Meidän perheelle on lastensuojelun asiakkuudesta ollut tähän asti pelkkää hyötyä.

Sopii kokeilla työnhakua kun läväyttää kaikki diagnoosit ja käytössä olevat lääkkeet työhaastattelijan nähtäville.

Villi veikkaus että työpaikka menee sille hakijalle joka ei ole masentunut.

ja ei työssäkäynti ja palkka mikään toimeentulotukijonosta vapauttava asia ole. Perhekodit ovat pullollaan teineijä, joiden työssäkäyvillä vanhemmilla ei ole koskaan ollut oikeasti aikaa lapsilleen vaikka rahaa olisikin ollut. Mutta vaikea ennustaa 10-15 vuoden päähän, voihan se olla ettei enää ole hengissäkään ja lapset orpoja ja siksikin huostassa. Oli miten oli, ei ole tähän mennessä negatiivista sanottavaa lastensuojelun toiminnasta.

Mutta vittumaista se on aamusin lähtee monta tuntia aikasemmin töihin ku joutuu viemään lapsensa niin kauas tarhaan....Tuohon pitäisi säätää joku laki et jos makaat himas ni lapses menee pidemälle tarhaan ja ne joiden vanhemmat on töissä pääsevät lähi tarhaan....

Ja mitä tulee lastensuojeluun, ni joo toimii hyvin mutta eivät osaa karsia kusettajia pois asiakkaista

aikaa lapsilleen? Tai ylipäätään mitään annettavaa?



Juurihan hän kertoi, että lapset on päivähoidossa, vaikka ainakin äiti on kotona ja että isä herkeää isäksi vain jos uhkaa lastensuojelulla?

Nyt ruvetaan syyllistämään kivan avauksen tehnyttä ap:tä ja vetämään tähänkin tuo saatanan virikehoitopaikka-työssäkäyvän hoitopaikka -jänkkäys.



Kiitos vielä ap:lle hyvästä avauksesta. Olen iloinen, että hyviä kokemuksia on muillakin. Te olette selviäjiä!

Sopii kokeilla työnhakua kun läväyttää kaikki diagnoosit ja käytössä olevat lääkkeet työhaastattelijan nähtäville. Villi veikkaus että työpaikka menee sille hakijalle joka ei ole masentunut.

Itse sairastin vakavan masennuksen, paniikin (joka vieläkin), ahdistuneisuutta...Kovat oli lääkkeet ja osastollakin tuli piipahdettua...MUTTA kun lähdin töihin, niin en toki kertonu sairaudestani taikka lääke määräyksistäni ( ja voin sanoa et jo seroquellia meni päivässä 500mg ym lääkkeet)

Nuohan ei kuulu työnantajalle jos eivät vaikuta työhösi!!! Sittenhän on myös mielenterveys potilaille omia paikkoja jossa voi tehdä töitä!!! Esim. Helsingissä niemikotisäätiöt ym

näyttämään miten sinne töihin niin vaan "mennään". Ja jos lapset murrosiässä ovat vaaraksi itselleen ja kehitykselleen, niin silloin heidät mielestäni kuuluukin ottaa huostaan eikä anneta pilata omaa tulevaisuuttaan jos omilla vanhemmilla ei ole enää auktoriteettia lapsiinsa.

kyllä töitä tekevälle löytyy ja varsinkin jos ei ole nirso...Ärsyttää oikeesti suunnattoman paljon ku äidit jotka vaan makaa himas vie lähi päiväkodin paikat kun eivät "jaksa" liikuttaa itteensä pidemälle...Siinä kärsii ne ihmiset joilla päiväkoti ikäisiä lapsia ja jotka joudutaan näiden laiskojen takia viemään pidemälle hoitoon!! Onneksi minulla ei ole enää päiväkoti-ikäisiä. En voi ymmärtää miksi niitä lapsia tehdään jos niitä ei jakseta hoitaa?? Siis lapsellehan voi itsekkin keksiä virikkeitä, mm leikkikentät ym

ne jotka töissä käyvät kärsii....

sellainen ei välttämättä jaksa edes syödä.

näyttämään miten sinne töihin niin vaan "mennään". Ja jos lapset murrosiässä ovat vaaraksi itselleen ja kehitykselleen, niin silloin heidät mielestäni kuuluukin ottaa huostaan eikä anneta pilata omaa tulevaisuuttaan jos omilla vanhemmilla ei ole enää auktoriteettia lapsiinsa.

kyllä töitä tekevälle löytyy ja varsinkin jos ei ole nirso...Ärsyttää oikeesti suunnattoman paljon ku äidit jotka vaan makaa himas vie lähi päiväkodin paikat kun eivät "jaksa" liikuttaa itteensä pidemälle...Siinä kärsii ne ihmiset joilla päiväkoti ikäisiä lapsia ja jotka joudutaan näiden laiskojen takia viemään pidemälle hoitoon!! Onneksi minulla ei ole enää päiväkoti-ikäisiä. En voi ymmärtää miksi niitä lapsia tehdään jos niitä ei jakseta hoitaa?? Siis lapsellehan voi itsekkin keksiä virikkeitä, mm leikkikentät ym

ne jotka töissä käyvät kärsii....

sellainen ei välttämättä jaksa edes syödä.

että masentuneelle tulee keksiä tekemistä taikka myöhemmin on vain enää syrjäytynyt jolla ei ole motivaatiota tehä mitään! Akuutti vaihe on eri kuin että makaa vuosia himassa

tarvitaan. Eikä tilanne muutu vaikka menisinkin töihin, lapset tarvitsevat silloinkin kokopäivähoitopaikan.

Minulle voi olla tarpeeksi hankalaa saada itseni joka aamu työpaikalle ja siihen kyetäkseni lasteni päivähoitopaikan pitää olla mahdollisimman lähellä ettei päivähoitomatkoihin kulu voimavaroja.

Viekööt ne "normaalit", joilla voimavaroja riittää mm. täällä räksyttämiseenkin, lapsensa kauemmaksi päivähoitoon.

Työhönpaluun kynnys on masentuneen kohdalla oltava matalammalla mitä "terveellä" työnhakijalla.

" psyk.polilla työskentelevä taitaa olla siellä siivoojana"



Mutta olen psykoterapeuttina ja ollu jo 10 vuotta

tarvitaan. Eikä tilanne muutu vaikka menisinkin töihin, lapset tarvitsevat silloinkin kokopäivähoitopaikan. Minulle voi olla tarpeeksi hankalaa saada itseni joka aamu työpaikalle ja siihen kyetäkseni lasteni päivähoitopaikan pitää olla mahdollisimman lähellä ettei päivähoitomatkoihin kulu voimavaroja. Viekööt ne "normaalit", joilla voimavaroja riittää mm. täällä räksyttämiseenkin, lapsensa kauemmaksi päivähoitoon. Työhönpaluun kynnys on masentuneen kohdalla oltava matalammalla mitä "terveellä" työnhakijalla.

....kannattaisi mietti niitä tuettuja töitä!!! sinne voi mennä myöhässä ym ym....Ja mites se masenutunut ihminen jaksaa lapsensa tarhaan viedä???

Kuinka useasti joku käy katsomassa, että kaikki on ok tai keskustelemassa kanssanne tai lapsienne kanssa? Mistä nuo ilmaiset lapsenvahdit ovat tulleet? Onko kaupunki ne palkannut?



Olemme myös lastensuojelun avohuollon asiakkaita ja siksi nämä asiat kiinnostaa?

Toimeentulotukea ei saada eli ei saada sitä myöskään lapsiin koskeviin asioihin. Eikä tietenkään mitään joululahjoja. Erotuomariakaan ei olla tarvittu.

ja yksikään tuntemistani psykologeista tai psykiatreista (miksi muuten käytät juuri "psykoterapeutti-nimikettä) ei kirjoittelisi täällä tuollaista yleistävää moskaa.

Ikävä tuottaa sinulle pettymys... " psyk.polilla työskentelevä taitaa olla siellä siivoojana"

Mutta olen psykoterapeuttina ja ollu jo 10 vuotta

ja yksikään tuntemistani psykologeista tai psykiatreista (miksi muuten käytät juuri "psykoterapeutti-nimikettä) ei kirjoittelisi täällä tuollaista yleistävää moskaa.

Ikävä tuottaa sinulle pettymys... " psyk.polilla työskentelevä taitaa olla siellä siivoojana" Mutta olen psykoterapeuttina ja ollu jo 10 vuotta

....Ja jokaisellahan saa olla omia mielipiteitä ;)

Jouduin itse osastolle psykoottisen masennuksen takia ja lastensuojelu oli mukana auttamassa perhettäni. Tulivat kotiin muutaman kerran juttelemaan ja kun huomasivat että mies hoitaa huushollin ihan itsekseenkin, niin nekin käynnit sitten jäivät. Varmasti oltaisiin kotiapua saatu, jos mies ei olisi kotia pystynyt hoitamaan.



Lastensuojelu järjesti lapsillemme paikan päiväkodista (lähipäiväkodista ;) ja maksoi koko vuoden päivähoitomaksut. Asiakkuutemme siis jatkui vuoden mutta mitään kyttäämistä se ei ollut vaan juttelin silloin tällöin puhelimessa perhetyöntekijän kanssa. Asiakkuus lopetettiinkin ihan puhelimessa.



Olen todella kiitollinen kaikesta avusta mitä perheemme tuossa vaikeassa tilanteessa sai.

ja yksikään tuntemistani psykologeista tai psykiatreista (miksi muuten käytät juuri "psykoterapeutti-nimikettä) ei kirjoittelisi täällä tuollaista yleistävää moskaa.

.... psyk. sairaanhoitajiin....koska oma kokemus ne työkamuina ovat olleet aika kauheita ja yksikönvastaavana mielivaltaisia...Mutta enpä kyllä usko tuohon psykoterapeuttiinkaan...

nyt päivähoidossa. Äitiysvapaalla ja hoitovapaan aikana perhetyöntekijä kävi n. kerran viikossa muutaman tunnin.

Ja tiedoksi, että niihin matalan kynnyksen kuntouttaviin työpaikkoihin ei pääse ellei ole ollut tiettyä aikaa sairaslomalla ja sitä kautta esim. kuntoutustuella.

Muussa tapauksessa masentunut on työnhakijana samalla viivalla "terveen" työnhakijan kanssa ja ei tarvitse olla ruudinkeksijä tajutakseen kummalle hakijalle ne työpaikat silloin menevät.

nyt päivähoidossa. Äitiysvapaalla ja hoitovapaan aikana perhetyöntekijä kävi n. kerran viikossa muutaman tunnin. Ja tiedoksi, että niihin matalan kynnyksen kuntouttaviin työpaikkoihin ei pääse ellei ole ollut tiettyä aikaa sairaslomalla ja sitä kautta esim. kuntoutustuella. Muussa tapauksessa masentunut on työnhakijana samalla viivalla "terveen" työnhakijan kanssa ja ei tarvitse olla ruudinkeksijä tajutakseen kummalle hakijalle ne työpaikat silloin menevät.

...sä oot säälittävä tapaus!! ei voi muuta sanoa

Miksi elvailla täällä kuinka saa lastiksesta kaikki ja vielä lapsille lahjoja niin ja lapsenvahditkin....hohhoijakkaa taas

Oletko ajatellut miltä semmoisista ihmisistä tuntuu jotka tekee pienellä palkalla töitä ja joutuvat lapsilleen sanoo et ette saa ku kudotut sukat joululahjaksi?? Saatika että saisivat ilmaisen lapsenvahdin jotta pääsisivät joskus rauhassa esim lenkille...No mut joo...Taas saa kiittää luojaa että itellä nykyään kaikki kunnossa ja lapsella kaikki mitä haluaa =)

Päivän jatkoja ja muista ettei siel työhaastattelussa ole pakko kertoa et on "niiiiiiiin masentunut ja vetää pillereitä kaksin käsin"

Itse olen töissä ja perhetyöntekijä käy kerran viikossa, joskus jopa 2 kertaa viikossa. Ihan vaan juttelemassa, joko minun äidin kanssa tai lapsien kanssa. Mielestäni se on rasittavaa, koska töiden jälkeen pitäisi tehdä ruoka, käyttää koira jne ja joutuu siinä sitten tunnin juttelemaan ja lapset odottaa nälkäisinä ruokaa. Eikä sekään ole kivaa, että joku vieras käy kotonani, kun olen töissä juttelemassa lasten kanssa. Nuo juttelut muistuttaa mielestäni poliisi kuulustelua, vaikken ikinä ole ollutkaan poiliisin kuulusteltavana, mutta voisin kuvitella, että se on samanlaista.



Kai noihin käynteihin on hyvä syy. Minulle sitä ei vaan ole kerrottu tai en ymmärrä. Kai ne käy katsomassa miten jaksan. En ole edes ikinä ollut masentunut. Töiden jälkeen kyllä saatan olla väsynyt, mutta silti hoidan lapseni. Salamyhkäistä touhua tuo lastensuojelu.

Te katkerat ja arvostelevat työmammat. Jos ap:n tilanne kadehdituttaa ja haluatte mieluummin saada masennus-diagnoosin ja lääkkeet, jotta lapsenne pääsee siihen lähipäiväkotiin ja te voitte makoilla kotona, niin siitä vaan yrittämään. JOs elämässä ei oikeasti ole muuta iloa kuin kadehtia sairaiden ihmisten elämää ja sitä, että he saavat apua ja kehtaavat olla siitä kiitollisia ja onnellisia, niin väitänpä, että itsekin olette myrkyttämässä omaa ja lastenne elämää katkeruudellanne ja kateellisuudellanne. Ette ole niitä ihmisiä, jotka tyytyisivät mihinkään. KUn se lähipäiväkodin hoitopaikka olisi hallussa, harmittaisi käydä töissä. Ja kun ei tarvitsisi käydä töissä, harmittaisi kun ei ole rahaa. Jos voittaisitte lotossa, harmittaisi, kun ne rahat meni niin nopeasti ja kun muut ihmiset niitä kadehtii ja kun ylipäätään ette voittaneet tarpeeksi... Juu, teidän kaltaisenne tiedetään. Muut pääsee aina helpolla, te vain raadatte, ettekä saa mitään vaivojenne palkaksi. Parasta käräyttää naapuri siitä, että nostaa etuuksia ilmaiseksi ja ilkeillä toisen naapurin lapsille, kun äiti lököää kotona teeskennellyn masennuksen kourissa. KYllä senkin mamman hymy hyytyy, kun kerrotte lapsille, että heidän äitinsä on hullu...



Olette pelottavia ihmisiä. Ette koe onnea ja iloa mistään. Ette osaa olla empaattisia, aina on teidän mielestänne jotain, mitä ne muut voisivat tehdä paremmin. Teidän ei tietenkään tarvitse, kun teette jo nyt ihan tarpeeksi. Toivoisin, että teistä tehtäisiin ls-ilmoitus. Lapsenne joutuvat kärsimään siitä, että ruoho on koko ajan vihreämpää aidan toisella puolella. Tyytymättömyyskin on sairaus, kun sille ei tule loppua.



Itse olen 70-prosenttisesti onnellinen työpaikastani ja nautin olla siellä. Nyt kun olen hoitovapaalla, olen iloinen, että työpaikka odottaa. Lapseni jonottavat paikkaa lähipäiväkotiin. Saa nähdä, miten käy. Mieleenikään ei tule kadehtia virikelapsia tai toimeentulotuella eläviä naapureita. Ruoho on ihan riittävän vihreää meidän pihalla useimmiten, ja silloin kun ei ole, ei se ole sitä siellä naapurinkaan pihalla.

parasta, hän suostuu vaikka huostaanottoon eikä vastusta sitä jos kokee että omat voimavarat eivät sillä hetkellä riitä.

Lastensa parasta ajatteleva vanhempi myöntää itselleen että oma elämä ei ole sillä mallilla että lapsilla olisi turvallista kotona kasvaa.

Jännä että täällä väitetään jo lastensuojelullakin olevan asiakkaina laiskoja ihmisiä, jotka vaan kusettavat viranomaisia saadakseen maata kotona.