Lue keskustelun säännöt.
Kyselin pitkästä aikaa vakavasti sairaan ystäväni kuulumisia
22.05.2024 |
On ollut hetktistä duunissa koko kevään, ja perheessä vaikka ja mitä. Nyt kuitenkin otin erikseen hetken, ja laitoin viestiä. Ei vastausta 🤔 Seuraavana päivänä laitoin perään, että moikka moi - huomaatkos mua! Illalla sitten tulikin ei-niin-mairitteleva vastausviesti, jossa ystävä lyhyesti ilmoitti, että ei aio enää informoida minua sairaudestaan tai kunnostaan. Jos ei kuulema lähes vuoteen ole ollut mitään kiinnostusta hänen raskaaseen tilanteeseensa, tuskin sitä on nytkään. Sääliä ei kaipaa. Jotenkin jäin sanattomaksi. Mitäköhän tässä nyt pitäisi tehdä?
Kommentit (43)
Kenenkään elämä ei rauhallisessa Suomessa ole niin kiireistä ettei lähes vuoden aikana ehtisi soittamaan tai yhtä viestiä laittamaan. Ei yhtään kenenkään! Itse aikoinaan tein kahta työtä, yh, opiskelut ja kotityöt, pihatyöt, autonhuollot ym yksin ja aina oli aikaa jutella puhelimessa tai viestitellä. Nyt ei muka kenellekään ole aikaa edes yhtä viestiä laittaa tai siihen vastata, esimerkiksi nettikirppistellessä. Ihmiset on patalaiskoja, yksinkertaisesti! Tunteettomia ja välinpitämättömiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Auttaisi nähdä se viestisi, jonka lähetit. Nimittäin minäkin laittaisin välit poikki jos siinäkin pyrit tekemään itsestäsi jonkin sortin sankarin, kun nyt oikein varta vasten otit aikaa niin että ihan yhden kokonaisen viestin lähetit vuoden jälkeen.
Tuo on surun ja sairauden kohtaaminen on vaikea asia. Moni loukkaantuu lähes kaikesta, mitä lohduttava yrittää sanoa. Missään tapuksessa ei saa sanoa, että voin kuvitella, miten pahalta tuo tuntuu. Heti tulee kuitti, että etkä voi, koska et ole sitä kokenut.
Eihän siitä pitäisi yhteydenpitämistä katkaista.
Yleensä on parasta vain ilmoittaa olevansa 24/7 tavoitettavissa, jos sureva haluaa puhua.
Ja moni voi tarvita ihan konkreettista apua, lasten hoitoa tms.
Tai tavatessa pelkkä halaus kertoo tarpeeksi.