Saako terapeutilla/psykiatrilla olla omia mielenterveysongelmia?
Käyn terapiassa, ja ohimennen terapeutti mainitsi lääkityksestään ja toistuvasta masennuksestaan. Kertoi myös nukkuvansa vain avustetusti. Tuli tosi erikoinen olo, koska itse käyn _hänellä_ hoidossa näistä samoista ongelmista, eikä hän ole osannut hoitaa tai hoidattaa niitä itseltäänkään 😳 Muilla kokemusta?
Kommentit (41)
Tottakai saa. Siksi usein noille aloille haetaan, kun on omaa kokemusta ja sen myötä kiinnostus aiheeseen.
Paremmin itsekin haasteita kokeneet osaavat auttaa, kuin sellaiset, jotka aiheesta tietävät vain kirjoista.
Saa tietenkin, ei kukaan ole niille immuuni. Ihmisiä kaikki. Saako lääkärillä olla flunssaa tai syöpää?
Lähinnä tuo anekdoottisi osoittaa vain sen, kuinka vaikeaa mt-ongelmia on edelleen hoitaa. Alan asiantuntija kärsii itse samoista ongelmista.
Kenellä maailmassa ei jossain kohti elämää olisi jonkinlaisia ongelmia mielenterveyden kanssa?
Saa, mutta ymmärrän ajatuksesi. Ei minustakaan tuntuisi turvalliselta. Sen lisäksi miettisin, että perkelettäkö täällä maksan 100 euroa/tunti sinulle, jos et ole edes itse terapiassa ja lääkityksillä tullut paremmaksi.
no hänhän hoitaa tai jääviyden vuoksi toinen terapeutti-lääkäri. ihmisiä he ovat,kirurgi voi olla vaikka syöpäsairaus,,jne.. teflonia hekään ole. ainakin ymmärrystä riittää kun itsekin kokee jotain. mikään syy irtisanoutua,tuskin te keskuskaan olisi että okke, irtisano ittes.
Minusta on jopa ajatuksena hyvä, että ammattilaisella olisi jotain omaakin kokemusta mielen haasteista. Tietenkin niiden pitää olla hallinnassa ja pitää pystyä olemaan ammattilaisen roolissa, mutta kyllä se voi hyvinkin auttaa ymmärtämään sitä hoidettavan näkökulmaa vähän eri tavalla kuin jos on pelkän teoriatiedon varassa.
Ei saisi. Niistä on paljon vahinkoa asiakkaalle. Varsinkin yleinen valkotakkipsykopatia on vaaraksi. Myös lääkäreiden.
Psykiatrin ammattietiikka asettaa erittäin tiukat rajat vastaavalle toiminnalle, jonka mukaan kuvaamasi on niiden puitteissa todella väärin. Huomioi kuitenkin se, että psykiatri on psykiatrian erikoislääkäri. Sellainen henkilö on siis ensin käynyt itsensä lääkäriksi, jonka jälkeen erikoistunut vielä yksinomaan psykiatriaan.
"Psykiatri on lääkärinä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran valvoma terveydenhuollon ammattihenkilö."
Verraten psykiatriin, terapeutti- nimikettä taas voi käyttää ihan kuka vain.
"Terapeutiksi saa Suomessa kutsua itseään kuka tahansa, ilman mitään koulutus- tai laillisuusvaatimuksia."
"Laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön voi tarkistaa nimen tai rekisteröintinumeron perusteella Valviran ylläpitämästä JulkiTerhikki-rekisteristä." - Et nyt varsinaisesti kysynyt toimintaohjeita, mutta suosittelen tarkistamaan oheisen ja tekemään valituksen, mikäli se vain yhtään tuntuu aiheelliselta. Seuraukset voi olla aikamoiset, jos annat kenen tahansa hoitaa itseäsi.
No onhan niilläkin usein ongelmia, ei siinä ole mitään ihmeellistä. Mutta tuo että avautui niistä lääkityksiä myöten asiakkaalle, sitä pidän epäammattimaisena. Hän olisi voinut kertoa edes paljon ympäripyöreämmin että hänellä itselläänkin on ollut elämässä psyykkisiä haasteita/masennusta/ahdistusta/unettomuutta. Että erikoiselta kuullostaa nyt kyllä ja totta hitossa aiheuttaa epäluottamusta, aiheuttaisi itsellenikin.
Vierailija kirjoitti:
No onhan niilläkin usein ongelmia, ei siinä ole mitään ihmeellistä. Mutta tuo että avautui niistä lääkityksiä myöten asiakkaalle, sitä pidän epäammattimaisena. Hän olisi voinut kertoa edes paljon ympäripyöreämmin että hänellä itselläänkin on ollut elämässä psyykkisiä haasteita/masennusta/ahdistusta/unettomuutta. Että erikoiselta kuullostaa nyt kyllä ja totta hitossa aiheuttaa epäluottamusta, aiheuttaisi itsellenikin.
Minusta hän taas oli rehellinen.
Vierailija kirjoitti:
Psykiatrin ammattietiikka asettaa erittäin tiukat rajat vastaavalle toiminnalle, jonka mukaan kuvaamasi on niiden puitteissa todella väärin. Huomioi kuitenkin se, että psykiatri on psykiatrian erikoislääkäri. Sellainen henkilö on siis ensin käynyt itsensä lääkäriksi, jonka jälkeen erikoistunut vielä yksinomaan psykiatriaan.
"Psykiatri on lääkärinä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran valvoma terveydenhuollon ammattihenkilö."
Verraten psykiatriin, terapeutti- nimikettä taas voi käyttää ihan kuka vain.
"Terapeutiksi saa Suomessa kutsua itseään kuka tahansa, ilman mitään koulutus- tai laillisuusvaatimuksia."
"Laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön voi tarkistaa nimen tai rekisteröintinumeron perusteella Valviran ylläpitämästä JulkiTerhikki-rekisteristä." - Et nyt varsinaisesti kysynyt toimintaohjeita, mutta suosit
Mistä? Ammattilaisen mt-ongelmista ja lääkityksestä? Niiden mainitsemisesta asiakkaalle?
Kaikki hoitavat omaa päätään jotka tuolle alalle lähtevät🤨
Tottakai saa. Niitä on erittäin monilla ihmisillä riippumatta koulutuksesta.
Lähes kaikilla mt-puolella työskentelevillä on ongelmia ja ainakin ollut myös mielialalääkitys. Niillä joilla ei, on yleensä persoonallisuushäiriö.
Nro. 14. ihan vain tiedoksi, että tuon sortin ammattilainen ei missään tapauksessa saa avata henkilökohtaisia ongelmiaan asiakkaalle/potilaalle. "Käyn terapiassa, ja ohimennen terapeutti mainitsi lääkityksestään ja toistuvasta masennuksestaan. Kertoi myös nukkuvansa vain avustetusti." - Mieti nyt itsekin vähän miltä tuo kuulostaa.
Eikä myöskään pohjaa pelkkään tulkintaan, vaan on ihan lakisääteinen juttu moneltakin saralta.
Niitä on kaikilla. Joka väittää olevansa täysin terve, on yleensä tyhmä kuin saapas.
Kuten flunssat, myös useimmat psyykkiset häiriötilat menevät ohi.
Vierailija kirjoitti:
Niitä on kaikilla. Joka väittää olevansa täysin terve, on yleensä tyhmä kuin saapas.
Kuten flunssat, myös useimmat psyykkiset häiriötilat menevät ohi.
Tämä. Olen yhden ainoan kerran kohdannut aikuisen ihmisen, joka väitti, ettei hänen tuttavapiirissä todellakaan ollut kenelläkään mielenterveysongelmia. Oli itse opistoinsinööri 🙄
Vierailija kirjoitti:
Kaikki hoitavat omaa päätään jotka tuolle alalle lähtevät🤨
Pakkohan se on. Ei voi hoitaa toisia ellei se oma mielenterveys ole jollakin tavalla hoidossa. Ja kaikilla meillä on erilaisia haasteita sen oman hyvinvoinnissa joka on kokonaisuus jossa ei edes voi täysin erottaa toisistaan fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista hyvinvointia/terveyttä.
Kelläpä ei olisi? Kaikki on toki suhteellista, muttei kai meistä kukaan ihan terve ole.