Kaveri(?) alkaa käyttäytymään ikävästi aina, kun minulla on jotain kivaa tulossa
Olen huomannut, että naispuolinen kaverini alkaa käyttäytymään kurjasti minua kohtaan aina, jos minulla on jotain kivaa tulossa, esim. juhlat tai matka. Ihan kuin yrittäisi saada jotenkin pilattua tapahtuman minulta.
Onko teillä muilla tällaisia ihmisiä elämässänne? Ja huom. En mitenkään jatkuvasti tuo esille näitä asioita, eli ei luulisi, että olisi kyse kyllästymisestä jatkuvaan saman jankkaukseen.
Kommentit (18)
Vierailija kirjoitti:
No naiset tuppaavat olemaan kateellisia.
Sanoo kakara jonka äiti on ainoa sen tuntema nainen.
Olen itse tällainen. Se vaan jotenkin kyrsii jos toisilla on kivempaa. Oikeastaan mitä läheisempi ihminen niin sen enempi kyrsii. Jonkun puolitutun onneen voi vaan neutraalisti todeta että no kiva juttu.
Vierailija kirjoitti:
Olen itse tällainen. Se vaan jotenkin kyrsii jos toisilla on kivempaa. Oikeastaan mitä läheisempi ihminen niin sen enempi kyrsii. Jonkun puolitutun onneen voi vaan neutraalisti todeta että no kiva juttu.
Ikävää. Jos kerran tiedostat ongelman, niin oletko ajatellut tehdä sille jotain?
Ap
Mulla oli kaveri. Sitten kun tuli lasta, yhteydenpito väheni. Kun lapset ei enää olleet niin pieniä ja tuli taas tavattua vanhoja kavereita, tajusin että se vanha "kaveri" oli jotenkin jämähtänyt henkisesi johonkin yläasteelle. Se oli aina ollut sellainen tyyppi joka "sanoo vaan mitä ajattelee". Silloin se vähän tökki, mutta en niin kiinnittänyt huomiot.
Sitten kun oli muutama vuosi väliä, tajusin että se on oikeastaan toksinen mulkku, joka haluaa mieluummin nauraa muille kuin muiden kanssa. Se yritti saada musta parit halvat naurut yhdessä illanvietossa. Olin kylmän rauhallinen, en antanut sille mitä se halusi, se alkoi hermostua. Annoin sen tehdä itsestää pellen siinä kaikkien silmien edessä.
Nyt se on entinen kaveri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse tällainen. Se vaan jotenkin kyrsii jos toisilla on kivempaa. Oikeastaan mitä läheisempi ihminen niin sen enempi kyrsii. Jonkun puolitutun onneen voi vaan neutraalisti todeta että no kiva juttu.
Ikävää. Jos kerran tiedostat ongelman, niin oletko ajatellut tehdä sille jotain?
Ap
Kyllä olen tehnyt sen verran että kutistanut piirit minimiinsä. Terapiatouhut on nähty missä minut koetaan vain rasitteena järjestelmälle ja pyritään eroon mahdollisimman nopeasti.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli kaveri. Sitten kun tuli lasta, yhteydenpito väheni. Kun lapset ei enää olleet niin pieniä ja tuli taas tavattua vanhoja kavereita, tajusin että se vanha "kaveri" oli jotenkin jämähtänyt henkisesi johonkin yläasteelle. Se oli aina ollut sellainen tyyppi joka "sanoo vaan mitä ajattelee". Silloin se vähän tökki, mutta en niin kiinnittänyt huomiot.
Sitten kun oli muutama vuosi väliä, tajusin että se on oikeastaan toksinen mulkku, joka haluaa mieluummin nauraa muille kuin muiden kanssa. Se yritti saada musta parit halvat naurut yhdessä illanvietossa. Olin kylmän rauhallinen, en antanut sille mitä se halusi, se alkoi hermostua. Annoin sen tehdä itsestää pellen siinä kaikkien silmien edessä.
Nyt se on entinen kaveri.
Niin. Tätä mietin itsekin.. Onko tämä teille muille sellainen asia, jota ehdottomasti ette kaverilta siedä?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli kaveri. Sitten kun tuli lasta, yhteydenpito väheni. Kun lapset ei enää olleet niin pieniä ja tuli taas tavattua vanhoja kavereita, tajusin että se vanha "kaveri" oli jotenkin jämähtänyt henkisesi johonkin yläasteelle. Se oli aina ollut sellainen tyyppi joka "sanoo vaan mitä ajattelee". Silloin se vähän tökki, mutta en niin kiinnittänyt huomiot.
Sitten kun oli muutama vuosi väliä, tajusin että se on oikeastaan toksinen mulkku, joka haluaa mieluummin nauraa muille kuin muiden kanssa. Se yritti saada musta parit halvat naurut yhdessä illanvietossa. Olin kylmän rauhallinen, en antanut sille mitä se halusi, se alkoi hermostua. Annoin sen tehdä itsestää pellen siinä kaikkien silmien edessä.
Nyt se on entinen kaveri.Niin. Tätä mietin itsekin.. Onko tämä teille muille sellainen asia, jota ehdottomasti ette kaverilta siedä?
Ap
Kaverit on ihmisiä, joiden kanssa ollaan koska niiden seurassa viihdytään. Jos jotain ihmistä pitää alkaa sietää, se ei oikein ole kaveri. Joten miksi sen kanssa olisi? Sun tapauksessa tää on kai niin, että jos sen seura ottaa enemmän kuin antaa, älä ole sen seurassa. Kaveruus ei ole velvollisuus.
Yrittää pilata iloasi, tommosella "kaverilla" ei tee mitään, kannattaa ottaa etäisyyttä ja opettele olemaan puhumatta ilon tai surun kohteistasi idioottien kuullen. Ton kaltaiset ihmiset rokottaa todella paljon elämästä ja jopa pilaavaat ja tekevät asioista mahdottomia, "ystäväsi" on varmasti kateellinen jostain sinulle ja voit olla varma että puukottaa selkään myös monilla muillakin tavoilla.
Vierailija kirjoitti:
Olen itse tällainen. Se vaan jotenkin kyrsii jos toisilla on kivempaa. Oikeastaan mitä läheisempi ihminen niin sen enempi kyrsii. Jonkun puolitutun onneen voi vaan neutraalisti todeta että no kiva juttu.
Kannattaisko sun keskittyä luomaan myös omasta elämästä kivempaa toi että vituttaa toisten onni on suoraan pois siitä ajatus kapasiteetista millä voisit yrittää itsellesi luoda parempaa elämää?
Kateus ja katkeruus, tyytymättömyys omaan itseen. Tuollaset myrkylliset ihmiset kannattaa unohtaa. Tai jos on joku, josta ei eroon pääse, niin sitten jättää omaan arvoonsa ja ajatella, että sillä on huono olo henkisesti.
Tuntuu, että negatiivisuus ja arvostelu on jo läsnä monessa ihmissuhteessa. Melkein heti on aina joku antamassa kommenttia jostain: jaa, olisin tehnyt toisin, jne.
AP älä kerro hänelle noista kivoista asioista. Mikään pakko ei ole kertoa.
Kaverisi kuulostaa inhottavalta. Katkera ja kateellinen?
Kyllä miehetkin tuota osaa, nimittäin pilata toiselle tärkeät hetket. Toksista kateutta kai.
Eroa? Älä kerro niistä? Miksi tuolle kerrot mitään. Ei voi luottaa varmaan. Ehkä hänellä ei ole elämässään kivoja asioita tulossa tai mahdollista. Ehkä pienemmät silti on mahdollisia. Minua ahdisti myös joskus kaverin matkat ja patsastelu, mutta enpä alkaisi muiden menoja pilaamaan. En usko että kaikki patsastelevat, se oli vain tuo yksi tapaus. Jos toisella on mahdollisuuksia ja toisilla ei, se tavallaan luo epätasa-arvoa.
Oon kokenut joskus. Jotkut jotka ei ole tyytyväisiä omaan elämäänsä, eivät osaa aidosti iloita toisten mukavista jutuista. Onneksi on niitäkin, jotka osaa. :)
No naiset tuppaavat olemaan kateellisia.