Suomalaisen lääketieteen huippuasiantuntijan mukaan masennus on aivosairaus, joka voitaisiin hoitaa kuin hammaslääkärillä käynti

En jaksa avata linkkiä, mutta oma veikkaukseni on että verenkierto ja aineenvaihdunta aivojen tietyissä osissa on heikentynyt. Lähinnä havaintojeni perusteella veikkailen. Joku sähkömagneettinen hoito voisi toimia..?

Vierailija kirjoitti:

Enpä tiedä mitä tuossa artikkelissa sanotaan. Mutta masennus on ainakin yhdistetty elimistön matala-asteiseen tulehdukseen. Tästä on puhunut mm se Turun yliopiston evoluutiopsykologi, vai mikä hän nyt onkaan. En nyt muista nimeäkään. Mutta erittäin mielenkiintoista juttua kuitenkin. 

Itselläni on elimellinen tulehduksellinen sairaus, ja mitä enemmän rasitan itseäni fyysisesti, sitä nopeammin minulla puhkeaa myös uusi masennusjakso. Eli liikunta ei todellakaan auta masennukseen ainakaan minun tapauksessani, vaan riittävä uni ja lepo, toisin kuin palstalla väitetään.

Vierailija kirjoitti:

Psilosybiini sieniä ja dmt:tä. Parantavat masennuksen.

Näitä veikkaisin myös, mutta mikä parantaisi masentuneen skitsofreenikon? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enpä tiedä mitä tuossa artikkelissa sanotaan. Mutta masennus on ainakin yhdistetty elimistön matala-asteiseen tulehdukseen. Tästä on puhunut mm se Turun yliopiston evoluutiopsykologi, vai mikä hän nyt onkaan. En nyt muista nimeäkään. Mutta erittäin mielenkiintoista juttua kuitenkin. 

Matala-asteista tulehdusta ei kyllä hoideta hetkessä... eli ei voi olla siitä kyse.

Voidaan hoitaa esimerkiksi kohdennetuilla kortisonipistoksilla eri puolille kehoa. Aivoihin tuskin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Psilosybiini sieniä ja dmt:tä. Parantavat masennuksen.

Näitä veikkaisin myös, mutta mikä parantaisi masentuneen skitsofreenikon? 

Tsekkaa neuroborrelioosi. Skitsofrenia johtuu yleensä aivojen tulehduksesta. Sitä voi hoitaa tietyillä antibiooteilla tai lääkinnällisillä yrteillä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enpä tiedä mitä tuossa artikkelissa sanotaan. Mutta masennus on ainakin yhdistetty elimistön matala-asteiseen tulehdukseen. Tästä on puhunut mm se Turun yliopiston evoluutiopsykologi, vai mikä hän nyt onkaan. En nyt muista nimeäkään. Mutta erittäin mielenkiintoista juttua kuitenkin. 

Helppo uskoa, yleensä masentuneilla huonot elintavat.

Ne johtuvat masennuksesta, eivät aiheuta sitä. Hiukan järkeä peliin, kumpi on ensin, muna vai kana.

 

Voi olla myös toisin päin, riippuen henkilöstä!

Vierailija kirjoitti:

Tuskin se tulee jatkossakaan olemaan noin yksinkertaista, koska masennus on kuitenkin psyykkinen sairaus. Aina voidaan yrittää kehittää parempia lääkkeitä, mutta mieli ei ole pelkkää kemiaa.

"Psyykkinen" sairaus on lähtöisin aivoista, joka on kehollinen elin. Ei ole olemassakaan täysin psyykkisiä sairauksia, jotka olisivat jotain ihmeellisiä ilmentymiä pelkästään ihmisen omasta mielestä. Keho on kaikkeen yhteydessä.

Lähes joka kymmenes meistä

Masennuksen hoito saattaa muuttua rajusti, arvioi lääketieteen tohtori. Suomalaisen lääketieteen huippuasiantuntijan mukaan masennus on aivosairaus, joka voitaisiin hoitaa kuin hammaslääkärillä käynti. Tässä jutussa kerrotaan, mitä muutos voisi tarkoittaa voisiko masentuneen olo helpottaa jopa tunneissa?

MITÄ JOS masennus olisi hoidettavissa kuin mikä tahansa terveysongelma, ja nopeasti?

Niin kuin on tyypillistä muullekin lääketieteelle. Hoidetaan hampaat kuntoon, porataan vähän ja se sattuu. Tai vedetään hammas pois. Ja sen jälkeen jatketaan elämää, kuvaa suomalainen huippuasiantuntija.

Huippuasiantuntija, psykiatrian professori Eero Virtanen, uskoo, että tulevaisuuden masennuksen hoito voisi seurata vastaavaa nopeaa ja tehokasta mallia. Virtanen on ollut mukana kehittämässä uuden sukupolven masennuslääkkeitä, jotka toimivat nopeammin ja tehokkaammin kuin perinteiset SSRI-lääkkeet.

"Uusien tutkimusten mukaan on lääkkeitä, jotka voivat saavuttaa merkittäviä tuloksia jo muutamassa päivässä. Ne vaikuttavat aivojen eri osiin kuin aiemmin käytetyt lääkkeet, joten ne voivat auttaa niitä potilaita, joille perinteiset hoitokeinot eivät ole tehonneet," selittää Virtanen.

Näiden uusien lääkkeiden toimintamekanismi on osittain vielä mysteeri. Tutkijat eivät täysin ymmärrä, miten ne vaikuttavat aivojen neurokemiaan niin nopeasti, mutta alustavat tulokset kliinisistä kokeista ovat lupaavia.

"Vaikka emme ymmärrä kaikkia yksityiskohtia, tiedämme, että nämä lääkkeet toimivat. Ja ennen kaikkea, ne voivat parantaa ihmisten elämänlaatua merkittävästi," Virtanen jatkaa.

Masennuksen nopea hoito ei ole vain lääketieteellinen kysymys, vaan sillä on laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Nopeammat ja tehokkaammat hoitomuodot voivat vähentää työkyvyttömyysaikoja ja parantaa potilaiden kykyä palata arkeen nopeammin.

"Meidän on ajateltava masennusta samalla tavalla kuin muita terveysongelmia. Jos voimme hoitaa sen nopeasti ja tehokkaasti, miksi emme tekisi niin?" Virtanen kysyy.

Kuitenkin, asiantuntijat korostavat, että vaikka uudet lääkkeet ovat lupaavia, ne eivät korvaa muita masennuksen hoitomuotoja, kuten terapiaa ja elämäntapamuutoksia, jotka ovat olleet tehokkaita monille potilaille.

"Tärkeää on löytää oikea yhdistelmä hoitomuotoja jokaiselle yksilölle. Masennus on monimutkainen sairaus, eikä sitä voi hoitaa vain yhdellä 'ihmelääkkeellä'," sanoo Virtanen.

Tulevaisuus näyttää siis toiveikkaalta masennuksen hoidon alueella, mutta edessä on vielä paljon tutkimustyötä. Suomalaiset asiantuntijat, kuten professori Virtanen, jatkavat työtään parempien ja nopeampien hoitokeinojen kehittämiseksi, jotta masennusta voidaan tulevaisuudessa hoitaa yhtä tehokkaasti kuin muitakin terveysongelmia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enpä tiedä mitä tuossa artikkelissa sanotaan. Mutta masennus on ainakin yhdistetty elimistön matala-asteiseen tulehdukseen. Tästä on puhunut mm se Turun yliopiston evoluutiopsykologi, vai mikä hän nyt onkaan. En nyt muista nimeäkään. Mutta erittäin mielenkiintoista juttua kuitenkin. 

Itselläni on elimellinen tulehduksellinen sairaus, ja mitä enemmän rasitan itseäni fyysisesti, sitä nopeammin minulla puhkeaa myös uusi masennusjakso. Eli liikunta ei todellakaan auta masennukseen ainakaan minun tapauksessani, vaan riittävä uni ja lepo, toisin kuin palstalla väitetään.

Ja näkisin tämän niin, että levossa aivot poistavat kuona-aineita. Sen lisäksi ne eivät "käy ylikierroksilla" toisin kuin hereillä ollessa, eli tahmeasti toimivat aivot eivät päädy ylirasitustilaan. Tulehdus aiheuttaa jo rasitusta itsessään, niin ei tarvitse lisäksi extrarasitusta.

Vierailija kirjoitti:

Lähes joka kymmenes meistä

Masennuksen hoito saattaa muuttua rajusti, arvioi lääketieteen tohtori. Suomalaisen lääketieteen huippuasiantuntijan mukaan masennus on aivosairaus, joka voitaisiin hoitaa kuin hammaslääkärillä käynti. Tässä jutussa kerrotaan, mitä muutos voisi tarkoittaa voisiko masentuneen olo helpottaa jopa tunneissa?

MITÄ JOS masennus olisi hoidettavissa kuin mikä tahansa terveysongelma, ja nopeasti?

Niin kuin on tyypillistä muullekin lääketieteelle. Hoidetaan hampaat kuntoon, porataan vähän ja se sattuu. Tai vedetään hammas pois. Ja sen jälkeen jatketaan elämää, kuvaa suomalainen huippuasiantuntija.

Huippuasiantuntija, psykiatrian professori Eero Virtanen, uskoo, että tulevaisuuden masennuksen hoito voisi seurata vastaavaa nopeaa ja tehokasta mallia. Virtanen on ollut mukana kehittämässä uuden sukupolven masennuslääkkeitä, jotka toimivat nopeammin ja tehokkaammin kuin perinteiset SSRI-lääkke

Eihän tossa kerrottu asiasta mitään!

Kun vielä keksivät keinon jolla masentunut saadaan menemään lääkäriin, "miun päässä ei mittään vikkaa". 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Enpä tiedä mitä tuossa artikkelissa sanotaan. Mutta masennus on ainakin yhdistetty elimistön matala-asteiseen tulehdukseen. Tästä on puhunut mm se Turun yliopiston evoluutiopsykologi, vai mikä hän nyt onkaan. En nyt muista nimeäkään. Mutta erittäin mielenkiintoista juttua kuitenkin. 

Helppo uskoa, yleensä masentuneilla huonot elintavat.

Aijaa. Lapsena. Väärä perunalajike vai mikä?

Läpi elämän.

Kerrohan.

Syönyt vahingossa kerran räkää? Eihän kukaan lapsi niin tee.

Vierailija kirjoitti:

Monet fyysiset sairaudet aiheuttaa masennusta, etenkin hormonihäiriöt. Veikkaan että suurin osa jää täysin tutkimatta. Annetaan vaan lääkkeet ja odotellaan ja katsellaan josko paranisi.

Joo no mulla on PCOS, hoitona antiandrogeeninen e-pilleri josta tulee omat ongelmansa, mutta varsinaisen sairauden oireet on silti itselläni 10 kertaa pahemmat. Pilleri on pitänyt myös migreenin kurissa. Ilman e-pilleriä olisin vakavasti masentunut ja ahdistunut, aknen peitossa oleva jatkuvista päänryistä kärsivä ihmisraunio. 

Thaikkulan tunnin hieronta happy endillä. Jo lähtee masennus!

Parempi kuin hammaslääkärikäynti.

Lainaus ei varmaa toimi mutta kysyjälle: sain sieniä tuttavalta. Tietenkin toivoisin, että psilosybiiniä saisi lääkäriltä siinä missä elämänlaatua pilaavia mielialalääkkeitäkin. Netistä on myös mahdollista tilata kasvatusmateriaalia. Suomen luonnostakin löytyy läjäpäin sopivia sieniä syksymmällä.

Minä itse koen että olen toipunut masennuksesta, ainakin sen verran kun eksistentiaalituskasta kärsivä ihminen voi toipua. Ja olen kyllä eri mieltä psykiatrin kanssa siitä että masennus olisi lähtökohtaisesti joku aivojen ongelma joka on ratkaistavissa tyyliin kuin joku hammaslääkärissä käynti. 

Masennus ei usein synny pikaisesti vaan taustalla voi olla monia asioita vaikuttamassa. Masennus on tunne-elämän ongelma ja en tiedä onko järkevää ajatella masennusta aivo-ongelmana ajatellen että ongelma on kovalevyssä jora pitää jotenkin muokata kun voisi ajatella että ongelma voi olla myös sovelluksissa. 

Masennuksesta toipumiseen on itsellä tarvittu filosofista ajattelua, traumojen työstä ja elintapojen muuttamista. Sen löytämistä kuka on, sosiaalisia suhteita. Autonomisen hermoston balanssin löytämistä. Merkityksen löytämistä, tunteiden käsittelytaitojen kehittymistä, kärsimyksen pohdintaa filosofisesti (elämässä on paljon kärsimystä) ja resilienssin kehittymistä. Käytin vuosia lääkkeitä joista pitemmän päälle koin haittaa ja ne tuhosivat seksuaalisuuden täysin. 

Minulle masennuslääkkeet määrättiin jotenkin niin että masennus trivialisoitiin serotoniinivajeeksi tai kemialliseksi häiriöksi. En näe sitä enää niin. Kyse on hyvin monimutkaisesta asiasta. 

Psykiatria usein sivuuttaa myös kehon keskittyen vain aivoihin

Vierailija kirjoitti:

Minä itse koen että olen toipunut masennuksesta, ainakin sen verran kun eksistentiaalituskasta kärsivä ihminen voi toipua. Ja olen kyllä eri mieltä psykiatrin kanssa siitä että masennus olisi lähtökohtaisesti joku aivojen ongelma joka on ratkaistavissa tyyliin kuin joku hammaslääkärissä käynti. 

Masennus ei usein synny pikaisesti vaan taustalla voi olla monia asioita vaikuttamassa. Masennus on tunne-elämän ongelma ja en tiedä onko järkevää ajatella masennusta aivo-ongelmana ajatellen että ongelma on kovalevyssä jora pitää jotenkin muokata kun voisi ajatella että ongelma voi olla myös sovelluksissa. 

Masennuksesta toipumiseen on itsellä tarvittu filosofista ajattelua, traumojen työstä ja elintapojen muuttamista. Sen löytämistä kuka on, sosiaalisia suhteita. Autonomisen hermoston balanssin löytämistä. Merkityksen löytämistä, tunteiden käsittelytaitojen kehittymistä, kärsimyksen pohdintaa filosofisesti (elämässä

Vain pitkällä aikavälillä tapahtuva masennuksen työstö antoi pitempiä tuloksia. Koin että masennuslääkkeet sammutti jotain prosesseja mitä tarvittiin työstämiseen esim kykyä kokea tunteita kaikessa laajuudessa. 

Oma teoriani on myös sitä että masennuksesta voi toisinaan olla myös hyöty näkökulma ihmisen elämässä esim haitallisten tapojen ja olosuhteiden muuttaminen. Keho pakottaa ihmisen lepäämään jos on ollut vaikka pitkä yli vireys ja stressi jakso. Silloin asiat ei motivoi. Pitää löytää uusi merkitys. Levätä, huolehtia itsestään, löytää uusia näkökulmia. Sen prosessin sammuttaminen tai nopeuttaminen voi aiheuttaa myös sitä että on hämillään elämästä ja hukassa itsestään. 

Siispä tulen aina toteamaan että tällaiset masennukseen liittyvät näkökulmat ovat höpöhöpöä. Me ei olla mitään koneita josta joku osa vaihtamalla tai muuttamalla tulee entistä ehompia ja psykiatrian olisi aika luopua aivokeskeisyydestä huomioiden holistisemmin asiat. Joskus vaaditaan aikaa ja syvä matka itseensä parantuakseen. Ja sen toteaminen että olen ihminen, en diagnoosi ja sairaus. On inhimillistä sortua elon tiellä.

Toki masennus voi tappaa ja se näkökulma pitää huomioida mutta itse sain masennuslääkkeen purkuvaiheessa niin pahoja oireita että se varmaan jo altisti näille ajatuksille. 

Ja masennus varmasti on biologinen pohjaltaan myös ainakin jossain määrin sen ollessa myös eksistentiaalisen ja filosofinen heikosti kehoon paikannettava ongelma. Mietitään vaikka päihteiden käytön vaikutuksia psyykeeseen. Varmasti se on myös stressitekijöihin liittyvä ongelma. 

Mutta sen sijaan että esim löydettäisiin autonomisen hermoston balanssi stressin keskellä, ja huolehdittaisiin oikeasti aivoista niiden terveyttä oikeasti parantaen tai kehosta tungetaan jotain pillereitä millä pahimmassa tapauksessa sotketaan, turrutetaan, viedään elämäniloa esim seksuaalisuus, sedatoidaan, saatetaan jopa hankaloittaa prosessointikapasiteettia (esim psykiatrin määräämät ketipinorit kohdallani) . Näkökulma on psykiatriassa loppupeleissä hyvin lyhytnäköinen ja pikaratkaisuja etsivä. Nykyään näkökulmani masennuksen ratkomiseen on holistinen huomioiden kehon ja aivojen terveys mikä kohentaa ihmisen kykyä kaikkeen ja sitten myös kaikki ne osa-alueet mitkä eivät kaikki edes liity psykiatriaan mitä voi itsensä eteen tehdä. Terapiasta on ollut tietenkin suuri apu.  Aivojeni annan olla rauhassa jatkuvalta peukaloinnilta paitsi nyt aivoterveellinen ruoka rakentaa aivojani joka päivä parempaan suuntaan. 

Vierailija kirjoitti:

Masennus on lääkefirmojen lempilapsi. Masennuslääkkeet tuottavat heille paljon rahaa. Taustalla olevat todelliset syyt eivät heitä kiinnosta.

Lääkefirmat vastustavat myös toimivia luonnon lääkkeitä. Kannabis ja psilosybiinisienet ovat toimivia ja niillä ei tee rahaa kuten vaikka mielialalääkkeillä.

Huonot geenit aiheuttaa masennusta. Yritä siinä sitten parantaa. 

Kiitos tästä viestistä. Sai minut ajattelemaan lääketiedettä laajemminkin. Eli kun hoidetaan ihmistä oirekimppuna eikä hänen tilannettaan, ollaan kuin aloitteleva tietokonepelaaja, joka ei pysty näkemään seuraavaan mutkaan kun tuijottaa sitä, jossa on nyt. Kaikki tulee yllätyksenä ja kohta päsähtää. Potilaasta tulee retuutettava. Tämä on erityisen ikävää kun puhutaan psykiatriasta. On aika huono lähtökohta tuo, että tapetaan ihmiseltä tunteita ja koko seksuaalisuus varoittamatta edes, koska on kuitenkin niin tärkeää huolehtia, ettet vain tapa itseäsi kun kerran sairaus voi olla tappavakin. Niin, voihan se olla, mutta jos sadat tuhannet syövät masennuslääkkeitä, aika harvahan noista itseään olisi tainnut tappaa. Vai onko iso osa resepteistä kipulääketarkoitukseen määrätty? 

Tietysti minua närästää asiassa sekin, että oman suvun nuori tappoi itsensä masennuslääkkeet saatuaan. Hyvin vapaasti saadaan huseerata ihmisten elämillä perustellen sitä sillä, että näin niitä suojellaan.