Vauvaa leikellään koska äidille imettäminen on tärkeää. Pumppaus tai korvike ei käy
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai puhutaanko tässä kielijänteen leikkauksesta? Se on pieni toimenpide ja imetys sekä puheenkehitys tärkeämpiä vauvalle.
Olen kuullut että vauva ei kykene imemään jos sillä on jokin pienen pieni jänne liian tiukka. Se on pieni operaatio, sitä pitäisi seurata ihan neuvola asteella. Lapselle tuskallista jos ei saa ravintoa.
Mutta kun suuri osa näistä pystyisi pullosta imemään ilman mitään ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Mä on aina pitänyt itsekkäinä niitä äitejä, jotka ei imetä. Nimenomaan siis heitä, jotka on itse valinneet olla imettämättä tai eivät vain jaksaneet kovin kauaa. Voiko olla itsekkäämpää? Imetyksestä on vauvalle niin älyttömästi hyötyä. Hatunnosto niille, jotka koittaa kaikkia keinoja, jotta imetys onnistuisi.
Nykyään pitäisi olla tärkeintä, että niitä vauvoja saadaan huolimatta siitä, jaksaako/pystyykö/huvittaako niitä imettää. Se on lopulta niin pieni osa vanhemmuudesta marginaalisin hyödyin, että lopulta aika sama isommassa mittakaavassa.
Rentoutta siihen äitiyteen, naiset!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Imetys on tutkitusti tärkeää vauvan kannalta. Se leikkaus on pieni toimenpide.
minäminäminä haluan olla TÄYDELLINEN äiti
No tottakai. Sitäpaitsi kaikki ei saa pumppaamalla tulemaan mitään ja minun vauva ei suostunut juomaan korviketta.
Vielä en ole sellaista vauvaa hoitanut, joka ei nälkäänsä korviketta ottaisi. Ja olen hoitanut satoja alle 2 kk ikäisiä.
Jaa minun vauva huusi mieluummin nälissään, kuin otti korviketta.
Se oli varmaan ns. tissiraivo, joka voi kohdistua myös tuttipulloon. Siihen on konstinsa.
Eikä ollut. Kyllä minä lapseni tunnen.
Minä en lapsilleni mitään korvikepaskaa syötä kuin äärimmäisessä hädässä. Onneksi ei ollut tuota ongelmaa, mutta ymmärrän heitä, jotka leikkauksen haluaa. Äidinmaito vain on paljon parempaa.
Vierailija kirjoitti:
Minä en lapsilleni mitään korvikepaskaa syötä kuin äärimmäisessä hädässä. Onneksi ei ollut tuota ongelmaa, mutta ymmärrän heitä, jotka leikkauksen haluaa. Äidinmaito vain on paljon parempaa.
Äidinmaidon voi antaa pullosta. Ikävämpi kylläkin sillä tavoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en lapsilleni mitään korvikepaskaa syötä kuin äärimmäisessä hädässä. Onneksi ei ollut tuota ongelmaa, mutta ymmärrän heitä, jotka leikkauksen haluaa. Äidinmaito vain on paljon parempaa.
Äidinmaidon voi antaa pullosta. Ikävämpi kylläkin sillä tavoin.
Ei kaikilla heru maito pumpulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olisin kyllä syöttänyt vaan pullosta, jos se kerran onnistuu ilman mitään toimenpidettä, enkä todellakaan olisi mitään operaatiota antanut tehdä vain, jotta nimenomaan RINTAruokinta onnistuu.
joo. itkettää satuttaa pientä ihan turhaan, elämänmittainen trauma :(
Jaa. Itse olen 35 ja sain tiet vasta viime vuonna, että minulta leikattiin synnärillä keilijänne. Että sellanen elinikäinen trauma😅
Litistyivät liikaa, tuli haavoja alkuun jne.. Tiedän että rintaa työnnetään suuhun, mutta kun nännini olivat aluksi melkein sisäänpäin kääntyneet, niin haasteena oli saada ne kääntymään ulospäin törröttämään ja venymään. Toki ne seuraavissa imetyksissäkin litistyivät, mutta eivät yhtä rajusti/ palautuivat nopeasti pyöreiksi, kun tulivat vauvan suusta.
se imettänyt, jonka lapset saivat pitää kielijänteensä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olisin kyllä syöttänyt vaan pullosta, jos se kerran onnistuu ilman mitään toimenpidettä, enkä todellakaan olisi mitään operaatiota antanut tehdä vain, jotta nimenomaan RINTAruokinta onnistuu.
joo. itkettää satuttaa pientä ihan turhaan, elämänmittainen trauma :(
Jaa. Itse olen 35 ja sain tiet vasta viime vuonna, että minulta leikattiin synnärillä keilijänne. Että sellanen elinikäinen trauma😅
Suurin osa ei varmasti saa traumoja, mutta mitä enemmän leikkauksia tehdään, sitä enemmän traumatisoituja lapsia tulee.
Tämä kielijännehomma on ongelmallinen, koska se ei ole varsinaisesti yhdenkään ammattilaisen erikoisalaa vaan kireän kielijänteen seuraukset ovat ns. poikkitieteellisiä. Jokainen katsoo ja tuomitsee asiaa omasta kapeasta vinkkelistään eikä kukaan ota huomioon kokonaisuutta.
Mutta siis, jos kielijänne on niin kireä, että se vaikeuttaa imemistä, se tulee vaikuttamaan myös kiinteään ruuan syömiseen (ruokapalan liikutteluun suussa), puheeseen sekä suun ja hampaiston muovautumiseen. Jos kielen lepoasento on epänormaali (normaalisti kieli liimautuu suun kattoon lepoasennossa ja kielenkärki on ylähampaiden takana), se muovaa suun katosta korkean ja kapean ja myös ylähammaskaaresta liian kapean. Kireän kielijänteen seurauksia kohtaavat lähinnä puheterapeutit ja oikomishammaslääkärit ja on vähättelyä puhua kireästä kielijänteestä vain imetyksen ongelmana (ja onko lastenlääkäri oikea henkilö kommentoimaan muuta kuin leikkauksen teknistä suoritusta..). Tarvittaisiin siis usean ammattiryhmän yhteistä, laaja-alaista tutkimustietoa aiheesta, ennen kuin voidaan arvioida, ovatko nämä leikkaukset turhia. Itse puheterapeuttina olen sitä mieltä, että se hetkellinen pieni kipu leikkaushetkellä on pieni paha verrattuna massiivisiin oikomishoitoihin tai pitkäkestoiseen puheterapiaan (koska pelkkä kielijänteen vapauttaminen ei selkiytä puhetta vaan täytyy opetella aivan uudet motoriset liikeradat).
Vierailija kirjoitti:
Tämä kielijännehomma on ongelmallinen, koska se ei ole varsinaisesti yhdenkään ammattilaisen erikoisalaa vaan kireän kielijänteen seuraukset ovat ns. poikkitieteellisiä. Jokainen katsoo ja tuomitsee asiaa omasta kapeasta vinkkelistään eikä kukaan ota huomioon kokonaisuutta.
Mutta siis, jos kielijänne on niin kireä, että se vaikeuttaa imemistä, se tulee vaikuttamaan myös kiinteään ruuan syömiseen (ruokapalan liikutteluun suussa), puheeseen sekä suun ja hampaiston muovautumiseen. Jos kielen lepoasento on epänormaali (normaalisti kieli liimautuu suun kattoon lepoasennossa ja kielenkärki on ylähampaiden takana), se muovaa suun katosta korkean ja kapean ja myös ylähammaskaaresta liian kapean. Kireän kielijänteen seurauksia kohtaavat lähinnä puheterapeutit ja oikomishammaslääkärit ja on vähättelyä puhua kireästä kielijänteestä vain imetyksen ongelmana (ja onko lastenlääkäri oikea henkilö kommentoimaan muuta kuin leikkaukse
Ja ennen kaikkea tarvittaisiin tieteellisin menetelmin toteutettuja tutkimuksia siitä, vaikuttaako lievästi kireän kielijänteen katkaisu näihin ongelmiin. En itse ole tutkimuksen asiantuntija, mutta käsittääkseni tarvittaisiin kaksi ryhmää, joista toiselta kielijänne katkaistaan ja toiselta ei, ja sitten vielä pitkäaikaisseurantaa siitä, kuinka puhe ja hampaisto sekä itse kielijänne ja kielen toiminta kummassakin ryhmässä kehittyvät. Niin kauan kuin tällaista tutkimusta ei ole olemassa, voidaan kielijänteen katkaisun hyötyjä lievissä tapauksissa vain arvailla.
Kyllä se imetys on usein tärkeämpää vauvalle.
Mikäli tässä nyt on kyse kielijänteestä, niin se vaikuttaa moneen muuhunkin asiaan kuin imetykseen ja myös korvikevauvoilta leikataan kireä kielijänne, sitä tarkastellaan neuvolassa ihan ruokailutavoista riippumatta.
Tilastollisesti paljon suurempi ongelma ongelma on nimenomaan imettämättä jättäminen. Suomessa imetetään ihan hirveän vähän ja lopetetaan todella varhain ja syyt ovat lähes poikkeuksetta itsekkäitä, vain pienellä osalla on todellinen este imetykselle. Kansanterveyden kannalta olisi todella tärkeää saada imetys toimimaan ja onnistumaan.
Se oli varmaan ns. tissiraivo, joka voi kohdistua myös tuttipulloon. Siihen on konstinsa.