Lue keskustelun säännöt.
Ymmärtäväisyyttä äitienpäivään kiitos
11.05.2024 |
Olkaahan ymmärtäväisiä näin äitienpäivän aikaan kun se ei ole kaikille mikään iloinen juhla. Koko viikko ollut lasten päiväkodissa äitienpäivää vaikka meillä ei sitä vietetä.
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun tytär kuoli ja hänen pieni lapsensa jäi minulle.
Vaikka ei meille ole iloinen juhla, ei muiden tarvi lopettaa juhlintaa.
Niinpä. Miksi lapsenlapsi ei saisi äitienpäivänä muistaa sinun tytärtäsi? Tyttäresi on siltikin lapsensa äiti vaikka olisikin kuollut. Kyllä äitiä saa muistaa ja juhlistaa.
Hän tekee kortin minulle. Äidin muistaminen on liian vaikeaa, ei halua käydä haudallakaan. Ja tiedän että häneen sattuu kun muut juhlivat vanhempiaan.
Mutta muiden elämä päiväkodeissa ja kouluissa jatkui silti.
Ehkä te voisitte jutella?
Se että sattuu kun muut juhlivat vanhempiaan kertoo jostain. Vertaako lapsi omaa tilannettaan muihin? Lapselle voisi olla hyvä tiedostaa, että on olemassa paljon lapsia joilla ei ole toista vanhempaa mukana elämässä. Muiden elämistä ei myöskään voi ulkopuoliset tietää. Vaikka vaikuttaisi siltä että kaikki juhlii vanhempiaan ei se välttämättä ole totuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun tytär kuoli ja hänen pieni lapsensa jäi minulle.
Vaikka ei meille ole iloinen juhla, ei muiden tarvi lopettaa juhlintaa.
Niinpä. Miksi lapsenlapsi ei saisi äitienpäivänä muistaa sinun tytärtäsi? Tyttäresi on siltikin lapsensa äiti vaikka olisikin kuollut. Kyllä äitiä saa muistaa ja juhlistaa.
Hän tekee kortin minulle. Äidin muistaminen on liian vaikeaa, ei halua käydä haudallakaan. Ja tiedän että häneen sattuu kun muut juhlivat vanhempiaan.
Mutta muiden elämä päiväkodeissa ja kouluissa jatkui silti.
Ehkä te voisitte jutella?
Se että sattuu kun muut juhlivat vanhempiaan kertoo jostain. Vertaako lapsi omaa tilannettaan muihin? Lapselle voisi olla hyvä tiedostaa, että on ol
Se kertoo surusta. Hän saa apua ja hänellä ei ole kumpaakaan vanhempaa.
Tuossa jo yhdessä kommentissa joku osasi spekuloida mun tuhoavan surullani lapsenlapsenkin tulevaisuuden: ammattilaiset ei kuitenkaan ole meistä huolissaan. On yhteys moneen tahoon.
tahattomasti laspettomiksi jääneille on surun päivä. Ei myöskään ole omaa äitiä, mummoa enää. Seurakunnissa oikein alleviivataan lasten saamista antamalla kaikilla äideille ruusut. ELi tehdään oikein selvä ero naisten välillä, niiden jotka sai ne lapset, ja jotka ei saaneet. En edes sijaisvanhammaksi voi päpästä koska ei ole työpaikkaa, enkä adoptoida koska ikä.
Mää oisin halunnu lapsia mutta en saanut. Silti juhlistan äitini äitienpäivää.
Mulla on äiti vielä elossa, mutta en pääse käymään kun ei ole kyytiä. Siirtyy ensi viikolle, mutta ei haittaa. Syödään sitten kakkua. Ostin jo lahjankin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun tytär kuoli ja hänen pieni lapsensa jäi minulle.
Vaikka ei meille ole iloinen juhla, ei muiden tarvi lopettaa juhlintaa.
Niinpä. Miksi lapsenlapsi ei saisi äitienpäivänä muistaa sinun tytärtäsi? Tyttäresi on siltikin lapsensa äiti vaikka olisikin kuollut. Kyllä äitiä saa muistaa ja juhlistaa.
Hän tekee kortin minulle. Äidin muistaminen on liian vaikeaa, ei halua käydä haudallakaan. Ja tiedän että häneen sattuu kun muut juhlivat vanhempiaan.
Mutta muiden elämä päiväkodeissa ja kouluissa jatkui silti.
Ehkä te voisitte jutella?
Se että sattuu kun muut juhlivat vanhempiaan kertoo jostain. Vertaako lapsi omaa tilannettaan muih
Se kertoo surusta. Hän saa apua ja hänellä ei ole kumpaakaan vanhempaa.
Tuossa jo yhdessä kommentissa joku osasi spekuloida mun tuhoavan surullani lapsenlapsenkin tulevaisuuden: ammattilaiset ei kuitenkaan ole meistä huolissaan. On yhteys moneen tahoon.
Se on hienoa että saa apua. Mutta jos äitienpäivä tuntuu siltä kuin tuntuu, niin ei kai siitä haittaakaan olisi miettiä, miten saisitte äitienpäivästä omanlaisenne? Vertaamatta siihen kerä muut ihmiset juhlii äitienpäivänä ja miten.
Minä olen yleensä vienyt äitienpäiväruusun tyttäreni haudalle. Eilen katsoin, että lunta on liikaa. Siitä huolimatta vietän äitienpäivää. Muistelen edesmenneitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puolisoltanikin on äiti menehtynyt, minulta isäni eikä meillä mitään suru päivää isien- tai äitienpäivänä vietetä. Ei sitä menehtyneitä voi surra loputtomiin vaan elämä jatkuu. Sitten juhlitaan elossaolevia.
Jos menehtymisestä on vielä pieni aika niin silloin ymmärrän suruajan. Epänormaalia on jos ei ala jonkin ajan kuluessakaan siitä pääsemään ylitse ollenkaan. Oman lapsen menetys on varmaankin ihan kamalin asia eikä sitä tiedä sellainen joka ei ole itse kokenut niin että vertaistukiryhmä varmaankin auttaisi ettei jää yksin sen asian kanssa.
Molemmat biologiset vanhempani on kuolleet ollessani lapsi, mutta ei se ole äitienpäivän juhlimista estänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun tytär kuoli ja hänen pieni lapsensa jäi minulle.
Vaikka ei meille ole iloinen juhla, ei muiden tarvi lopettaa juhlintaa.
Niinpä. Miksi lapsenlapsi ei saisi äitienpäivänä muistaa sinun tytärtäsi? Tyttäresi on siltikin lapsensa äiti vaikka olisikin kuollut. Kyllä äitiä saa muistaa ja juhlistaa.
Hän tekee kortin minulle. Äidin muistaminen on liian vaikeaa, ei halua käydä haudallakaan. Ja tiedän että häneen sattuu kun muut juhlivat vanhempiaan.
Mutta muiden elämä päiväkodeissa ja kouluissa jatkui silti.
Ehkä te voisitte jutella?
Se että sattuu kun muut juhlivat vanhempiaan k
Pikkuhiljaa siitä omanlaisensa muodostuukin. Muttei tietenkään hetkessä käy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun tytär kuoli ja hänen pieni lapsensa jäi minulle.
Vaikka ei meille ole iloinen juhla, ei muiden tarvi lopettaa juhlintaa.
Miksei teille ole iloinen juhla? Teillähän sitä juhlittavaa vasta onkin. Olet samaan aikaan isoäiti ja hoidat äidin hommaa.
V*ttuiletko vai kysytkö tosissasi?
Iloa ei lapsen menetyksen jälkeen muutenkaan paljon näy. Äitienpäivänä tytön poissaolo huutaa kaikessa: hänen pitäisi olla ottamassa lapsensa kortti vastaan ja kahvilla minun, äitinsä luona.
Oletpa sinä itsekäs. Ajattelisit lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa yhdeltä luokkalaiselta joka yritti pilata äitienpäiväkorttien tekemisen kaikilta muiltakin kun hänen äitinsä oli sattunut kuolemaan.
Vierailija kirjoitti:
Molemmat biologiset vanhempani on kuolleet ollessani lapsi, mutta ei se ole äitienpäivän juhlimista estänyt.
Mitä ihmettä juhlit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mummoni äiti kuoli kun mummo oli 7-vuotias. Aloituksen logiikalla äitini lapsuudenperheessä ei olisi ikinä pitänyt juhlia äitienpäivää.
Monet tässä maassa hautaavat läheisiä, rakkaitaan ja muistelevat heitä haudalla. Oletteko siitäkin kateellisia, pitäisikö sekin kieltää.
Mikä piru tässä maassa mättää, kun kaikesta valitetaan, kaikesta tehdään kanteluja, kaikesta ollaan kateellisia.
Pitäkää kuudenkymmenen eri sukupuolen juhlaanne vaikka 24/7 antakaa meidän nauttia lapsistamme, isyydestä ja äitiydestä. Ovat meille monelle vielä hyvin kallisarvoinen asia.
Vierailija kirjoitti:
Mun tytär kuoli ja hänen pieni lapsensa jäi minulle.
Vaikka ei meille ole iloinen juhla, ei muiden tarvi lopettaa juhlintaa.
Ei ole pyydetty millään tavalla lopettamaan, vaan olemaan hienotunteinen. Sinun asenteesi on tässä kohtaa ilkeilevä, miksi?
on paljon ihmisiä, joilla on lapsi kuollut, tai lapsia ei ole millään tullut, oma äiti tai mummi kenties hiljattain kuollut tai äiti on/ollut esim pahoinpitelevä ihmishirviö. Kyllä tuon päivän hype ja vahva odotus yltiöpäisestä onnesta tuo tunteita pintaan. Mitä siinä menettää, että ottaa toiset huomioon?
teillä on ollut surua ja toivottavasti olette kohdanneet ymmärrystä ja lohtua. Esim minä olisin hienotunteinen enkä alkaisi lapselle jauhaa tai udella äidib kuolemasta, jos hän taas tahtoisi kertoa asiasta, kuuntelisin ystävällisesti. Sinun logiikkasi mukaanko pitäisi tokaista jotain tyyliin "ai jaa ei kiinnosta että äitisi kuoli, sinä et minua estä juhlimasta"?
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa yhdeltä luokkalaiselta joka yritti pilata äitienpäiväkorttien tekemisen kaikilta muiltakin kun hänen äitinsä oli sattunut kuolemaan.
No aika normaali reaktio.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun tytär kuoli ja hänen pieni lapsensa jäi minulle.
Vaikka ei meille ole iloinen juhla, ei muiden tarvi lopettaa juhlintaa.
Miksei teille ole iloinen juhla? Teillähän sitä juhlittavaa vasta onkin. Olet samaan aikaan isoäiti ja hoidat äidin hommaa.
V*ttuiletko vai kysytkö tosissasi?
Iloa ei lapsen menetyksen jälkeen muutenkaan paljon näy. Äitienpäivänä tytön poissaolo huutaa kaikessa: hänen pitäisi olla ottamassa lapsensa kortti vastaan ja kahvilla minun, äitinsä luona.
Oletpa sinä itsekäs. Ajattelisit lasta.
Onneks tämä on ainoa palsta, jossa saa näin idioottimaisia ja julmia kommentteja.
Jos en ajattelisi lasta, olisin tappanut itseni ajat sitä. Nimenomaan häntä minä ajattelen.
Täältä löytyy taas asiantuntijat muutaman lauseen perusteella. Oikeassa elämässä meillä on yhteys sekä psykiatriaan että lastensuojeluun, ja molempien mielestä suoriudun niin hyvin kuin tässä tilanteessa voi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa yhdeltä luokkalaiselta joka yritti pilata äitienpäiväkorttien tekemisen kaikilta muiltakin kun hänen äitinsä oli sattunut kuolemaan.
No aika normaali reaktio.
Ai yrittää sotkea ja repiä muiden äitienpäikortit ja perseilemällä niin ettei luokassa ole työrauhaa?
Missä täällä on oikeita äitejä ilman irtosuhteita, abortteja, raskautumisavustusta, äiti kunnon parisuhteessa lapsen isän kanssa, itse imettänyt lapsensa, kunnollisia lapsia, ei adoptioäiteja ja mitä kaikkea vielä???... MITÄÄN KUNNON ÄITEJÄ EI TÄÄLLÄ OLE!
Huh! Kun kysyy jotain tämmöstä niin ihmiset ei halua vastata koska nämä ovat ihan pimeitä asioita mihin ihmiset ryhtyneet.