Isäksi 52-vuotiaana?? Miten mahtaa sujua?
Kokemuksia kellään kypsällä iällä isäksi tulemisesta?
Kommentit (134)
Vierailija kirjoitti:
Lapsi joutuu häpeämään vanhaa isää.
Väärin! Lapset eivät häpeä vanhaa isää! Lapset ottavat kaiken ihan tavallisena. Toiset aikuiset ovat ne, jotka joidenkin muiden aikuisten päätöksistä ja elämän järjestelyistä puhuvat rumasti omien lastensa kuullen. Minä valitettavasti tunnen perheen, jossa asosiaali-isä päivällisellä kotona laskettelee sammakoita suustaan (Ei kelvannut sille Sanchezin Virpille suomalainen mies. Tai: Minä en toisten käyttämää naista ottaisi, mutta Seppo taisikin olla kovassa puutteessa. Tai: No se Sirpa halusi sitten töihin ja mitä tekivät? Sen Laurikin lyhensi työajan kuuteen tuntiin ja nyt ne kummatkin vuorollaan pyykkäävät ja kokkaavat, semmonen lapanen se Lauri on) Tämän perheen lapset toistavat isänsä tyhmyyksiä koulussa. Yksi heistä lapseni luokalla. Me muut vanhemmat ja opettajat tiedämme tämän.
Se kyllä säälittävää, jos kaikki ei menekään ihan niin kuin pitäisi ja seitsemänkymppinen mies joutuu vielä jonkun hankalan nuoren kanssa vääntämään ja valvomaan öitä, hakemaan tätä vaikka mistä ja pelastamaan pulasta ja syytämään rahaa tämän jatkuvaan tarpeeseen jne. Kaikki vaikeitten nuorten vanhemmat tietää mitä se on, mutta seitsemänkymppisenä siitä on yleensä jo päästy selville vesille. Ei ainakaan ole enää mitään ovia paiskovia ja huumeisiin sortuvia teini-ikäisiä tai sille asteelle jääneitä.
hyvin sujuu ei kannata huolestua paremmin kuin parikymppisenä
Olet 70v, kun lapsi täyttää 18v. Mikäs siinä, mutta millainen on terveydentilasi? Minkä ikäisinä vanhempasi menehtyivät, vai ovatko elossa kenties vielä?
Tuntuupa hassulta näin 53-vuotiaana lukea näitä "vanha ukko/pappa"- juttuja, siis mehän ollaan lähes nuoria :D
Viiskyt on uusi nelkyt. Hyvin rokkaa vielä!
Varmaan Niinistölläkin oli mahdoton pillun himo .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi joutuu häpeämään vanhaa isää.
Väärin! Lapset eivät häpeä vanhaa isää! Lapset ottavat kaiken ihan tavallisena. Toiset aikuiset ovat ne, jotka joidenkin muiden aikuisten päätöksistä ja elämän järjestelyistä puhuvat rumasti omien lastensa kuullen. Minä valitettavasti tunnen perheen, jossa asosiaali-isä päivällisellä kotona laskettelee sammakoita suustaan (Ei kelvannut sille Sanchezin Virpille suomalainen mies. Tai: Minä en toisten käyttämää naista ottaisi, mutta Seppo taisikin olla kovassa puutteessa. Tai: No se Sirpa halusi sitten töihin ja mitä tekivät? Sen Laurikin lyhensi työajan kuuteen tuntiin ja nyt ne kummatkin vuorollaan pyykkäävät ja kokkaavat, semmonen lapanen se Lauri on) Tämän perheen lapset toistavat isänsä tyhmyyksiä koulussa. Yksi heistä lapseni luokalla. Me muut vanhemmat ja opettajat tiedämme tämän.
Siis tämä, lapset ovat viattomia.
Minä olen huomannut, miten pienten lasten vanhemmat tuijottavat perään erilaisuutta esim. kehitysvammaisia ja lapset eivät kiinnitä huomiota. Huomasin tilanteen, kun isä ja poika ohittivat sähköpyörätuolilla olevan suojatiellä ja oletin lapsen tuijottavan ohimennessään taakseen, mutta se olikin hänen isänsä.
Ei omakohtaista kokemusta, mutta ystäväni isä oli 55-vuotias poikansa syntyessä, äiti oli vähän päälle 40. Hän oli molempien ensimmäinen lapsi. En tuota isää ehtinyt tavata, koska ystävänikin on jo yli viisikymppinen, mutta hän on varmasti fiksuin, ja yksi komeimpia miehiä mitä tiedän. Eli ei ne geenit mitenkään välttämättä huonone iän myötä.
Vierailija kirjoitti:
Tuntuupa hassulta näin 53-vuotiaana lukea näitä "vanha ukko/pappa"- juttuja, siis mehän ollaan lähes nuoria :D
Viiskyt on uusi nelkyt. Hyvin rokkaa vielä!
Kyllä siinä rokkaamiset jää vähemmälle kun vauvan kanssa tanhuat. Vaippoja vaihtelet, pyllyä peset ja hyssytät ja heijjaat yöt pitkät, omat unet saa unohtaa. Hyvä jos vessassa ehdit käydä. Pikku taapero ei armoa anna, se on nyt vaan jaksettava painaa perässä ja oltava silmät selässä.
Sellaiset asiat kuin seksielämä saa unohtaa. Vauva vaatii huomiota just silloin kun ei toivoisi ja itse asiassa ei sitä jaksaisi itsekään. Jokainen minuutti minkä saisi itselleen pitää käyttää nukkumiseen.
Se on sitä uutta nuoruutta se!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuupa hassulta näin 53-vuotiaana lukea näitä "vanha ukko/pappa"- juttuja, siis mehän ollaan lähes nuoria :D
Viiskyt on uusi nelkyt. Hyvin rokkaa vielä!
Kyllä siinä rokkaamiset jää vähemmälle kun vauvan kanssa tanhuat. Vaippoja vaihtelet, pyllyä peset ja hyssytät ja heijjaat yöt pitkät, omat unet saa unohtaa. Hyvä jos vessassa ehdit käydä. Pikku taapero ei armoa anna, se on nyt vaan jaksettava painaa perässä ja oltava silmät selässä.
Sellaiset asiat kuin seksielämä saa unohtaa. Vauva vaatii huomiota just silloin kun ei toivoisi ja itse asiassa ei sitä jaksaisi itsekään. Jokainen minuutti minkä saisi itselleen pitää käyttää nukkumiseen.
Se on sitä uutta nuoruutta se!
Höpö höpö tätä pelottelua taas. Minulla on kolme lasta ja tiedän kyllä mitä se on, ja taaperot on ihan armoakin antaneet eli vessassakin oon aina ehtinyt käydä. Muistan useita ihania rentoja hetkiä, vauvan kanssa ja ilman. Hyvän puolison kanssa jaetaan lasten hoitoa niin ei käy yhdelle liian rankaksi. Seksiä nyt neli-viiskymppinen muutenkaan enää jaksa kolmea kertaa päivässä, ihan tarpeeksi sitäkin on kun vain vähän järkkää.
Oikeastaan aika julmaa, surullista ja ajattelematonta, kun te nykynaiset pelottelette toisenne. Lapsi on luonnollinen asia, miksi kaikkea pitää NIIN hirveästi pelätä? Vai velan puhettako, halutaan ettei kukaan muukaan halua lasta kun itse ei haluta?
Mieheni oli 50-vuotias kun lapsemme syntyi. Molempien ensimmäinen. Todennäköisesti toista ei tule. Mies on aivan ihana isä, mutta tuskin kuitenkaan jaksaisi enää toista lasta. Tämän esikoisen kanssa touhuaa tosi paljon ja puoliksi ollaan hoidettu kaikki. Näin on hyvä. Lapsi on päiväkoti-ikäinen nyt.
Miten olisi koira? Monet hankkivat juuri viisissäkymmenissä koiran kaveriksi ja usko pois, se on mahtava kaveri. Enkä sano tätä mitenkään vinoillakseni.
Kyllä me seisoskellaankin kentän reunalla ja huvipuistoissa, mutta lastenlasten kanssa! Siinä on se hyvä puoli, että ne voi palauttaa vanhemmille, sitten kun alkaa homma väsyttää.