Miten te, jotka olette riippuvaisia puolison tuloista, olette jaksaneet, kun ette enää haluaisi olla yhdessä?
Luin että monelle ero on mahdoton, kun eivät pärjää taloudellisesti.
Kommentit (44)
Hammasta purren, alasti kontilaan, perärööri rasvattuna. Aina on pärjätty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi helvetissä olet riippuvainen puolisosi tuloista nykyaikana. Ei ole ikinä edes tullut mieleen, että ei olisi omia tuloja millä pärjään.
Jotkut on, eikä osaa ajatella elämäänsä pitemmälle. Haluavat päästä helpota. Loisia työttömänä kotona. Tottakai mies ottaa omaisuuden tällöin nimiinsä. Mutta näitä tyhmiä naisia riittää-ehkä miehiäkin.
Kerro mulle, miten omaisuus otetaan omiin nimiin?
Sillä että on ostanut asunnon/talon vain omiin nimiin, samoin autot jne omaisuuden. Ei siinä puolisolla ole asiaa.
"Avio-oikeudella tarkoitetaan puolison oikeutta toisen puolison omaisuuteen avioliiton päättyessä avioeron, puolison kuoleman vu
Tämän vuoksi avoliitto onkin typerin mahdollinen ratkaisu naiselle. Jos omaisuutta ei jaeta, tehdään myös erilliset vuokrasopimukset siivousvastuilla ja säännöillä, ja oikeus toisen omaisuuteen, ml. Vaginaan, on erikseen neuvoteltava joka kerta. Sillä, siivoamisella ja jopa naisen huomiolla on arvokas markkinahinta, toisin kuin miesten vastaavilla. Lapsista puhuttaessa kannattaa tiedostaa, että kohdunvuokrauksen markkinahinta on euroopassa jopa 200 000 euroa per lapsi.
Kyllä se on niin, että avioliitossa voittaa vain mies. Ymmärtäkää arvonne, naiset.
Me ollaan miehen kanssa kavereita ja kämppiksiä. Emme saisi tästä murjusta edes sen vertaa mitä on vielä velkaa. Lisäksi meillä on alakoululainen lapsi. Hyvin tullaan toimeen keskenämme. Suhde rakkautta ei enää ole ollut vuosiin, mutta kaverirakautta on. Ei meistä kummallakaan olisi varaa asua tässä yksin lapsen kanssa.
Oma isoäiti kuoli n. 50-vuotiaana. Halusi erota pitkään, väkivaltainen suhde. Sanoi ettei voi elintason vuoksi. Kuoli sitten syöpään, ja väkivaltainen isoisä porasi kuin pikkupoika. Uusi vaimonsa muuten sairastui samaan syöpään, sattumaako?
Äiti otti avioeron ja eli perinnöllä ja tuilla. Sai suvun vihat niskaansa molemmista. Sittemmin opiskeli ja työllistyi hyvin palkattuun, mutta henkisesti raskaaseen ammattiin.
Minä olen välttänyt liitot kokonaan. Seurustelin miesten kanssa nuorempana, mutta jokainen avoliitto oli helvettiä. En usko, että kukaan nainen asuu vapaaehtoisesti miehen kanssa. Kyse on vuosituhansien ehdollistumasta ja pakosta. Siitä haaveilevilla ei ole siitä kokemusta, ja niillä jotka kuvittelevat hyvinvoinnin olevan sidottu euroihin taas ei ole kokemusta siitä, miten ihanaa yksinkertaisesti rauhassa eläminen on. Se ei ole mahdollista, jos jakaa saman asunnon miehen kanssa.
Mutta niin, sukupolvien työ tämä naisten itsenäistyminen. Mutta sehän on tosiasiassa luonnon tila. Tämä naisten tasapuolinen jakelu miesten koti- ja seksiorjiksi on kulttuurinen keksintö, eikä ollenkaan hyväksi naisille, lapsista puhumattakaan. Ollaan palaamassa kohti luonnon tilaa, missä vain pieni osa miehistä pääsee jatkamaan sukuaan ja ylisiittäminen loppuu.
Eli rohkeasti vaan ensin säästöjen ja tukien varaan, sitten työpaikka. Jos ei työpaikkaa irtoa, mieluummin vaikka mustikkametsään kuin koti- tai seksiorjaksi.