Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä tehdä, jos oma puoliso ignooraa sinut koko ajan?
10.05.2024 |
Meillä mies on pikkuhiljaa lähes lakannut puhumasta minulle. Nyt ei enää myöskään kuuntele, ilmeisesti. Enkä höpötä hänelle mistään verhojen väristä, vaan ns käytännön asioista.
ilmenee esimerkiksi siten, että enää ei edes kysyttäessä kerro työvuorojaan. Lupaa aina laittaa ne toimistollle mennessään, mutta ei laita. Meillä on lapsia ja vain yksi auto, niin olisi tältä kannalta kiva tietää vähän etukäteen.
Eilen käytiin vanhemmillaan kahvilla ja siellä mies heille kertoili unmet ja lammet kesäloman ajankohdasta, tulevasta työmatkasta jne.Asioista, jotka vaikuttavat minunkin elämääni. Mulle ei ollut näistä mitään sanonut. Kotona ihan asiallisesti yritin ottaa puheeksi että kun perheenä eletään niin kesälomista voisi minullekin ilmoittaa jotta tiedän tarvittaessa järjestää lapsen hoidon. Mies alkoi tiuskimaan että tollasta jaksa kuunnella. Hän ei myöskään kuuntele, jos kerron ns. oikeista asioista kuten tulevasta vesikatkosta tai huoltomiehen käynnistä. On vain sitten aamulla kuin myrskyn merkki kun ei vesikatkon vuoksi pääse suihkuun - ja käyttäytyy kuin se olisi minun syyni.
Ihan kuin minä olisin miehen mielestä nykyään joku ylimääräinen tai ulkopuolinen, jolle ei tarvitse kertoa mitään omasta elämästään. Ikää miehellä 46 v ja yhdessä oloa kohta 20 vuotta.
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiva kuulla, että joillain muillakin menee näin huonosti. Olin ajatellut, ettei kukaan muu eläisi tällaista arkea, jossa mies ei vastaa mitään kun kysyn tai yritän keskustella jostain. Meillä tätä jatkunut jo pari vuotta. Pyörittelee silmiään, että miten en tiedä vaikka jostain työmatkasta kun ei ole kertonut mitään. Itsekin kuulen meidän perheen asioista kun kuuntelen miehen puheluita kavereilleen tai perheelleen. Ihan karmea ja yksinäinen tilanne.
Yksinäisyys onkin pahinta avioliitossa. Se on kuin oka sydämessä. Yksinasuvia on paljon, joko parisuhteessa kovia kokeneita tai siihen koskaan lähteneitäkään. Yksin on helpompaa, vaikka käytännön haasteet on kohdattava täysin yksin. Tuskaa on vähemmän.
jep, voin allekirjoittaa tämän. Pitkässä yli 10v suhteessa olin viimeiset 5v todellakin yksinäisempi mitä olen nyt ollut n. 5 sinkkuvuoden aikana, en siis ole edes jaksanut "etsiä" ketään. eli pahinta on toi yksinäisyys kun olet jonkun kanssa, mutta henkinen etäisyys on satoja kilsoja. Exäni myös tykkäsi tästä mykkäkoulun harrastamisesta. Ero tuli sitten herralle ihan puskista kun sain tarpeekseni..ja ratsasti sillä säälillä vielä vuosia että hänet jätettiin ilman syytä ja vaimo sekosi ykskaks :)
eli lähde kun vielä henkisesti jaksat, olet tehnyt jo riittävästi töitä (yksin) liittonne eteen, siinä ei ole enää mitään pelastettavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi edes olet tuollaisen miehen kanssa. Taidat olla tossun alla ja palvelija sille miehelle.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän se ole sitten siinä. Älä alistu tuollaiseen, mies odottaa että sinä ymmärrät lähteä jottei hän ole se pahis joka rikkoo perheen.
Oho, ei kauaa kestänyt lukea (viesti nro 1) tätä palstamammojen "parisuhdeohjetta". Ja 44 peukkua hanurissa, ylöspäin sojottaen.
Surkea suoritus.
Ikävä kuulla ap. Tuohan on henkistä väkivaltaa. Kirjoittaisitko hänelle kirjeen? Itse en kestäisi tuollaista viikkoakaan. Olen ollut naimisissa 22 vuotta ja lapset muuttaneet kotoa. Just töiden jälkeen tänään purin mieltäni miehelleni, joka istui vastapäätä nojatuolissa, katsoi minua ja kuunteli. Sanoin hänelle, että hän on ihana. Ja nyt luin tämän ap:n tarinan. Pitkän avioliiton ei tarvitse olla tuollaista. Jos ei vastaa teini-ikäisille lapsilleenkaan, käytöshän on ihan sairasta. Miehelläsi on ongelma ja hänen pitäisi hakea apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minullakin mies, joka harrastaa monologeja.
Loputtomasti.
Ei voi olla seurassani muuten kuin kahdessa tilanteessa. Seksiä tai selitystä. Jos ei harrasta seksiä, puhuu koko ajan.
Jos yritän sanoa jotain, tulen keskeytetyksi kahden sanan jälkeen. Mies sanoo, ettei hänen tarvitse kuunnella, koska tietää kuitenkin, mitä aion sanoa. Tai sitten vaan puhuu päälle estoitta.
Käyttää monologissaan välimerkkeinä sellaisia lauseita kuin 'tiesitko sitä', 'mitä mieltä sinä olet tästä', mutta ei koskaan anna vastata niihin. Jos kerron, että haluan vastata kysymyksiin, joita hän esitti minulle, mies suuttuu.
Mies ei halua mitään mielestään keinotekoisia keinoja, joilla puheenvuoroa voisi jakaa minullekin. Esim. että x ensimmäistä minuuttia puhuttaisiin minun asioitani. Itselleni riittäisi alle vartti päivässä, mutta miehelle se on liikaa. Tai että puheenvuoro olisi sillä, jolla kukka tms kädessä. Miehen mielestä keinotekoista, eikä halua suostua sellaiseen.
Minua voi syyttää vetäytymisestä. Olen vain hiljaa. Jos lasten kanssa on juttu kesken, tiedän, se loppuu siihen, kun mies tulee paikalle. Miehen pitää olla se, joka on äänessä. Minun on turha yrittää sanoa yhtään
Vaikka juttelisin lapsen kanssa toisessa huoneessakin, pitää miehen sinnekin huudella omat näkemyksensä, jos vain sattuu olemaan kuuloetäisyydellä.
Olen miehelle olemassa, jos hänen tekee mieli seksiä. Noin vartti ennen oletettua seksiä hän saattaa malttaa antaa minulle tilaisuuden olla olemassa. Mahdollisuuden keskusteluun niin, että minullakin on puheenvuoro.
Monologi ei ole keskustelua. Se on toisen ignoorausta. Omien tarpeiden täyttämistä.
Voi ap, jokuhan sillä puolisollasi on vikana. Meillä on paljon tuota samaa, osin jopa pahempaa, mutta eroakin aloittajan tilanteeseen on.
En voi kuvailla kaikkea, osin en jaksa, tämä on niin n p*skaa, osin en halua tulla tunnistetuksi. Ero on, että mies ei puhu kenellekään, tietääkseni. Luultavasti eniten kuitenkin puhuu minulle.
On ihan selvä, että omalla puolisollani on todella paha keski-iän kriisi. Hän ei voi hyvin ja on aivan sietämätön minulle välillä. Lapsetkin tästä huomauttavat. Hän tekee myös itsetuhoisia asioita. Todella, todella tyhmiä valintoja.
Haluaisin takaisin sen, mitä meillä oli, en ketään toista. Meillä mies ei siis ole ihan terve. Tämä kaikki tuli aika puskista, mutta tulkitsen, että kohdistaa vihamielisyyttä minuun, koska pelkää, että jätän hänet. Hän on kuin lapsi, joka uhmaa ja testaa, kestänkö. Juuri kuten apn mies. Ihan samoja juttuja.
Mutta juuri, kun ajattelin, että tämä ei lopu hyvin, meidän liitto ei tule kestämään enää monta vuotta, tilanne parani. Ei niin, että kaikki olisi ohi, mutta joku yhteys saatiin toisiimme. Hyvää seksiäkin oli. En ajattele, että nyt on kaikki hyvin, mutta ajattelen, että ehkä tilanne rauhoittuu, ehkä saan ainakin joltain osin puolisoni takaisin.
Minulla on vaativa työ, niin yksinäisyys ei niin vaivaa. En edes haluaisi olla kiinni koko ajan puolisossani. Mutta raskasta tämä on. Todella raskasta. Onneksi ikä tuo sitkoa. Nuorempana olisin jo lähtenyt. Nyt en vain halua. Meillä on niin pitkä historia. Todella onnellisia vuosia takana, joista olen kiitollinen. Mutta ei tätä osannut ennustaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysyisin, mikä mättää, ja jos ei sittenkään kertoisi niin enpä kauaa katselisi.
Minä en voisi elää tuollaista elämää kuin ap.On henkistä kidutusta aplle ja lapsille.Lapset huomio kaiken ja ehkä isän "malli" periytyy heidänkin kotiinsa.
Mieti oikeasti kannattaako sinun voida huonosti ja etenkin lasten? Miehesi on huono esimerkki lapsillenne. Siinä on jo Iso syy miksi kannattaa vaihtaa maisemaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa samalta kuin oma mieheni. Saman ikäinenkin on.
Kun puhun/kerron asioistani, ei edes käännä päätään minun suuntaan. Joskus ei edes ynähdystä päästä.
Sitten, kun en enää jaksa edes vaivautua, valittaa, että kun mä en kerro mistään mitään.
Kuka tämä ig noora on? Pitäiskö tuntea? Joku somebody?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oho, kuvailit juuri mun pitkän parisuhteen, joka päättyi muutama kuukausi sitten eroon minun aloitteestani.
Mies pikku hiljaa lopettii mulle puhumisen, lopulta ei edes vastannut vaikka kysyin jotain tyyliin "mitä syödään vkonloppuna" tms. Ajan kanssa lopetin sitten itsekin puhumisen, kun se oli ihan turhaa.
Mies oli tosi yllättynyt erosta, ei olisi ikinä uskonut, että erotaan ja olisi halunnut vielä yrittää. Kysyin vaan, että yrittää mitä? Olla vielä pari vuotta lisää puhumatta? Mikä näitä vaivaa?
Vierailija kirjoitti:
Kuka tämä ig noora on? Pitäiskö tuntea? Joku somebody?
Voi kuinka nokkela oletkaan.
Kivasti yrität käyttää englantiakin vitseissäsi; tutustu vielä nobody ja somebody eroihin.
Alue: Aihe vapaa
Oon varma että sillä on toinen nainen