Naiset ei enää halua lapsia - liian suuri taakka

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuorat nykynaiset eivät enää kestä mitään. Ovat woke, goddess ja pimppi-perse-alushousut vedetty korviin asti. jos ne on räpeltäneet 10 vuotta älypuhelinta ja Tik-Tokia niin ei taatusti kestä arkea vauvan kanssa.

Kyllähän se vauva menettelee ja taaperon kanssakin oli mukavaa. Mutta sitten on se seuraavat vähintään 16 vuotta ja ylikin, kun sai ainakin mut miettimään että miks ihmeessä piti tähänkin ryhtyä.

Mä en ole vielä miettinyt, sillä muistan hyvin, kuinka kipeästi toivoin lapsia vuosikaudet. Kuitenkin hermot menee moneen kertaan päivän aikana, kun uhmaikäinen jatkuvasti härnää ihan tahallaan vain saadakseen aikaan jonkin reaktion (reagoin kyllä lapseen muutenkin), isommat töksäyttelevät tylysti sekä minulle että toisilleen, ja siihen vielä päälle kotityöt. Ei mua haittaa imuroida, mutta se kyllä haittaa, kun hetken päästä joku murustaa tai muuten sotkee eli vetää työni alas vessasta. Ja toki lapset komennetaan mukaan siivoamaan, se vain vie entistä enemmän energiaa ja hermoja, kun pitää koko ajan olla komentamassa ja miettimässä, että mistä narusta vetämällä saan lapsen toimimaan halutusti (en halua opettaa, että äiti aina siivoaa heidän sotkunsa). Aikaa palaa ja sitten hups onkin jo aika mennä itsekin petiin, ilman että missään vaiheessa päivää sai hengähtää.

Ei ihme, jos nuorempia naisia ei kiinnosta. On hyvä, että nykyään on mahdollisuus raskauden ehkäisyyn.

Lasten kanssa jää äideiltä niin paljon elämää elämättä ja kokematta, että matkustelu korvaa hyvin. Hankin lapset nuorena ja jo kolmen kympin jälkeen sain kuulla miten olen ihmisenä umpitylsä tapetti ilman persoonaa. Se persoona ei kasva siellä tiskialtaan ääressä, öitä valvoen ja oman itsensä uhraten muille ihmisille. Minulla ei ole muuta muistoa elämästä kuin kotitöitä joita en muista. Missään en ole käynyt, mitään en ole saavuttanut enkä tehnyt. Mitään hauskaa tai jännittävää elämässäni ei ole tapahtunut, ei ole ystäviä eikä tuttuja. Ei muistoja. On pelkkiä palavereja päivähoidon, koulun, terveydenhuollon, opettajien kanssa. Ne on minun ihmiskontaktit.

Minulla on viisi lasta, eikä minun elämäni ole ollut tuollaista. En ole kokenut uhranneeni itseäni, vaan ollut selvästi saamapuolella. Minulla on ystäviä, harrastuksia, enkä ole viettänyt elämääni tiskialtaan äärellä. Koti meillä on suurin piirtein ihmismäisessä kunnossa yleensä ja meillä kotitöitä tekee muutkin, kuin minä. Tuo sinun tilanteesi kuulostaa masennukselta tai todella huonolta suunnittelulta. Ei perhe-elämä ole tuollaista. 

Vierailija kirjoitti:

Naiset ei enää uskalla pariutua. Miehen pitää olla jokaiselta yksityiskohdaltaan tietynlainen. Kotiäidiksi ei voi ryhtyä, koska elintason pitää olla vaikka mitä ja miehen pitää taata tietynlainen eläketurva ja sitä sun tätä. Lapsia ei uskalla tehdä, koska ilmasto ja nönnönnöö. Nämä kaikki ovat tekosyitä. Elämä on riski, eikä se muuksi muutu, vaikka pelkurit selittelee mitä. Pelätessä jää elämä elämättä ja ei, "matkustelu" ei korvaa sitä. 

No alappa itse koti-isäksi, kun se on niin hyvä vaihtoehto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin, mutta ei ole löytynyt miestä. 35-vuotiaat miehet sanovat, eivät ole valmiita suhteeseen, ehkä sitten joskus, eivät vaan tunne jotain, jne. Mahdotonta saada parisuhdetta.

Mikset hanki yksin? Mikseivät useammat hanki itsenäisesti? Kyllä lapsi sitten pitää äitinään vaikka isä olisi tuntematon tai vaan joku tuttu, joka suostuu.

Lapsen saamisen jälkeen voi olla 40 vuotta elämää jäljellä. Kyllä siinä ajassa ehtii löytää puolison jos on löytyäkseen. Mutta lapsi olisi jo hankittuna joten ei niin haittaisi vaikka löytäisi rakkauden 50-vuotiaana.

Useimmat haluavat jakaa vanhemmuuden. Itse olen 46-v. lapseton. Olisin kyllä saattanut haluta lapsen, mutta en mihin tahansa elämäntilanteeseen, vaan parisuhteeseen. Tämä meni näin, enkä ole

Olen päätynyt tähän johtopäätökseen yksinkertaisesti siksi, että mies valitsee mielummin lapsettoman naisen kuin sellaisen, jolla on lapsia. Kai sen nyt sanoo järkikin.

Kummin itse viettäisit vapaa-aikaa? Tanssien, terassilla tai vaeltamassa kaksin puolisosi kanssa vai leikkipuistossa tai hoplopissa kolmisin puolison ja hänen lapsensa kanssa? Entä talven lemmenloma Thaimaassa? Kahden puolisosi kanssa vai kolmisin siten, että puolison alaikäinen lapsi nukkuisi samassa hotellihuoneessa? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin, mutta ei ole löytynyt miestä. 35-vuotiaat miehet sanovat, eivät ole valmiita suhteeseen, ehkä sitten joskus, eivät vaan tunne jotain, jne. Mahdotonta saada parisuhdetta.

Mikset hanki yksin? Mikseivät useammat hanki itsenäisesti? Kyllä lapsi sitten pitää äitinään vaikka isä olisi tuntematon tai vaan joku tuttu, joka suostuu.

Lapsen saamisen jälkeen voi olla 40 vuotta elämää jäljellä. Kyllä siinä ajassa ehtii löytää puolison jos on löytyäkseen. Mutta lapsi olisi jo hankittuna joten ei niin haittaisi vaikka löytäisi rakkauden 50-vuotiaana.

Useimmat haluavat jakaa vanhemmuuden. Itse olen 46-v. lapseton. Olisin kyllä saattanut haluta lapsen, mutta en mihin tahansa elämäntilanteeseen, vaan parisuhteeseen. Tämä meni näin, enkä ole katkera. Mielummin olen lapseton 46 v. kuin yksinhuo

Tuntemistani itsellisistä äideistä moni on löytänyt parisuhteen, samoin yh-äideistä suurin osa.

Sen sijaan lapsettomaksi puolison puutteen takia jääneet ovat vuodesta toiseen yksin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin, mutta ei ole löytynyt miestä. 35-vuotiaat miehet sanovat, eivät ole valmiita suhteeseen, ehkä sitten joskus, eivät vaan tunne jotain, jne. Mahdotonta saada parisuhdetta.

Mikset hanki yksin? Mikseivät useammat hanki itsenäisesti? Kyllä lapsi sitten pitää äitinään vaikka isä olisi tuntematon tai vaan joku tuttu, joka suostuu.

Lapsen saamisen jälkeen voi olla 40 vuotta elämää jäljellä. Kyllä siinä ajassa ehtii löytää puolison jos on löytyäkseen. Mutta lapsi olisi jo hankittuna joten ei niin haittaisi vaikka löytäisi rakkauden 50-vuotiaana.

Useimmat haluavat jakaa vanhemmuuden. Itse olen 46-v. lapseton. Olisin kyllä saattanut haluta lapsen, mutta en mihin tahansa elämäntilanteeseen

Harmi ettei elämä ole reilu eikä palkitse lapsettomuusuhrausta. Se naapurin yh löytää todennäköisemmin miehen kuin ikänsä sinkkuna ollut. 

Ilman meitä aikuisia lapsia äiti olisi täysin hukassa. Ei raukka osaa mitään. Melkein kaikki asiat tehdään äitin puolesta. Äitille jää vain kodistaan huolehtiminen. Mietinpä sitten yksinäistä vanhuutta. Auttaneeko kukaan sitten. En kuitenkaan kadu, sillä kaatunutta maitoa on turha itkeä. Se aika meni ohi että penskan olisin tehnyt tähän maailmaan. Miettikää nyt nuoret naiset, että se penskan pahin vaihe menee joskus ohi, ja sitten saatte jossain vaiheessa jopa apua, omalta lapseltanne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin, mutta ei ole löytynyt miestä. 35-vuotiaat miehet sanovat, eivät ole valmiita suhteeseen, ehkä sitten joskus, eivät vaan tunne jotain, jne. Mahdotonta saada parisuhdetta.

Mikset hanki yksin? Mikseivät useammat hanki itsenäisesti? Kyllä lapsi sitten pitää äitinään vaikka isä olisi tuntematon tai vaan joku tuttu, joka suostuu.

Lapsen saamisen jälkeen voi olla 40 vuotta elämää jäljellä. Kyllä siinä ajassa ehtii löytää puolison jos on löytyäkseen. Mutta lapsi olisi jo hankittuna joten ei niin haittaisi vaikka löytäisi rakkauden 50-vuotiaana.

Useimmat haluavat jakaa vanhemmuuden. Itse olen 46-v. lapseton. Olisin kyllä saattanut haluta

Sanoiko tämä 46-v. että olisi ollut ikänsä sinkku?? Tai että olisi uhrautunut lapsettomuuteen. Hänhän totesi, että lapset olisivat olleet vaihtoehto hyvään parisuhteeseen, mutta kun sellaista ei aikanaan löytynyt, ottaa nyt ilon irti lapsettomuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Ilman meitä aikuisia lapsia äiti olisi täysin hukassa. Ei raukka osaa mitään. Melkein kaikki asiat tehdään äitin puolesta. Äitille jää vain kodistaan huolehtiminen. Mietinpä sitten yksinäistä vanhuutta. Auttaneeko kukaan sitten. En kuitenkaan kadu, sillä kaatunutta maitoa on turha itkeä. Se aika meni ohi että penskan olisin tehnyt tähän maailmaan. Miettikää nyt nuoret naiset, että se penskan pahin vaihe menee joskus ohi, ja sitten saatte jossain vaiheessa jopa apua, omalta lapseltanne.

Siinäpä hyvä syy tehdä lapsi! Ei se lapsi ole velvollinen auttamaan vanhempiaan. Eikä välttämättä aikuisena edes asu samassa maassa.

Vierailija kirjoitti:

Ilman meitä aikuisia lapsia äiti olisi täysin hukassa. Ei raukka osaa mitään. Melkein kaikki asiat tehdään äitin puolesta. Äitille jää vain kodistaan huolehtiminen. Mietinpä sitten yksinäistä vanhuutta. Auttaneeko kukaan sitten. En kuitenkaan kadu, sillä kaatunutta maitoa on turha itkeä. Se aika meni ohi että penskan olisin tehnyt tähän maailmaan. Miettikää nyt nuoret naiset, että se penskan pahin vaihe menee joskus ohi, ja sitten saatte jossain vaiheessa jopa apua, omalta lapseltanne.

Veikkaan, että äitisi olisi vähemmän hukassa, jos olisi lapseton. Kun on tottunut huolehtimaan omista asioistaan, ei heti heittäydy avuttomaksi, vaan yrittää ensin itse ja kysyy sitten apua vaikka naapurin Penalta, jos ei osaa.

Olen päätynyt tähän johtopäätökseen yksinkertaisesti siksi, että mies valitsee mielummin lapsettoman naisen kuin sellaisen, jolla on lapsia. Kai sen nyt sanoo järkikin.

Kummin itse viettäisit vapaa-aikaa? Tanssien, terassilla tai vaeltamassa kaksin puolisosi kanssa vai leikkipuistossa tai hoplopissa kolmisin puolison ja hänen lapsensa kanssa? Entä talven lemmenloma Thaimaassa? Kahden puolisosi kanssa vai kolmisin siten, että puolison alaikäinen lapsi nukkuisi samassa hotellihuoneessa? 

> Elät nyt jossain fantasiamaailmassa. Hyvä, jos löydät kaltaisesi puolison vielä joskus, vaikka ei tähän päivään mennessä ole napannut. Ei se lapsettomuus ole oikeasti mikään erityinen etu, vaikka niin luulet.  Kuulostat incel-trollilta, etkä 46-vuotiaalta naiselta.

Ihanko tosissaan asiaa tarvitsee edes ihmetellä. Raskaus, synnytys, imetys ym jää täysin naisen riesaksi. Päävastuu lapsesta ja arjen pyörityksessä jää useimmiten naiselle, lapsen isä toimii apurina kun omilta kiireiltään ehtii, jos silloinkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin, mutta ei ole löytynyt miestä. 35-vuotiaat miehet sanovat, eivät ole valmiita suhteeseen, ehkä sitten joskus, eivät vaan tunne jotain, jne. Mahdotonta saada parisuhdetta.

Mikset hanki yksin? Mikseivät useammat hanki itsenäisesti? Kyllä lapsi sitten pitää äitinään vaikka isä olisi tuntematon tai vaan joku tuttu, joka suostuu.

Lapsen saamisen jälkeen voi olla 40 vuotta elämää jäljellä. Kyllä siinä ajassa ehtii löytää puolison jos on löytyäkseen. Mutta lapsi olisi jo hankittuna joten ei niin haittaisi vaikka löytäisi rakkauden 50-vuotiaana.

Useimmat haluavat jakaa vanhemmuuden. Itse

"Ottaa ilon irti" tarkoittaa, että fantasioi ajatuksella, että löytää miehen lapsettomuutensa vuoksi. Että vielä tulisi palkinto lapsettomuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Kotiäitiydestä olisi tehtävä varteenotettava vaihtoehto työuralle.

Äideille eläkettä kerryttävää palkkaa verorahoista, niin johan alkaa kiinnostaa ihan eri tavalla.

Lapsettomille (niin miehille kuin naisille) veronkorotuksia äitien palkan maksamiseksi.

Ja toki tämän voisi toteuttaa sukupuolineutraalisti kotivanhemman palkkana, ei vain äitien.

Ei, ei ja ei. Ei se nyt vain kerta kaikkiaan ole houkutteleva vaihtoehto millään muiden ulkopuolisten tekemisellä/tukemisella/pakkotyrkyttämiselläkään, koska kun se ei ole itselle houkuttelevaa niin se ei ole houkuttelevaa eikä myöskään houkuttelevaksi muutu vaikka mikä olisi. Lapsettomuuden valinneilla ei voi (enää nykyistä laajemmin!) maksattaa lapsellisten lapsituotantoa, se olisi sama kuin päihteettömillä maksatettaisiin itse omaa tyhmyyttään päihteet/huumeet valinneiden pakkohoito, joka ei edes toimi (ilman 100%:sta omaa motivaatiota).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan jo tätä palstaa lukemalla on käynyt selväksi, että miehiltä loppuu kiinnostus isyyteen kutakuinkin siinä vaiheessa kun siemenneste on ruiskastu emättimeen. Miksi naisen kuuluisi haluta olla pallo jalassa 18 vuotta elämästään ja ylikin?

Kannattaisiko valita se lapsen isä paremmin? Ei ole omassa perheessä eikä kenelläkään lähipiirissä tuollaisia ongelmia, kun ryhdytään tekemään lapsia vain kunnollisten miesten kanssa.

Ovatko nämä hyvät miehet niitä, jotka oikeasti tekevät oman osan vai niitä näennäisesti hyviä miehiä, jotka auttavat naista?

Suurin osa miehistä ei halua olla suhteessa vaan hakee irtoseksiä.

Yhteiskunta halveksii äitiyttä eikä äitien töitä arvosteta.

Perheen perustaminen on naiselle nykyään suuri taloudellinen uhraus ja ura mennyttä.

Kukaan ei uskalla enää lisääntyä kun ei ole enää varaa edes kissaa elättää saatika lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Taitaapi silti enemmän naisten kontoille jäädä perheen hoitaminen ja lisäksi riskinä on joutua yh:ksi, ukko menee menojaan ja huutaa perästä "elareita en sitten maksa huåra!!!!"

 

Lähde tälle väitteelle?

#miesvihanäkyväksi

Vierailija kirjoitti:

Niin kauan, kun puhutaan, että mies auttaa tai osallistuu lapsiperhe-elämään, niin kauan ei naisten kannata alkaa äideiksi. 

Miettikää, jos puhuttaisiin naisista, että äidit auttavat ja osallistuvat yhä enemmän lapsiperhe-elämään?

Mies ei synnytä

En minä enää lähtisi tällaiseen maahan lapsia tekemään, jossa hallitus katsoo omistavansa lapset ja näkee ne vaan orjuutettavana reservinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi on rasite ja este omalle elämälle. 

 

Miksi tämä "elämä" käsitetään nykyään vain joksikin kummalliseksi vapaa-ajan suorittamiseksi, kuten "matkusteluksi" tai "tavoitteelliseksi harrastamiseksi" tai sitten "uran luomiseksi". Miksei tähän elämän käsitteeseen voi enää mahtua perheen perustaminen, joka oikeasti on sitä todellista elämää?

 

Sinä et päätä mikä on todellista elämää.