Ovatko elämän haasteet, vastoinkäymiset, kärsimykset ja epäonnistumiset tehneet sinusta paremman vai huonomman ihmisen?
Suht yleinen ajatus lienee, että kärsimys jotenkin lähes kuin itsestään jalostaa ihmistä. Tekee hänestä empaattisemman ja ymmärtäväisemmän muiden vajavuuksia kohtaan yms. Toisaalta, voihan ihminen muuttua itsekkäämmäksi, epäluuloisemmaksi, epäsosiaalisemmaksi ja katkeroituneeksi.
Miten sinulle on käynyt? Mikä on ollut elämässäsi pazka, joka osui tuulettimeen?
Kommentit (35)
Ei huonompaa eikä parempaa, mutta vahvemman, sitkeämmän, rennomman ja ymmärtäväisemmän.
Ymmärrys kasvaa mutta aina myös menettää jotain mitä ei enää saa takaisin.
Asiahan on ihan tutkitusti juuri päinvastoin, kuin yleisesti kuvitellaan. Aidot vastoinkäymiset ja traumat harvemmin tekevät ihmisestä ehjempää tai ns. parempaa.
Siksi rikollisilla harvemmin on ehjä ja mukava tausta.
Vastoinkäymiset voi vahvistaa tai heikentää. Jotkut jutut on mua vahvistaneet, toiset heikentäneet. Oppinut olen kyllä enkä paljosta hätkähdä mutta kyllä on matkaa tasapainoon enkä tiedä löytyykö sitä koskaan. Ymmärtäväisempi olen kyllä enkä tuomitse kovin helposti.
Yritän rakastaa myös itseäni. Olen tehnyt pahaa ja minulle on tehty pahaa. Menneisyyden unohtaminen auttaa. En puhu siitä, en keskity siihen. Keskityn nykyhetkeen mahdollisimman paljon.
Varmaan loppupeleissä kuitenkin huonomman. Kaikki vaikeudet on kyllä tehnyt minusta pehmeämmän ja ymmärtäväisemmän, mutta samalla myös erittäin katkeran ja niin surullisen ja masentuneen, että kyllä sitä miinuksen puolelle jäädään. En pääse mitenkään yli siitä, että minulle ei ole elämässäni suotu yhtään rakkautta. Mitä niin pahaa minä olen tehnyt tai mitä niin huonoa minussa on, että joudun elämään yksin. Lähivuosina myös ystävät ovat tuottaneet pettymyksiä ja olemme erkaantunut ja tämä on syössyt minut lopullisesti masennukseen. Työssä käyn ja muun ajan yritän vain saada ajan kulumaan. En ole itsetuhoinen, mutta en haluaisi ja jaksa elää tällaista elämää enää yhtäkään vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Asiahan on ihan tutkitusti juuri päinvastoin, kuin yleisesti kuvitellaan. Aidot vastoinkäymiset ja traumat harvemmin tekevät ihmisestä ehjempää tai ns. parempaa.
Siksi rikollisilla harvemmin on ehjä ja mukava tausta.
Kuitenkin vain murto-osasta huono-osaisia tulee rikollisia. Yllättäen kyseessä sama murto-osa kuin hyväosaisissa.
Jokaisen ihmisen elämään mahtuu myös vastoinkäymisiä. Mitä kenelläkin. Pitää vaan tulla toimeen ja tehdä parhaansa tässä elämässä. Hyvä kasvattaa hyvää.
Typistetty ja masentunut. Mutta en ole vajonnut kiusaajien tasolle, joten jotain hyvää minussa on.
Aika monia osunut kohdalle. Näin jälkikäteen voisi varmaan sanoa että viisautta karttunut. Ja rauhallisuutta, enää en hötkyile pikkujutuista.
Ylimielisyyttä ne ainakin ovat minulta karsineet.
Olin kiltti ja hyvä. Tyhmänkilttiä on hyväksikäytetty ja kupattu, riistetty kaikin tavoin. Pettynyt miten pahoja, pahantahtoisia ihmisoletetut on. Hirviöitä monet.
Jos on tekemisissä hirviöiden kanssa, täytyy varoa ettei itse muutu niiden kaltaiseksi.
Empaattisemman ja henkisesti kypsemmän, mutta itsetunto on toisaalta vahingoittunut ja itsevarmuus on heikentynyt.