Miten vahvistaa itsetuntoa ja minäkuvaa?

En jaksanut lukea koko höpinää kunnolla, mutta tykkäämällä itsestään mitä tahansa tapahtuukin. Itsetunto on tai sitten ei. Uhoamalla ja itsensä kehumisella se ei nouse.  Nyt laskee aurinko häikäisee ja muistin sinut millainen olit kaksi vuotta sitten😘 sitä miestä ei enää ole

Kannattaa opetella pikkuhiljaa puhumaan itselleen mukavasti, niin kuin puhuisit hyvälle ystävälle tai rakkaallesi. Et sinä heitäkään tuomitse tai heitä bussin alle kun elämä murjoo ja siksi se armon antaminen itselleen myös silloin kun kaikki menee vikaan on parasta mitä voit itsellesi tehdä. 

Sinä itse olet elämässäsi ainoa varma myötätunnon lähde. Jos sinä et tunne myötätuntoa itse itseäsi kohtaan, miten voit olettaa, että kukaan muukaan tuntisi niin?

Munan jatke vahvistaa itsetuntoa.

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen jotain kamppailulajiharrastusta.

En oo ap, kiva suositus. T.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen sitä mieltä, että tuota ei saa yksinään korjattua, koska ongelma ilmenee aina suhteessa muihin. Tarviit jonkun terveen ja kannustavan ihmissuhteen matkasi tueksi.

Ei noin. Kyllä hyvä olo ja itsetunto pitää löytää itse. Jos vaikka löytäisikin jonkun, joka tulee ja nostaa ylös niin ensimmäinen riita ja pahat sanat niin se oli siinä. Toisten varaan ei itseä tule rakentaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen sitä mieltä, että tuota ei saa yksinään korjattua, koska ongelma ilmenee aina suhteessa muihin. Tarviit jonkun terveen ja kannustavan ihmissuhteen matkasi tueksi.

Ei noin. Kyllä hyvä olo ja itsetunto pitää löytää itse. Jos vaikka löytäisikin jonkun, joka tulee ja nostaa ylös niin ensimmäinen riita ja pahat sanat niin se oli siinä. Toisten varaan ei itseä tule rakentaa. 

Eihän tuossa niin lue, että tarvitaan joku nostamaan ja jonka varaan voi itsensä rakentaa. TUEKSI. Se voi olla myös ammattilainen.

Jenkeissä yksityiskouluf

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla auttoi vaan terapia ja pitkä sairausloma pois töistä ja sen jälkeen työpaikan vaihto.

Laiska

Kiitos... Olin saikulla ihan fyysisen ongelman takia, mutta samalla korjaantui myös henkinen puoli, kun pääsin pois häiriintyneestä työyhteisöstä.

Sama oli mulla. Teit hyvän ratkaisun.

Tässä on tärkeää, että ihminen löytää ja tekee asioita, joissa voi kokea onnistumisen tunnetta. Ei sillä ole väliä onko se työ, harrastus tai jokin muu tekeminen. Omia vahvuuksia kannattaa etsiä ja yleensä niitä kun pääse säännöllisesti käyttämään ja edes vähän niissä kehittymään, niin kyllä se jotain positiivista tuo minäkuvaankin.

Itsetunnon paradoksi on siinä, että sitä etsimällä ja pyrkimällä siihen et tule sitä löytämään. 

Loppujen lopuksi kyse on itsesi hyväksymisestä, ei siinä mitkään ulkopuolelta tulleet odotukset auta - pitää olla tuon ja tämän näköinen, tuo rasva%, pitää ainakin tuon tason koulutus olla, X ikään mennessä pitää olla Y ja Z koettuna jne.

Nuo ulkopuolelta, muilta ihmisiltä ja yhteiskunnalta, tulleet odotukset ovat vain "harhautuksia" tehtävässäsi hyväksyä itsesi, vikoinesi ja hyvine puolinesi.

Vierailija kirjoitti:

Itsetunnon paradoksi on siinä, että sitä etsimällä ja pyrkimällä siihen et tule sitä löytämään. 

Loppujen lopuksi kyse on itsesi hyväksymisestä, ei siinä mitkään ulkopuolelta tulleet odotukset auta - pitää olla tuon ja tämän näköinen, tuo rasva%, pitää ainakin tuon tason koulutus olla, X ikään mennessä pitää olla Y ja Z koettuna jne.

Nuo ulkopuolelta, muilta ihmisiltä ja yhteiskunnalta, tulleet odotukset ovat vain "harhautuksia" tehtävässäsi hyväksyä itsesi, vikoinesi ja hyvine puolinesi.

Totta!

Elämällä omanlaista elämää ja menestymällä siinä. Teet päätöksiä ja elät seurausten kanssa. Jos seuraukset eivät ole toivottuja, muutat suuntaa, etkä jää itkemään ja uhriutumaan. Muiden mielipiteitä kannattaa kuunnella, mutta suodattaa aina oman filtterin kautta. Negatiiviset kommentit usein ovat kateutta ja katkeruutta, mutta välillä niissä on totuuttakin. Joka päivä kannattaa miettiä, miten elämä olisi parempaa, miten olisi enemmän aikaa ihmisille/asioille, joista oikeasti pitää. Omassa tapauksessa tämä johti useamman ihmisen, tavan ja teon brutaaliin poistamiseen.

Vierailija kirjoitti:

En jaksanut lukea koko höpinää kunnolla, mutta tykkäämällä itsestään mitä tahansa tapahtuukin. Itsetunto on tai sitten ei. Uhoamalla ja itsensä kehumisella se ei nouse.  Nyt laskee aurinko häikäisee ja muistin sinut millainen olit kaksi vuotta sitten😘 sitä miestä ei enää ole

Et jaksanut lukea kunnolla kolmea lausetta...?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla auttoi vaan terapia ja pitkä sairausloma pois töistä ja sen jälkeen työpaikan vaihto.

Laiska

Tyhmäkö pitäisi olla? Huomaa, että puhun sinusta.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen sitä mieltä, että tuota ei saa yksinään korjattua, koska ongelma ilmenee aina suhteessa muihin. Tarviit jonkun terveen ja kannustavan ihmissuhteen matkasi tueksi.

Kiva. Eli puuttuu enää se terve ja kannustava ihmissuhde...

Vierailija kirjoitti:

En jaksanut lukea koko höpinää kunnolla, mutta tykkäämällä itsestään mitä tahansa tapahtuukin. Itsetunto on tai sitten ei. Uhoamalla ja itsensä kehumisella se ei nouse.  Nyt laskee aurinko häikäisee ja muistin sinut millainen olit kaksi vuotta sitten😘 sitä miestä ei enää ole

Olen aina ihmetellyt, miten jotkut kykenevät olemaan koko ajan äänessä ilman, että onnistuvat sanomaan yhtään mitään. Ehkä siellä korvien välissä ei oikeasti ole mitään?

Ryyppää kunnolla..auttaa..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen sitä mieltä, että tuota ei saa yksinään korjattua, koska ongelma ilmenee aina suhteessa muihin. Tarviit jonkun terveen ja kannustavan ihmissuhteen matkasi tueksi.

Ei noin. Kyllä hyvä olo ja itsetunto pitää löytää itse. Jos vaikka löytäisikin jonkun, joka tulee ja nostaa ylös niin ensimmäinen riita ja pahat sanat niin se oli siinä. Toisten varaan ei itseä tule rakentaa. 

Eihän tuossa niin lue, että tarvitaan joku nostamaan ja jonka varaan voi itsensä rakentaa. TUEKSI. Se voi olla myös ammattilainen.

Luetun ymmärtäminen ei ole enää hyve.

Juuri feng shui-kirjaa lukeneena sanon että riittävän isot peilit joista näet itsesi kokonaan.

Vierailija kirjoitti:

Itsetunnon paradoksi on siinä, että sitä etsimällä ja pyrkimällä siihen et tule sitä löytämään. 

Loppujen lopuksi kyse on itsesi hyväksymisestä, ei siinä mitkään ulkopuolelta tulleet odotukset auta - pitää olla tuon ja tämän näköinen, tuo rasva%, pitää ainakin tuon tason koulutus olla, X ikään mennessä pitää olla Y ja Z koettuna jne.

Nuo ulkopuolelta, muilta ihmisiltä ja yhteiskunnalta, tulleet odotukset ovat vain "harhautuksia" tehtävässäsi hyväksyä itsesi, vikoinesi ja hyvine puolinesi.

Tästä tullaan toiseen paradoksiin. Nimittäin siihen, että muut ihmiset eivät suostu/kykene/halua nähdä niitä hyviä puolia. Näkevät vain sen, minkä haluavat nähdä ja kohtelevat sen mukaisesti.