Onko oikein laittaa isovanhemmat jäähylle, kun he eivät kohtele lapselapsia tasapuolisesti?
Miehen siskon lapsi on aina saanut kaiken, meidän lapsille ei tule pientäkään osaa siitä anteliaisuudesta ja huomiosta. Siskon lapsi esim. sai peruskoulun suorittamisesta lahjaksi ulkomaanmatkan, meidän esikoisen sama suoritus ei ollut edes onnittelujen arvoinen. Lukioon pääsyn kunniaksi lapsi sai läppärin, meidän lapsi ei yllättäen mitään. Siskon lapsi sai 18-vuotislahjaksi ajokortin, meidän lapsi muutaman leffalipun. Samanlaisia esimerkkejä on myös lapsuuden synttäri- ja joululahjoista. Ja isovanhempien ajasta myös tietysti, siskon lapsi on viettänyt isovanhempien luona pitkiä aikoja, meidän lapsia ei ole otettu hoitoon edes hätätilanteessa. Enkä odota lapsilleni lahjoja tai enää aikaakaan, kyse ei ole siitä, vaan isovanhempien epäreilusta käytöksestä.
Mies on kertonut, että lapsina heitä kohdeltiin siskonsa kanssa tasapuolisesti, kumpikaan ei ollut lempilapsi. Suosikin valitseminen on tapahtunut vasta lapsenlapsien myötä. Suoraan sanottuna paskamainen kohtelu jatkuu myös silloin, kun siskon lapsi ei ole paikalla. Meille ja lapsille kerrotaan, mitä hienoa ja ihmeellistä lapsi on tehnyt tai sanonut ja samalla vähätellään paikalla olevia lapsia. Esikoinen ei enää halua lähteä isovanhemmille ja nuorempaakin pitää patistella mukaan. Voiko nyt hyvällä syyllä jättää kanssakäymisen kokonaan? Minua ei enää kiinnosta, mies saa puolestani olla yhteyksissä jos haluaa.
Kommentit (25)
Periaatteessa puppan voisi välillä jäähylle laittaakin.
Vierailija kirjoitti:
Mun ukilla oli lempilapsi "Jarkko". Me matkustimme satoja kilometrejä mummolaan vain kuullaksemme, miten erinomainen "Jarkko" oli. Muista lapsenlapsista tuli lääkäreitä ja lakimiehiä, mutta eipä se mitään merkannut.
Omaa isääni tämä ärsytti suunnattomasti. Mutta kas kummaa.. siskollani on nyt poika "Eino" josta isäni puhuu jatkuvasti. Lapseni menevät kylään ja kuuntelevat koko ajan mitäs kaikkea "Eino" onkaan puuhaillut..
En jaksa välittää..
Tiedätkö, mitä hän puhuu kun "Eino" on paikalla? Nimittäin minun äitini hehkuttaa paikalla oleville poissaolevien tekemisiä. Kun "Selma" ja "Sofia" ovat mummolassa, äiti selittää suu vaahdossa mitä "Martti" ja "Viljami" ovat puuhailleet, ja päinvastoin.
Onhan tuo epäreilua, mutta ei mikään laki velvoita antamaan samanarvoisia lahjoja kaikille lapsenlapsille.
Mitä se lahjottu lapsi sanoo epäreiluudesta? Normaali lapsi avaisi suunsa ja puolustaisi sitä joka jää vähemmälle. Noista hemmotelluista ei yleensä kasva mukavia aikuisia, vaan luulevat olevansa muita oikeutetumpia. Niin että vaikka suosikinasema voi herättää kateutta, sillä on ikävät seuraukset.
Mielestäni on ihan ok että lapset kokee ihmisten erilaisuutta ja erilaisia ihmisten välisiä suhteita. Se opettaa sosiaalisten suhteitten moninaisuutta ja niissä pärjäämistä.
Ihan höpöhöpöä tämä kommentti. Ensinnäkin, miten kotityöt tai niissä auttaminen liittyvät mummon ja lastenlasten väleihin? Toisekseen, tuohan on siitä kiinni miten on omat lapsensa kasvattanut ja millaiset välit heihin pitänyt. Minä voin kyllä pestä oman äidin ikkunat, jos hän ei siihen pysty.
Mies hoitakoon sitten omien vanhempiensa ikkunat, jos hänet on kasvatettu auttamaan vanhempiaan kotitöissä. Mun tarvitsee olla tasapuolinen vain omaa vanhempaa kohtaan, mitä tulee tuollaiseen autteluun. Kasvattakaa poikanne tasavertaisiksi, jos asia on noin tärkeä. Ja miksi pitäisi edes auttaa, jos isovanhemmilta ei ole herunut mitään apua? Tasa-arvo sen olla pitää.
Lastenlasten aika kyllä jaetaan tasan isovanhempien kesken. Siitä pidän huolen, muuhun ei ole velvollisuutta. Ja muu ei tähän aiheeseen liitykään.