Missä vaiheessa omat vanhemmat eivät enää ole omaa perhettä, vaan pelkkiä sukulaisia?

Minulla, sinkulla lapsettomalla 30-vuotiaalla, tulee edelleen automaatiolla, että oma perhe = lapsuudenkodin perhe. Joskus lääkärissä ym. virallisemmissa yhteyksissä kun kysytään perheestä, pitää purra kieltä ettei ala vastaamaan "ööö, siis mulla on äiti...". En jotenkin osaa yhtään asennoitua, että perhekysymyksellä tarkoitetaan omaa puolisoa ja lapsia. :D

Onko tämän kysymyksen taustalla nyt se, kuka saa päättää perheen asioista? Jos on, niin siinä mielessä isovanhemmat eivät ole perhettä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi miinustatte jos sanon mun vanhempien olevan minulle pelkkää ilmaa? Ette edes tiedä niitä. Ne oli sairaita, mutta ei, miinusta miinusta. Nehän vois olla vaikka Fritzeleitä, mutta eeii. Vanhemmista pitää tykätä koska normit.

Jeps. Näin äitienpäivän aikaan varsinkin kaikki äidit ovat maailman parhaita. Mun äiti ei ainakaan ole sitä edes 71 vuotiaana. Puolisisarukset on rakkaita äidille ja sen näkee ilman sisaruskateutta kaikesta.

Aikoinaan se sattui ja lujaa. Nykyään sillä ei ole merkitystä. Se on ilmaa.

#2

Vierailija kirjoitti:

Miksi miinustatte jos sanon mun vanhempien olevan minulle pelkkää ilmaa? Ette edes tiedä niitä. Ne oli sairaita, mutta ei, miinusta miinusta. Nehän vois olla vaikka Fritzeleitä, mutta eeii. Vanhemmista pitää tykätä koska normit.

Alan ymmärtää vanhempiasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi miinustatte jos sanon mun vanhempien olevan minulle pelkkää ilmaa? Ette edes tiedä niitä. Ne oli sairaita, mutta ei, miinusta miinusta. Nehän vois olla vaikka Fritzeleitä, mutta eeii. Vanhemmista pitää tykätä koska normit.

Ihmiset joilla on "normaalit" vanhemmat ja hyvät välit heihin eivät voi käsittää että kaikilla ei ole samanlainen tilanne. He ajattelevat että (aikuisessa) lapsessa on vika jos ei halua olla vanhempiensa kanssa tekemisissä. "Äiti on aina äiti" yms, minua ahdistaa ja kuvottaakin moiset sanonnat. Ei äitiys/isyys itsessään muuta ketään pyhimykseksi jos luonnostaan on ja aina ollut jotain muuta. Osa näyttää ulospäin aivan ihanalta ja omalle lepselleen onkin jotain ihan muuta. Ei ole lapsen tehtävä alistua loputtomiin ja sietää mitä tahansa.

Lopettaako se normaaliperhe käsitys kyvyn? Ei se huono perhe yläpeukkuakaan ansaitse. Alapeukkuja sille paskalle perheelle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi miinustatte jos sanon mun vanhempien olevan minulle pelkkää ilmaa? Ette edes tiedä niitä. Ne oli sairaita, mutta ei, miinusta miinusta. Nehän vois olla vaikka Fritzeleitä, mutta eeii. Vanhemmista pitää tykätä koska normit.

Ihmiset joilla on "normaalit" vanhemmat ja hyvät välit heihin eivät voi käsittää että kaikilla ei ole samanlainen tilanne. He ajattelevat että (aikuisessa) lapsessa on vika jos ei halua olla vanhempiensa kanssa tekemisissä. "Äiti on aina äiti" yms, minua ahdistaa ja kuvottaakin moiset sanonnat. Ei äitiys/isyys itsessään muuta ketään pyhimykseksi jos luonnostaan on ja aina ollut jotain muuta. Osa näyttää ulospäin aivan ihanalta ja omalle lepselleen onkin jotain ihan muuta. Ei ole lapsen tehtävä alistua loputtomiin ja sietää mitä tahansa.

Unohdan aina välillä että jokainen elää omissa harhoissaan. Ei siinä että olisin parempi. Paskoja vanhempia olivat silti ja en jaksa kumpaakaan, koska ne imisi kaiken elinvoiman ja vuodattaisi kaikki niskaan. Saanut olla aina se aikuinen aikuisille ihmisille. Luulen että olen taantunut paljolti heidän takiaan. Ehkä joku 10 vuotta kehityksessä.

Mulla on kouluikäisiä lapsia ja pidän vanhempiani sekä sisaruksiani edelleen perheenäni. Myös lapseni luettelevat lähisukulaiset perheeheensä, kutsuvat sitä "isoksi perheeksi". Mulla on lämpimät välit lapsuudenperheeseeni ja vietetäänkin aikaa eri kokoonpanoilla aika usein.

Vierailija kirjoitti:

Onko tämän kysymyksen taustalla nyt se, kuka saa päättää perheen asioista? Jos on, niin siinä mielessä isovanhemmat eivät ole perhettä.

Ei ole kysymys tuosta.

ap

Kun lapsia syntyy itselle, niin vanhemmista tulee isovanhempia ja lakkaavat olla perhettä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi miinustatte jos sanon mun vanhempien olevan minulle pelkkää ilmaa? Ette edes tiedä niitä. Ne oli sairaita, mutta ei, miinusta miinusta. Nehän vois olla vaikka Fritzeleitä, mutta eeii. Vanhemmista pitää tykätä koska normit.

Jeps. Näin äitienpäivän aikaan varsinkin kaikki äidit ovat maailman parhaita. Mun äiti ei ainakaan ole sitä edes 71 vuotiaana. Puolisisarukset on rakkaita äidille ja sen näkee ilman sisaruskateutta kaikesta.

Aikoinaan se sattui ja lujaa. Nykyään sillä ei ole merkitystä. Se on ilmaa.

#2

Hyvä. Pidä puolesi ja älä katkeroidu. Se on erikoista miten sama vanhempi voi olla erilainen monille ihmisille ja manipuloijan kanssa on inhottava elää. Varsinkin jos se on oma vanhempi.

Kiinnostavaa lukea mielipiteitä.

Joillain kämppiskin on perhettä, jos se määritellään jääkaapin jakamisen kautta.

ap

Äiti on aina perhettä. Isäni ei ole tuntunut perheeltä moniin vuosiin. En selitä koko taustatarinaa. 

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostavaa lukea mielipiteitä.

Joillain kämppiskin on perhettä, jos se määritellään jääkaapin jakamisen kautta.

ap

Kuka täällä jääkaapista on puhunut? Talous voi hyvinkin olla eri vaikka jääkaappi yhteinen.

Kuuluvat lapsuudenperheeseeni, lisäksi mulla on oma perhe eli mies ja lapset.

Tosin vanhempani ovat mulle paljon tärkeämmät kuin siskoni, jotka hekin silti kuuluvat lapsuudenperheeseemme.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostavaa lukea mielipiteitä.

Joillain kämppiskin on perhettä, jos se määritellään jääkaapin jakamisen kautta.

ap

Kuka täällä jääkaapista on puhunut? Talous voi hyvinkin olla eri vaikka jääkaappi yhteinen.

Yksi ensimmäisistä vastaajista...

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostavaa lukea mielipiteitä.

Joillain kämppiskin on perhettä, jos se määritellään jääkaapin jakamisen kautta.

ap

Kuka täällä jääkaapista on puhunut? Talous voi hyvinkin olla eri vaikka jääkaappi yhteinen.

Ja talous myös sama vaikka lapsella olisi ns jääkaappi omassa opiskelija asunnossa.

Jossain julkkishaastatteluissa on tietoruutu:

X:n perheeseen kuuluu puoliso, koira ja kissa, aikuiset lapset ja joka toinen viikko puolison teini-ikäiset lapset.

Y:n perhe: puoliso ja bonuslapsi

Z:n perhe: 2 lasta, jotka asuvat ulkomailla perheineen 

Ei tietenkään lapsuudenkosissa asuvat olleet enää perhettä kun muutin omilleni. Ne ovat vain lähiomaisia. Eikä kelakaan niitä enää perheenjäseneksi laske.

Entäs joissain muissa maissa ja ehkä ennenvanhaan maalla Suomessakin, kun vanhemmat ja isovanhemmatkin asuivat saman katon alla, olivatko he yhtä suurta perhettä vai eikö osa talon asukkaista kuulunutkaan perheeseen?

Vierailija kirjoitti:

Ei tietenkään lapsuudenkosissa asuvat olleet enää perhettä kun muutin omilleni. Ne ovat vain lähiomaisia. Eikä kelakaan niitä enää perheenjäseneksi laske.

Onko sinun mahdollinen lapsesi myös ''vain lähiomainen'' sen jälkeen kun hän muuttaa omilleen? Kun kerta Kelakaan ei laske perheenjäseneksi ;)