Lue keskustelun säännöt.
Mies ei anna tilaa reagoida, hänellä on kuitenkin aina syy ja oikeus siihen
12.05.2024 |
Olimme lähdössä autolla asioille. Minulla oli jäänyt takapenkille myytävänä olevia tavaroita takapenkille joita mies alkoi nostella tympääntyneenä autosta ulos jättäen ne pihalle vaikka olimme juuri todenneet että kohta sataa vettä. Sanoin ettei niitä voi siihen jättää koska menevät sateesta pilalle. Mies suuttui ja lähti omalla autolla, jättäen minut ja lapset siihen. Ajoin sitten perässä lasten kanssa. Juttelin miehelle että hänen suuttuminen tuntui pahalle ja välitti minulle niin kuin en olisi saanut sanoa mitä sanoin. Mies suuttui edelleen että miksi jatkan ja että lähti omalla autolla vain koska oli kiire, ei kuulema mielenosoituksena siitä mitä sanoin. Kuitenkin suuttui vain lisää kun kerroin että itselleni tilanne välittyi sellaisena etten olisi saanut reagoida mitään kun Mies jättää tavaroitani sään armoille. Mies sanoi koko ajan tylysti, mitä vielä jatkat, lähden kohta tästäkin jos jatkat, ei kiinnosta vittuakaan yms..edelleen tuli olo että minä en saa sanoa mitään, enkä reagoida mihinkään ja Mies saa suuttua kaikesta mitä ilmaisen.
Kerroin miehelle että mulle tuli tuosta olo että minulla ei ole samanlaista tilaa ja oikeutta ilmaista itseäni kun siitä suututaan ja vielä puolustellaan sellaista. Mutta voin kyllä kuvitella miten olisi osat menneet jos minä olisin nostellut miehen myynnissä olevia tavaroita ulos vesi sateeseen.. silloin Mies olisi varmasti saanut olla mulle vihainen. Mutta nyt kun minä vain sanoin miehelle että ei niitä voi tuohon jättää, kun nostelee ulos, Mies saa siinäkin osassa olla vihainen.
Tuon tyylisiä suuttumis tilanteita on ollut niin usein että minulla ei ole samaa oikeutta ilmaista itseäni... tai että miehellä on oikeus ilmaista itseään samoin jos hän olisi juuri siinä minun osassa.
En tiedä kuvittelenko vain onko tuossa jotain tukalaa...vai pitäisikö minun sietää tuollaisia reaktioita niin kuin Mies väittää?
Kommentit (66)
Hän ei osaa hallita tunteitaan. Älä heti tapahtuneen jälkeen ala kysellä ja ilmaista itseäsi. Vasta kotona kun tilanne on rauhoittunut käydään asioita läpi. Onko miehelle tehty mitään neurologisia tutkimuksia? Kuulostaa siltä että vois hyvin olla nepsy oireita.
Sun pitää ymmärtää että miehellä ei ole niin hyvät sosiaaliset taidot ja tunnetaidot kuin sinulla. Ei ole mitään järkeä vajota miehen tasolle vaan sen takia että joskus toisen käytös suututtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hän ei osaa hallita tunteitaan. Älä heti tapahtuneen jälkeen ala kysellä ja ilmaista itseäsi. Vasta kotona kun tilanne on rauhoittunut käydään asioita läpi. Onko miehelle tehty mitään neurologisia tutkimuksia? Kuulostaa siltä että vois hyvin olla nepsy oireita.
Sun pitää ymmärtää että miehellä ei ole niin hyvät sosiaaliset taidot ja tunnetaidot kuin sinulla. Ei ole mitään järkeä vajota miehen tasolle vaan sen takia että joskus toisen käytös suututtaa.
Voi nyt elämä.
Miksi ihmeessä pitää aina vaan ymmärtää ja sietää jos toinen vaan sattuu olemaan mlkku?
Tuota..
Minkälaisen esimerkin annat lapsille kun sulle on ihan ok, että mies ei välitä pätkääkään?
Onko se fyysisestikin pahoinpidellyt sua kun olet niin alistettu? Ainakin henkistä väkivaltaa ja heitteillejättöä tuo on. Eikö lapsetkin oirehdi? Miten he tulee tuon muistamaan?
Haarat kiinni kunnes pyytää kunnolla anteeksi.
Maailma on täynnä ärsykkeitä, mutta itse päätät miten reagoit. Ei myöskään kannata olla riippuvainen kenestäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on just tuollainen täysin sosiaalitaidoton mies. Ei ollut alkujaan . Eli ekat kymmenen vuotta ok ,kun lapset tehtiin, mutta sen jälkeen on vajonnut tuolle tasolle. Muuten kyllä ok.
Vierailija kirjoitti:
Haarat kiinni kunnes pyytää kunnolla anteeksi.
Mitä se (näennäinen) anteeksipyytäminen auttaa, jos käytös ei muutu miksikään ja miehellä kaksoisstandardit.
Näkeekö itsessään koskaan mitään vikaa tai syytä vai onko kaikki aina muiden syy?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haarat kiinni kunnes pyytää kunnolla anteeksi.
Mitä se (näennäinen) anteeksipyytäminen auttaa, jos käytös ei muutu miksikään ja miehellä kaksoisstandardit.
Näkeekö itsessään koskaan mitään vikaa tai syytä vai onko kaikki aina muiden syy?
Jos tilanne toistuu anteeksipyynnön jälkeenkin, osaa normaalijärjen omaavat ihmiset tehdä tästä omat johtopäätöksensä.
Aika huolestuttavaa tuo täysi piittaamattomuus ja henkinen päälle sylkeminen kun yrität kertoa tunteistasi. Se sanoo siis että ei kiinnosta pskaakaan?
Voi hyvä nainen, eihän tuo ole hyvä mies 😳 Sairastut tuossa ja se suhde tulee loppumaan kuitenkin.
Olen itsekin elänyt tuommoisissa suhteissa, joissa mies sai aina ilmaista mieltään miten haluaa, mutta jos mulla olis ollut jotain sanottavaa, niin nostetaan kädet ilmaan ja "ei kiinnosta". Siitä tuli mulle normi ja opin sit olemaan vaan hiljaa ja myötäilemään.
Oon nyt 37 ja vieläkin tuntuu kummalliselta kun joku kuuntelee ja reagoi sanomisiin ja normaalit käytöstavat ja kunnioittava asenne muakin kohtaan on hyvin vaikeita kun en ole tottunut semmoiseen, olen joka kerta hämilläni. Ja edelleen varpaillaan kaikkien kanssa. Tää on vielä tässä iässä ihan uusi maailma opeteltavaksi.
Älä totu tuohon, jooko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mieshän sen sanoi. Sitä ei kiinnosta v.ttuakaan.
Lusikat jakoon vaan. Tekeekö se edes mitään lapsensa hyväksi vai kohteleeko häntäkin kaltoin niin kuin sinua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tuossa ainakaan mitään rakkautta, tasa-arvoa tai kunnioitusta ole.
Tuolla on varmasti ihmisiä, joita sun sanomiset ja mielipiteet kiinnostaa ja jotka sua osaa arvostaa edes inhimillisesti.
Pidätkö sä itse itseäsi enää missään arvossa? Ootko tutustunut termiin läheisriippuvuus?
Kannattaisiko katsoa naistenlinja.fi että täyttyvätkö henkisen väkivallan tunnusmerkit. Kuulostaa kyllä siltä, että muutenkin jo kannattaisi lähteä tuollaisesta suhteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kai kukaan tervepäinen nainen kysy, pitääkö tuollaista sietää. Ensimmäinen vaihe on hankkia oma auto, seuraavaksi oma asunto.
Mies ei kunnioita sinua (enää) pätkääkään eikä nähtävästi edes yritä estellä taantumistaan kakaraksi, kun jokin ei mene hänen mielensä mukaan. Olen itse ollut tuossa pisteessä parisuhteessa ja harmittaa, että kumppani ei aiemmin ilmoittanut että nyt riittää, vaan sieti käytöstäni aivan liian kauan.
Olin niin tympääntynyt kumppaniini ja suhteeseen, että minua ei tippaakaan kiinnostanut miltä hänestä tuntui. Tunsin olevani vankina suhteessa ja suorastaan vihasin ja halveksin kumppaniani, kuin hän muka jotenkin olisi pakottanut minut jatkamaan sitä. Näin jälkikäteen oma käytös hävettää kamalasti.
Onneksi mieheltä lopulta paloi pinna kun aloin hakea lempeä ja lämpöä suhteen ulkopuolelta ja ero tuli. Se vaihe voi teilläkin olla edessä, tai jo käynnissä. Kenelläpä kestäisi hermo katsella "ärsyttävää" kumppania, kun on ihastunut muka johonkin parempaan suhteen ulkopuolella.
Nyt sinun mielestäni pitäisi vain laittaa kumppanin toiminnalle stoppi. Joko asiallisesti keskustelette mikä miestä risoo, selvitätte sen ja mies lopettaa käytöksensä heti, tai sitten eroatte. Tämä on tultava selväksi miehelle.
"Mies suuttui ja lähti omalla autolla, jättäen minut ja lapset siihen."
Ensimmäinen tämmöinen tempaus niin olisin jo kaukana. Todennäköisesti miehen luonne on ollut sama jo seurusteluaikana, mutta ap on toivonut ja odottanut että aika tekisi tehtävänsä. No ei tee, eikä ihminen opi jos ei itse koe tekevänsä mitään väärin.
Tuollainen yksipuolisesti tunnekylmä suhde päättyy lopulta ennemmin tai myöhemmin. Kannattaa miettiä kuinka ison osan elämästäsi vielä annat sille. Naiset roikkuu viimeiseen saakka parisuhteissa, missä mies ei enää välitä pätkääkään tai rakasta. Tiedän tämän, koska olen kokenut tuon tyyppistä. Lähdin ja olen nyt onnellisin kuin ikinä. Jos mies ei rakasta niin turha suhdetta jatkaa, se, että nainen rakastaa, ei ole tarpeeksi vahva liima.
Jiisus fuxkin brie.. ihanko stn aikuisten oikeesti... "Pitääkö mun vaan sietää kun ukko h a k k. A a hampaat kurkkuun se sanoo että joo" kasva aikuiseksi nyt jo!