Miksi Itä-Suomessa ei ole juuri työpaikkoja, mutta Länsi-Suomessa on?

Vierailija kirjoitti:

Elämä idässä ja pohjoisessa on aina perustunut ruuhka-Suomen maksamiin tukiaisiin. Tietysti systeemi tulee tiensä päähän, ellei se perustu markkinaehtoisuuteen.

Suomen intresseissä on pitää koko maa asuttuna. Joku siellä nimittäin asuu, ja jos se ei ole suomalainen, niin mitäpä veikkaat seuraukseksi?

Länsi suomessa on jos on insinööri tai muu johtaja. Duunareille ei ole töitä koska ne työt menneet ulkomaalaisille ja tiedän sen koska asun länsi suomessa.

Kaikki rahat infraan ja kehitykseen menevät läntiseen Suomeen, esim neljän miljardin junarata jonka hinnalla olisi korjattu tuhansia kilometrejä vaarallisen huonoja teitä Itä-ja Pohjois-Suomessa.

Koska ne paljon tällä palstalla haukutut suomen ruotsalaiset.

Ne pärjää parhaiten ketkä anelee keskuspankilta almujansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämä idässä ja pohjoisessa on aina perustunut ruuhka-Suomen maksamiin tukiaisiin. Tietysti systeemi tulee tiensä päähän, ellei se perustu markkinaehtoisuuteen.

Suomen intresseissä on pitää koko maa asuttuna. Joku siellä nimittäin asuu, ja jos se ei ole suomalainen, niin mitäpä veikkaat seuraukseksi?

Kazakstanissakin on laajoja asumattomia alueita. Mitä seurauksia siitä on ollut? 

Ei muutama siviili itärajalla vaikuta millään tasolla yhtään mihinkään. Ainoastaan kepun tukirottien intressi on pitää koko Suomi asuttuna todella heikoilla perusteluilla. Keinotekoinen syrjäseutujen tekohengittäminen tulee yhteiskunnalle niin kalliiksi, että tuon rahan käyttäisi ennemmin puolustusvoimien hyväksi suoraan.

Ruotsalaiset tunkivat Länsi-Suomeen ja varastivat siellä olleiden suomalaisten omaisuuden. Ruotsi imppasi Itä-Suomen tyhjiin ja Länsi-Suomen varakkaille ruotsin tuliaisille jäi omaisuudet. Hehän myös antoivat itselleen aatelistitteleitä.

Itä-Suomessa on niin paljon sukurasitteita, ettei työnteko oikein onnistu.

Iloiset ja vilkkaat savolaiset ja karjalaiset keskittyvät lupsakkuuteen tyhjänpäiväisen rehkimisen sijaan.

Ei sitä rutsaamiselta ehdi töitä tekemään!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämä idässä ja pohjoisessa on aina perustunut ruuhka-Suomen maksamiin tukiaisiin. Tietysti systeemi tulee tiensä päähän, ellei se perustu markkinaehtoisuuteen.

Suomen intresseissä on pitää koko maa asuttuna. Joku siellä nimittäin asuu, ja jos se ei ole suomalainen, niin mitäpä veikkaat seuraukseksi?

Kazakstanissakin on laajoja asumattomia alueita. Mitä seurauksia siitä on ollut? 

Ei muutama siviili itärajalla vaikuta millään tasolla yhtään mihinkään. Ainoastaan kepun tukirottien intressi on pitää koko Suomi asuttuna todella heikoilla perusteluilla. Keinotekoinen syrjäseutujen tekohengittäminen tulee yhteiskunnalle niin kalliiksi, että tuon rahan käyttäisi ennemmin puolustusvoimien hyväksi suoraan.

Koska siellä on suomalaisasutusta, Suomella on täydet syyt kutsua sitä suomalaiseksi alueeksi. Kannattaa muistaa, että venäläiset on Suomen suurin vähemmistöryhmä.

Venäjä/Neuvostoliitto on pitänyt Kazakstania otteessaan iät ja ajat. Asumattomilla aroilla tehtiin ydinkokeita. Lisäksi sinne pakkosiirrettiin ukrainalaisia sen jälkeen, kun ensin oltiin tapettu 1,5 miljoonaa kazakkia nälkään takavarikoimalla valtiolle viljelysmaat. Yhä edelleen Venäjä sanelee pitkälti sitä, mitä Kazakstanissa tapahtuu. Siksi onkin varsin erikoista, että maa on päässyt livahtamaan Natoon. Suomessa on muuten paljon kazakkipakolaisia.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän Itä-Suomen, mutta missä ovat ne Länsi-Suomen runsaat työpaikat xD

Meyerille toki 4 hakemusta parhaillaan vetämässä, katsotaan, katsotaan taas xD

t. Vuoden työnhakijana

Boliden hakee prosessi-insinööriä siis DI.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämä idässä ja pohjoisessa on aina perustunut ruuhka-Suomen maksamiin tukiaisiin. Tietysti systeemi tulee tiensä päähän, ellei se perustu markkinaehtoisuuteen.

Suomen intresseissä on pitää koko maa asuttuna. Joku siellä nimittäin asuu, ja jos se ei ole suomalainen, niin mitäpä veikkaat seuraukseksi?

Kazakstanissakin on laajoja asumattomia alueita. Mitä seurauksia siitä on ollut? 

Ei muutama siviili itärajalla vaikuta millään tasolla yhtään mihinkään. Ainoastaan kepun tukirottien intressi on pitää koko Suomi asuttuna todella heikoilla perusteluilla. Keinotekoinen syrjäseutujen tekohengittäminen tulee yhteiskunnalle niin kalliiksi, että tuon rahan käyttäisi ennemmin puolustusvoimien hyväksi suoraan.

&nb

Tarkennan: Suomen omien ryhmien, siis suomalaisten, suomenruotsalaisten ja saamelaisten jälkeen venäläiset ovat Suomen suurin vähemmistöryhmä, siis näistä ulkomaisista vähemmistöistä suurin.

Vierailija kirjoitti:

Missä kulkee Itä- ja Länsi-Suomen raja? Mieluummin kannattaisi verrata Etelä- ja Pohjois-Suomea. Raja on Tampereen yläpuolella.

Pähkinäsaaren rauhan raja vuodelta 1323

Itäsuomalaiseen perinteeseen kuuluu sukupolvien yli kestäneen insestin kierre ja sen mukanaan tuomat kognitiiviset haasteet. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämä idässä ja pohjoisessa on aina perustunut ruuhka-Suomen maksamiin tukiaisiin. Tietysti systeemi tulee tiensä päähän, ellei se perustu markkinaehtoisuuteen.

Suomen intresseissä on pitää koko maa asuttuna. Joku siellä nimittäin asuu, ja jos se ei ole suomalainen, niin mitäpä veikkaat seuraukseksi?

Kazakstanissakin on laajoja asumattomia alueita. Mitä seurauksia siitä on ollut? 

Ei muutama siviili itärajalla vaikuta millään tasolla yhtään mihinkään. Ainoastaan kepun tukirottien intressi on pitää koko Suomi asuttuna todella heikoilla perusteluilla. Keinotekoinen syrjäseutujen tekohengittäminen tulee yhteiskunnalle niin kalliiksi, että tuon rahan käyttäisi ennemmin puolustusvoimien hyväksi suoraan.

&nb

Puhut ajasta, kun Kazakstan oli osa Neuvostoliittoa. Tule tähän päivään. Venäjä ei todellakaan sanele alueella enää, eikä tyhjiä aroja ole asutettu venäläisillä edelleenkään.

Eivät ole Baltian maatkaan täysin asutettuja ole, eikä Mongolia. Jossain Kainuun korvessa ei ole yhtään mitään sellaista, että venäläiset olisivat sinne sankoin joukoin muuttamassa. 

Ihmiset eivät yksinkertaisesti halua edes asua näillä alueilla siinä määrin, että palveluiden järjestäminen onnistuu. Sen kanssa on elettävä ja katsottava tulevaisuuteen. Tekohengittämisen on loputtava, tai muuten koko maa on vararikossa.

Yksi hyvä esimerkki syrjäseutujen tekohengittämisestä on pikkukuntien lukiot, joihin otetaan oppilaita esim. juurikin venäjältä tai jopa kauempaa Keski-Aasiasta jotta oppilaita olisi riittävästi opetettavaksi. Mikä ihmeen järki tässä on, jos pelätään venäläisten vyöryvän Suomeen ellei pikkukunnat rajan seudulla ole asuttuja? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä kulkee Itä- ja Länsi-Suomen raja? Mieluummin kannattaisi verrata Etelä- ja Pohjois-Suomea. Raja on Tampereen yläpuolella.

Kyllä ja tässä näkyy se miten etelään keskitetty valtionhallinto ja huomattavasti parempi infra on suosinut etelää. Länsi-itä suunnassa selkeä ero on meri ja sen tuoma kaupan etu. Itä-puolikin pärjäisi kaupallisesti jos naapurissa olisi normaali valtio. No, ei ole. Muitakin syitä on. Hyvä esimerkki on sähköverkko joka on huonompi itä-puolella ja pitkään ollut tuulivoiman pystytyksen kielto idässä. Ei ole valtiota paljon kiinnostanut panostaa itään ja se nyt näkyy.

Puolustusvoima on kiellon takana. Ihan syystä, tuulivoima sotkee valvontaa, kun laitteet eivät välttämättä toimi tuulivoimapuiston läheisyydessä.

Teollisuus ja kauppa on keskittynyt etelään ja länteen.

Itä on nojannut maa- ja metsätalouteen sekä niitä tukeviin elinkeinoihin.

Maatalouden painoarvon väheneminen näkyy idän näivettymisenä.

No jos katsot Te-toimiston sivuilla olevia paikkoja, niin kyllähän nuo näyttää pitkälti olevan asukaslukuun suhteuttuna samaa tasoa.  Kuopiossa on enemmän kuin Vaasassa. 

Mutta kun olen asunut Kainuussa, Kuopion seudulla ja rannikolla niin työkulttuurissa on jotain eroja. Kainuulaiset ovat tietyllä tavalla ahkeraa väkeä, mutta tähän tyyliin "me ollaan ahkeria, tänne tarvitaan joku työllistämään meidät, jonkun pitää huomata miten ahkeria me ollaan ja tulla tänne tuomaan meille työpaikkoja". Eli yrittäjähenkisyys puuttuu aika lailla ja odotetaan valmista. Ollaan kyllä ahkeria tekemään fyysistä työtä, mutta tehdään se vaikeimman kautta ja ylpeillään sillä, että tehdään nuotio kahdella puulla vaikka tulitikut on vieressä, vähän näin kärjistäen. Jos joku perustaa yrityksen, joka työllistää, se ei ole helppoa, koska kateus on niin kovaa. Sen työllistäjän pitää tulla muualta. 

Kuopion seudulla, missä olen myös syntynyt, taas on sellaista väkeä, että siellä varmaan keksittäisiin se pyörä jos sitä ei olisi vielä keskitty. Ovat aika innovatiivista sakkia, mutta eivät osaa (tai viitsi) markkinoida vaan käyttävät keskintöjään omaksi ilokseen. Oma savolainen isäni oli juuri tällainen yrittäjä, omassa käytössä oli vaikka mitä itse tekemäänsä mutta ei koskaan lähtenyt työstämään niitä eteenpäin. Vähän sellaisia Spedejä siellä piisaa. Talkoohenkisyyttä on myös paljon, eli kaveria ei jätetä, ainakaan sillä paikkakunnalla missä asuin. Yrittäjyyttä on, mutta tehdään itse niin pitkälle kuin voidaan, eli työvoimaa ei oteta jos ei ole ihan pakko. 

Rannikolla Pohjanmaalla taas tuota talkoohenkeä ei ole, vaan yritys perustetaan aina ja ilman pätäkkää et saa mitään apua mistään. Yhteistyökyky on myös huono ja siksi ihmiset lähtevät nopeasti. Täällä ei ole mikään ihme että kahden sukulaisen saman alan yritys on samalla alueella eikä nämä sukulaiset ole puheväleissä keskenään.  Toisaalta sijainti suosii isoja yrityksiä. Wärtsilä teki vastikään uudet tilat meren rannalle. Jos jotain talkoita yritetään, niin tappeluksi menee kun on vain yksi oikea mielipide: Minun. Luulin kainuulaisia valittajiksi kun asuin siellä, mutta he ovat pikkutekjöitä rannikkoseutulaisten rinnalla. 

Vierailija kirjoitti:

Elämä idässä ja pohjoisessa on aina perustunut ruuhka-Suomen maksamiin tukiaisiin. Tietysti systeemi tulee tiensä päähän, ellei se perustu markkinaehtoisuuteen.

Esim UPM kymmenen pääkonttori on Helsingissä koska käytännön syistä johtajat haluavat asua ja työskennellä Helsingissä. Mutta ei se tee Helsingistä oikeasti r kasta kaupunkia. Piti oikein katsoa Wikipediasta että UPM:n edeltäjäyhtiöihin ovat aikanaan sulautuneet monet suomalaiset metsäteollisuusyritykset kuten Walkiakoski, Jämsänkoski, Kaukas, Halla, Kajaani, Toppila, Kymmene, Kuusankoski, Kymi, Voikkaa, Wilh. Sch auman, W. Rosenlew ja Raf. Haarla. Onkohan noista ainuttakaan perustettu Helsinkiin alunperin?