Viime vuonna syntyi ennätyksellisen vähän lapsia.
Kommentit (105)
Naisilla olisi peiliin katsomisen paikka.
Röllimahan kanssa crocsit jalassa tepasteleva röökimuija tatuointineen saa harvoin suomimiestä syttymään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähipiirissä on nykyisin paljon yksilapsisia. Samat syyt toistuu kaikilla. Helpompi yhdistää työelämä ja perhe-elämä. Halvempaa asua ja elää. Vanhemmuuden kokee jo yhden lapsen kanssa. Yhden lapsen kanssa on helpompi matkustaa. Yhden lapsen kanssa on vaan yhden lapsen murheet. Vain yksi raskausaika, synnytys ja vauva-aika, joihin kukaan ei oikein ole saanut mitään tukea.
Syntyvyyden laskusta puhuttaessa syyllistetään usein veloja, joka on ihan naurettavaa. Ennemmin syntyvyyden laskuun vaikuttaa se, että yhä useampi valitsee tehdä vain yhden lapsen, koska sillä tavalla saa rusinat pullasta eikä tarvitse uhrata kaikkea. Lapsia tekevien määrä ei ole vähentynyt niin paljoa kuin annetaan ymmärtää. Lapsia vaan tehdään vähemmän.
T. yksi rusinat pullasta vanhempi.
Omilla vanhemmillani oli 6 lasta ja 16 lastenlasta. Kaikki lastenlapset ovat jo lapsentekoiässä, mutta vain kuudella heistä on lapsia. Voi olla, että seuraava sukupolvi ei tee jälkeläisiä enää lainkaan.
Sitä ihmettelen että miksi joku ylipäänsä vielä tekee lapsia. Eivätkö he tosiaan ymmärrä mitä on tulossa, vai eivätkö he vain välitä?
Minä olen 34v ja saan jatkuvasti uteluita lapsista. Ennen vastasin ympäripyöreitä, nykyään olen rehellinen. En halua lapsia, koska en pidä niistä. En siedä melua, hajua, unettomia öitä, aikatauluttamista ja kyttäämistä.
Lapset itkevät, kiljuvat ja mekastavat, mitä en vaan kerta kaikkiaan kestäisi. Huomaan jo julkisella paikalla muuttuvani painekattilaksi, kun jonkun vauva parahtaa itkemään. Lapset myöskin haisevat ainakin siihen asti, että oppivat käyttämään vessaa. Ja sitten teininä löyhkää hiki ja tali.
Ja siihen päälle vielä elatusvastuu ja kasvatus, päiväkoti- ja kouluhärväämiset, harrastusten rahoittaminen ja niihin kuskaaminen, lapsen viihdyttäminen lomilla, pakkokäynnit milloin minkäkin viranomaistahon tuijotettavana. Joo ei.
Suomessa kaikki, ihan kaikki normaaliin elämään liittyvä on patologisoitu. Ei voida hyväksyä mitään oman kontrollin ulkopuolella olevaa. Ei voida hyväksyä inhimillisen kärsimyksen olevan osa elämää.