Säälitkö sinkkuja?
Usein huomaan säälinsekaisen ilmeen kun sanon, että sinkkuna tässä mennään. Huomaan myös, että ne naiset joilla on parisude, ottaa pari askelta taaksepäin. En tiedä olenko heidän mielestään huonoa seuraa vai mitä miettivät. Ulkopuolisten kohtelu saa tilanteen tuntumaan säälittävältä. Joskus valehtelen olevani suhteessa, niin ei tarvitse enää vastailla juuri mihinkään uteluihin.
Kommentit (83)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En sääli itseäni vaikka olenkin sinkku. Välillä surettaa kun joutuu kaikesta yksin selviytymään, mutta kyllä se kasvattaa kun elämä koulii kovalla kädellä.
Selviytymään mistä? Helppoahan sinkulla on kun ei ole kuin oma elämä huolehdittavana. Vai oletko niitä ihmisiä jotka tekee parisuhteesta selviytymistaistelun ja siksi sinkkuna elokin on vaikeaa? Minulla on tasan 0 huolta kun olen sinkku, parisuhteissa ei muuta ollutkaan kuin kriisiä kriisin perään.
Itse olen sinkku ja huolehdin muustakin/muistakin, kuin omasta elämästäni. Omassakin elämässä huolia/kriisiä on ja olisi varmasti sittenkin, jos olisin parisuhteessa. Saisipa olla huoleton, kuulostaa ihanalta! -eri
Sinkkuus on siunaus.oma elämä oma lupa elää elämäänsä omilla säännöillä.
Ehkä ne naiset haluavat viestittää etteivät ole kiinnostuneita (koska ovat varattuja)? Tai puoliso saattaa olla sairaalloisen mustasukkainen?
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteet ei ole niin onnellisia ja merkityksellisiä mitä kuvittelet. Eihän ne naiset sulle kerro mitä ongelmia niillä miestensä kanssa on. Salaa kadehtivat stressitöntä elämääsi.
Miksi oletat sinkun elämän olevan stressitöntä? Ainaista stressaamista kumppanin löytämisestä ja uuteen tutustumisesta. Miksi en kelpaa? Miksi en riitä? Olen aina ollut parisuhteessa onnellisempi ja seesteisempi. Paitsi tietenkin erojen koittaessa tunteet ovat toiset. Tai osin samat: Miksi en kelpaa, miksi en riitä?
M
En , on monia tapoja elää onnellisena
Vierailija kirjoitti:
Sinkkuus on siunaus.oma elämä oma lupa elää elämäänsä omilla säännöillä.
Ei ole, jos on lapsia ja ex vaatimassa koko ajan heidän varjollaan jotain.
M
En. Tai toki ehkä sellaista, joka kovasti kaipaa parisuhdetta eikä sitä löydä. Itsekin olen sinkku, mutta parisuhdetta en halua. Monia parisuhteissa olevia säälin, kun tuntuu se yhteiselo olevan niin vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En sääli itseäni vaikka olenkin sinkku. Välillä surettaa kun joutuu kaikesta yksin selviytymään, mutta kyllä se kasvattaa kun elämä koulii kovalla kädellä.
Selviytymään mistä? Helppoahan sinkulla on kun ei ole kuin oma elämä huolehdittavana. Vai oletko niitä ihmisiä jotka tekee parisuhteesta selviytymistaistelun ja siksi sinkkuna elokin on vaikeaa? Minulla on tasan 0 huolta kun olen sinkku, parisuhteissa ei muuta ollutkaan kuin kriisiä kriisin perään.
Miksi oletat sinkulla olevan vain oma elämä huolehdittavana. Lapset? Ennen heistä huolehdittiin kaksistaan, nyt yksin. Huolehdin myös vanhoista sukulaisista ja autan ystäviä huolissaan.
M
Vierailija kirjoitti:
En sääli itseäni vaikka olenkin sinkku. Välillä surettaa kun joutuu kaikesta yksin selviytymään, mutta kyllä se kasvattaa kun elämä koulii kovalla kädellä.
Aika usein nainen joutuu myös parisuhteessa selviytymään kaikesta yksin. Siksi itse nykyään sinkkuna, enkä enää edes mieti parisuhdetta miehen kanssa. Parisuhde mieheen on väsyttömien puurtajien juttu, naisten jotka antavat kaikkensa saamatta yhtä paljon takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteet ei ole niin onnellisia ja merkityksellisiä mitä kuvittelet. Eihän ne naiset sulle kerro mitä ongelmia niillä miestensä kanssa on. Salaa kadehtivat stressitöntä elämääsi.
Miksi oletat sinkun elämän olevan stressitöntä? Ainaista stressaamista kumppanin löytämisestä ja uuteen tutustumisesta. Miksi en kelpaa? Miksi en riitä? Olen aina ollut parisuhteessa onnellisempi ja seesteisempi. Paitsi tietenkin erojen koittaessa tunteet ovat toiset. Tai osin samat: Miksi en kelpaa, miksi en riitä?
M
Olet mies? Sen vuoksi onnellisempi ja seesteisempi suhteessa. Tutkimukset tukevat tätä. Naiset sinkkuina onnellisempia ja terveempiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En sääli itseäni vaikka olenkin sinkku. Välillä surettaa kun joutuu kaikesta yksin selviytymään, mutta kyllä se kasvattaa kun elämä koulii kovalla kädellä.
Selviytymään mistä? Helppoahan sinkulla on kun ei ole kuin oma elämä huolehdittavana. Vai oletko niitä ihmisiä jotka tekee parisuhteesta selviytymistaistelun ja siksi sinkkuna elokin on vaikeaa? Minulla on tasan 0 huolta kun olen sinkku, parisuhteissa ei muuta ollutkaan kuin kriisiä kriisin perään.
Miksi oletat sinkulla olevan vain oma elämä huolehdittavana. Lapset? Ennen heistä huolehdittiin kaksistaan, nyt yksin. Huolehdin myös vanhoista sukulaisista ja autan ystäviä huolissaan.
M
Olettaa varmaan, että kaikki sinkut ovat samanlaisia kuin hän itse ja kaikki parisuhteet samanlaisia kuin hänen parisuhteensa.
En sääli ollenkaan sellaisia sinkkuja, jotka ovat tyytyväisiä sinkkuuteensa. Sinkkuudessahan on valtavasti positiivisia puolia.
Parisuhteesta haaveilevia säälin kyllä. Varsinkin sellaisia, jotka eivät oman tulkintansa mukaan saa mitään kiinnostusta parisuhdemarkkinoilla. Täällä palstallakin on sellaisesta yksinäisyydestä kertovia aloituksia vaikka kuinka paljon ja aika pitkälti saavat vain vittuilua ja syyllistämistä osakseen, olivat sitten naisia tai miehiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhteet ei ole niin onnellisia ja merkityksellisiä mitä kuvittelet. Eihän ne naiset sulle kerro mitä ongelmia niillä miestensä kanssa on. Salaa kadehtivat stressitöntä elämääsi.
Miksi oletat sinkun elämän olevan stressitöntä? Ainaista stressaamista kumppanin löytämisestä ja uuteen tutustumisesta. Miksi en kelpaa? Miksi en riitä? Olen aina ollut parisuhteessa onnellisempi ja seesteisempi. Paitsi tietenkin erojen koittaessa tunteet ovat toiset. Tai osin samat: Miksi en kelpaa, miksi en riitä?
M
Olet mies? Sen vuoksi onnellisempi ja seesteisempi suhteessa. Tutkimukset tukevat tätä. Naiset sinkkuina onnellisempia ja terveempiä.
Veikkaan, että on nainen koska: "Huolehdin myös vanhoista sukulaisista".
Sinkkuna on parasta ikinä. Ei kukaan kyttää, urputa, mangu ja vongu, kuorsaa ja örise. Saa olla rauhoissaan ja nauttia vapaudesta.
Yleensä yksin jää ne rumat ylijäämät
Miksi säälisin itseäni? Tai edes ex-vaimoa.
Elämä on valintoja eikä kaikki sovi kaikille.
Exäni petti, eikä vaan kerran, jäi kiinni. Erottiin viime kesänä 33 vuoden jälkeen.
Asuin pakosti saman katon alla vielä puoli vuotta päätöksestä.
Nyt keväällä pääsin muuttamaan omilleni. Nyt totuttelen pikkuhiljaa sinkkuna oloon. Ja laitan asuntoa kuntoon.
En pidä kiirettä tavata uutta miestä.
Nyt jälkikäteen mietittyä niin meidän suhde oli jo huono kauan.
Se oli lopussa pelkkää väittelyä, suukopua aamusta iltaan.
Nyt tässä asunnossa minulla on sielunrauha.
Suuri osa parisuhteissa olevista tuntemistani ihmisiä, ovat täysiä ruikkupäitä. Juoppo-puliukko-lääkehöröjä. Tiedän monta, joista olisi tullut Iltasanomien pääuutinen vuosiksi, jos olisi tehnyt rikosilmoituksen - ovat niin paskapäitä ihmisiä. Näyttelee vaan mukavia aina joillekkin. Jotkut ovat varmaan pahoja kumppanillekkiin,
Sinkkuina taas voi olla taas hyviä tyyppejä,jotka ei tee pahaa kärpäsellekkään. "Äiti Teresa" -tyyppejä, sekä miehissä, että naisissa. Empaattisia, rehellisisä, vilpittömiä ja hyvätahtoisia,mutta ei kelpaa koskaan kenellekkään.
En sääli sinkkuja. Se ei kerro mitään ihmisestä. Maailman "säännöt" on täysin sekaisin. Vain p*'skapäät voi menestyä.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä yksin jää ne rumat ylijäämät
Mikä ne erottaa parisuhteessa olevista, jotka eivät täytä yleisiä kauneusihanteita?
Selviytymään mistä? Helppoahan sinkulla on kun ei ole kuin oma elämä huolehdittavana. Vai oletko niitä ihmisiä jotka tekee parisuhteesta selviytymistaistelun ja siksi sinkkuna elokin on vaikeaa? Minulla on tasan 0 huolta kun olen sinkku, parisuhteissa ei muuta ollutkaan kuin kriisiä kriisin perään.