Mies syö hirvittävää vauhtia ruokansa
En ehdi kuin ottaa ruokaa lautaselle ja voidella pari leipää, niin mies on jo melkein hotkinut ruokansa kokonaan. Onko teillä perheessä samanlaisia ruuan hotkijoita?
Kommentit (72)
Ystäväni poika hotkii, ahtaa ison määrän ruokaa kerralla suuhunsa ja mässyttää suu auki. Tekee aina mieli lyödä avokämmenellä päin näköä.
Äitini on ollut aina tuskastuttavan hidas syömään. Yhden keittolautasellisen syöminen saattaa kestää tunnin, lämmittää ainakin kaksi kertaa uudelleen mikrossa.
Itsekin syön rauhalliseen tahtiin, mutta en jää sentään haaveilemaan...
Vierailija kirjoitti:
Ei jouda leikkimään. Ei töissä eikä syödessä. Mitä nopeammin sitä paremmin ja tehokkaammin ja tuottavammin hommat sujuu. Syöminen ei tuota rahaa eikä siitä makseta. Pelkkä välttämätön paha kuten auton tankkaaminen.
Sama pätee ilmeisesti myös sängyssä.
Vierailija kirjoitti:
Jätä se sika.
SE on hirvi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarvitseeko kaikkien syödä samaa tahtia? Joku haluaa istua pöydässä pitkään ja maistella, toinen haluaa nopeasti ruokailun pois päiväjärjestyksestä, jotta voi tehdä jotain muuta. Ei kumpikaan ole mielestäni väärin.
No noinhan se on oikeassa elämässä, mutta tällä palstalla kaikki on väärin. Ainakin jos sen tekee joku sikamies!
Sehän on hirvi. Kts otsikkoa.
Vierailija kirjoitti:
Oma mieheni hotkii,koska on ollut laikanaan legioonassa ja kasvanut pohjoisessa (jo lapsesta saakka) töitä tehden. Ei ole ollut aikaa pohtia makuvovivahteita tai lihan kypsyysastetta,pääasia että ruokaa sai,edes jotain. Ironista tässä on että itse olen koulutukseltani ravintola-alan ammattilainen.
Ihan sama vaikka olis ollu nukketeatterissa, mutta suunnilleen samaan tahtiin aika kohteliasta.
Jäi intistä itelle päälle. Töissä lounaalla alle 10min annos syöty.
Se on suomalainen tapa syödä. Täällä syöminen on monesti tankkaamista, jotta jaksaa taas seuraavaan tankkaamiseen asti. Ruuan maittavuus, nautiskelu ja sosiaalisuus ovat sivuseikkoja kun Suomessa syödään. Pääasia, että masu tulee mahdollisimman täyteen äkkiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei jouda leikkimään. Ei töissä eikä syödessä. Mitä nopeammin sitä paremmin ja tehokkaammin ja tuottavammin hommat sujuu. Syöminen ei tuota rahaa eikä siitä makseta. Pelkkä välttämätön paha kuten auton tankkaaminen.
Sama pätee ilmeisesti myös sängyssä.
Jos totta puhutaan niin osuit naulan kantaan. Minä olen joka asiassa nopea ja tarkka. Aivot kiehuu kun näen kaikenlaista hitailua. M38
Energiavampyyri. Käyttäytyy noin koska se ärsyttää.
Vierailija kirjoitti:
Jäi intistä itelle päälle. Töissä lounaalla alle 10min annos syöty.
Mulla jäi myös intistä päälle ja, meni pitkästi toistakymmentä vuotta että pääsin eroon siitä tavasta.
Mun ystävä syö silmiinpistävällä vauhdilla ja intensiteetillä. Ei odota, että kaikki on saaneet ruokaa, ei keskustele, ei varmaan pureskelekaan, saati maista. Sitten kun muut ovat saaneet ruoat koottua lautaselleen ja toivotettua hyvää ruokahalua, on hän jo valmis. Hänessä on kyllä autismin kirjoon sopivia muitakin tapoja, niin eipä tuo häiritse. Jos ollaan ravintolassa, se vähän nolottaa, mutta hän on aikuinen mies, syököön miten syö.
Emme tosin enää kovin usein kokoonnu nyyttäritapaan notkuvan pöydän ääreen, mutta aina tuo outo maaninen ruoan ahtaminen hämmentää. Mutta se on hänen tapansa.
Syökö niin kuin ajokoira kauhean lotkimisen saattelemana?
Joo on se ööööööööööööööööööööööö luokkaaaaaa.
Oma äiti hotki aina kauhealla vauhdilla joskus ruokansa. Oli tottunut kun töissä piti ruoka vetästä nopeasti alas seisten (oli päiväkodissa töissä) ja sama meno oli aina ruokailessa myös töiden ulkopuolella. Tietoisesti alkoi rauhoittamaan ruokailutilanteita kun lapsena ihmeteltiin miksi äiti hotkii 😅
Onhan tollanen tosi epäterveellistä ja aiheuttaa ilmavaivojakin ja tietyllä tavalla ehkä myös epäkohteliasta. Tolla tyylillä helposti myös ylensyönti kun ei ehdi huomata vatsan täyttymistä. Ruokailu pitäisi tapahtua rauhassa ja pureskella kunnolla ja ihan hyvähän se olisi pitää myös sellaisena hengähdyshetkenä et nyt istutaan rauhassa ja syödään, vaihdetaan mahdollisesti päivän kuulumisia jne.
Minä en hotki, mutta en myöskään jää pyörittelemään ruokaa lautaselle tai haaveilemaan. En myöskään pidä siitä, että suupalojen välissä pitäisi erityisesti vielä keskustella päivän kuulumiset. Työpaikallakin on aina joku juttelemassa kun yrittää syödä omassa rauhassa. Ruoansulatushormonit tuntuvat toimivan ihan riittävän hyvin vaikka 20 minuutin ajastinta ei olekaan vieressä.
Minun mies söi kanssa hämmästyttävällä tahdilla kun tavattiin. Hänen perheessään ei oltu syöty ikinä pitkän kaavan mukaan.
Vähitellen mun kanssa (ensin alkupalat pöytään, sitten vasta pääruoka jne) ja työillallisten kautta oppi rauhoittumaan siihen ruuan ääreen, siis semmoisten parempien illallisten kanssa.
Arkiruuan hän kyllä syö edelleenkin aika nopeasti, mutta ei se haittaa
Edesmennyt äitini sanoi: mies joka ruokansa hotkii, akkaansa potkii !
Miehet oppii tuon eläimellisen hotkimisen armeijassa. Turha ihmetellä vatsavaivoja, jos ei malta pureskella kunnolla.
Hidas syöminen auttaa myös painonhallinnassa.
Oma mieheni hotkii,koska on ollut laikanaan legioonassa ja kasvanut pohjoisessa (jo lapsesta saakka) töitä tehden. Ei ole ollut aikaa pohtia makuvovivahteita tai lihan kypsyysastetta,pääasia että ruokaa sai,edes jotain. Ironista tässä on että itse olen koulutukseltani ravintola-alan ammattilainen.