuja. On yleensä maksimissaan pari päivää poissa, ehkä ikävä tulisi, jos poissaoloaika olisi pari viikkoa. En tosin sano miehelleni ikävöiväni, jos se ei pidä paikkaansa. Ollaan oltu niin pitkään yhdessä, että tunnetaan toisemme kyllä sen verran hyvin, että mieskin tietää minun nauttivan yksinoloajasta.

Huomaisitko edes, jos miehesi ei tulisikaan kotiin?

Ihmettelen sellaisia ihmisiä, jotka haluavat olla yksin parisuhteessa. No erotkaa ja olkaa yksin, jos se niin taivaalta tuntuu! Olette varmasti onnellisempia. Piruako roikutte niissä puolisoissanne, päästäkää heidätkin etsimään uutta kumppania, joka voisi heistä välittääkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen introvertti ja en ikävöi miestäni, kun hän on poissa. Lähinnä odotan innolla niitä reissuja. On yleensä maksimissaan pari päivää poissa, ehkä ikävä tulisi, jos poissaoloaika olisi pari viikkoa. En tosin sano miehelleni ikävöiväni, jos se ei pidä paikkaansa. Ollaan oltu niin pitkään yhdessä, että tunnetaan toisemme kyllä sen verran hyvin, että mieskin tietää minun nauttivan yksinoloajasta.

Huomaisitko edes, jos miehesi ei tulisikaan kotiin?

Ihmettelen sellaisia ihmisiä, jotka haluavat olla yksin parisuhteessa. No erotkaa ja olkaa yksin, jos se niin taivaalta tuntuu! Olette varmasti onnellisempia. Piruako roikutte niissä puolisoissanne, päästäkää heidätkin etsimään uutta kumppania, joka voisi heistä välittääkin.

Ei sun kannata ottaa muiden parisuhteista itseesi. Meille molemmille on ollut aina selvää, että vaikka olemme parisuhteessa, meillä on omia juttuja ja omaa aikaa riittävästi. Jos olen normaalista arkipäivästä parhaillaan 90% puolison kanssa samassa paikassa, niin kyllä sitä välillä 100% yksinoloaika tulee tarpeeseen. Sä voit ihan hyvin olla sitä mieltä, ettet halua tällaisen ihmisen kanssa parisuhteeseen, mutta kannattaa silti ymmärtää, että joku toinen voi haluta.