Lue keskustelun säännöt.
Miten jotkut voi ajatella, että liikakilot kuuluu äidiksi tulemiseen ?
24.01.2007 |
Katselin eilistä Neloselta tullutta ohjelmaa,kuin äitiys muuttaa naisen vartaloa. Jäi vähän sellainen kuva, että ylikilot ja läski kuuluvat raskauteen ja äidiksi tuloon. Ne kaikki naiset yrittivät sitten pienten vauvojen äiteinä taistella mahaläskejä pois.
Musta läskien kertyminen ei kuulu millään tavalla raskauteen eikä raskautta voi syyttää läskien kertymisestä. Itse siinä syö liikaa ja enemmän kuin kuluttaa. Itse " tarkkailin" syömisiä myös raskauksien aikana, eikä ylikiloja tullut. Vaikka oli alkuraskaudesta nälän tunne, niin en ahtanut roppakaupalla pizzaa ja pihvejä kuten kaverini (joka nyt voivottelee, että kun raskaudessa kertyy aina väkisin kiloja!).
Kommentit (22)
Minulle ainakin tuli nestekiloja ihan sairaasti ja sitten humpsista vaan, lähtivät hujauksessa syntymän jälkeen pois. En pelännyt kiloja (vaikka paperilla niitä näytti tulevan paljon), koska olen aina ollut hoikka ja uskoin siihen, että nestekilot karisevat ja niin kävikin.
Läskikiloista en sitten osaa kyllä sanoa mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
rauskausaikana kiloja tuli 20 lisää! Mutta silti olin 4kk kuluttua synnytyksestä takaisin entisissä mitoissa, 55 kiloa, ilman läskin läskiä!!!
Niih, pistäkääs paremmaks!
siinä puhuttiin kuuluu kyllä ainakin raskauteen. Ja sikäli kilotkin, että jos hoikka ihminen aikoo imettää, kannattaa pikkasen antaa rasvankin kertyä. Ihan luonnollista.
Itselläni on nuorin lapsi 10kk ja maha lähti jo lapsen ollessa 2kk. Ihan normaalilla elämisellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oikeastaan tekemättä mitään. Tulihan sitä vaunujen kanssa lenkkeiltyä mutta en mä pitänyt sitä mitenkään erityisenä kuntoiluna tai saavutuksena. Minusta on luonnollista että kiloja tulee ja sitten ne menee... ja imetysaikana söinkin vielä ihan hirveästi mutta mitään ei jäänyt. Nyt kun lapsi on jo vuoden niin olen alkanut ihmetellä sitä että minkä takia ihmiset olettaa että kotiäiti on automaattisesti lihava!! Näen harvakseltaan työkavereita tai muita " entisiä" tuttuja ja tosi moni aloittaa keskustelun sillä että sinäpäs olet laihtunut (entisiin mittoihin) ja eipäs tainnut jäädä raskaudesta paljoakaan läskiä... Siis mitä, miksi olisi pitänyt?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nyt lapseni on 10 kuukauden ja kiloja lähtenyt 35, ilman minkäänlaista laihdutuskuuria tai " kidutusohjelmaa"
lihoin n.20 kiloa ja painoani tarkkailtiin koko raskauden ajan sen takia.
Eli joka päivä oli tehtävä kävelylenkki 1,5 tuntia. Esim. suklaa kiellettiin täysin. Muistan, että se oli väsyttävää, mutta toisaalta, minulla oli aikaa nukkua. Suklaata söin yhden jättilevyn kerralla raskausaikana; muistan sen hyvin.
Raskauden jälkeen olin kiitollinen. Lähtiessäni sairaalasta päälle mahtui samat vaatteet kuin ennen raskautta. Muistan kuitenkin ajatelleeni nojatuolissa istuessani, että en halua, en halua että vatsani jää tuon näköiseksi (kurttuinen, löysä). Se ei jäänyt vaan palautui hyvin nopeasti. Siis asian ydin on mielestäni tämä: ilman kuntoilua ja terveellistä ravintoa (se ei tarkoita rasvaa) on turha ulista ylipainosta jos sitä on. Lisäksi kyse on motivaatiosta: minä tein sen ennenkaikkea itseni takia, en muiden. Ja kuten sanoin, terveelliset elämäntavat myös JO raskausaikana auttavat palautumista entiseen ihanneminään. 9kk:tta on pitkä aika jos syö kahden edestä eikä kuntoile edes itsensä takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
käytetään tekosyynä plösähtämiselle. itselle tullut painoa 10-12 kg raskauksissa ja olen muuten normaalipainoinen, syön normaalisti ja liikun (myös raskauden aikana). raskauskilot ja maharölly lähteneet nopeasti ja olen " pistänyt itseni takaisin kuosiin" myös raskauksieni välillä. ei tulisi mieleenikään plösähtää sen takia että on äiti! itsekuria kehiin vaan!
Tuloksena +23 kg, jotka tosin lähtivät pois itsestään/vaunulenkkeilyllä 10 kk aikana. Miten sama ruokavalio, jolla pysyin hoikkana vuosikausia, tekikin minusta raskaana ollessa valaan? Vastaus piilee kai aineenvaihdunnassa. Koskaan en ollut luullut, että raskaana saisi syödä kahden edestä, mutta enpä ollut tullut ajatelleeksi sitäkään, että pitäisi syödä vähemmän kuin muulloin. Raskausdiabetestä tms. ei ollut, jonka takia syömisiä olisi pitänyt hullun lailla vahtia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lisäkiloja, mutta syytän siitä lähinnä saamattomuuttani ja unettomuutta, kun lohdutin itseäni valvottuani lasten vuoksi.
on maailman luonnollisinta, että raskauden aikana tulee kiloja! Itselläni oli järjetön ruokahalu alkuraskaudesta ja nimenomaan kaikkea rasvaista (ja suolaista) kohtaan. Vedin hyvällä omallatunnolla, koska uskon, että niin pitikin olla imetyksen yms. takia. Olen aina ollut hoikka, ja vaikka synnytyksen jälkeen oli yli 10 kg ylimääräistä, niin sain syödä valtavasti, kun koko ajan oli nälkä!! En olisi ikinä uskonut, että imetys kuluttaa niin paljon: ja vaikka söin paljon niin kilot karisivat silmissä.
Nyt olen takaisin oma itseni ilman pienintäkään laihdutuskuuria: 166 cm ja 49 kg. Että mässäilen tulevassakin raskaudessa hyvällä omallatunnolla ja annan kilojen tulla!! Kyllä ne sieltä ajallaan sitten lähtee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle on tärkeämpää se, että vauvani saa äidinmaitoa kuin se, onko vatsani sentilleen saman kokoinen kuin ennen raskauksia. Ja kun olen pieni ja hoikka, niin ilman pientä vararavinnon kasausta sitä maitoa ei kerta kaikkiaan heru. Kokeiltu on. Imetyksen jälkeen minulla on sitten mahdollisuus laihduttaa entisiin mittoihin. Mutta jos nyt niin tekisin, niin se olisi suoraan lapseltani pois. Niin julma en sentään ole.
Vartalo muuttuu jokaisella jostain kohtaa. Ja vatsakin voi jäädä roikkumaan vaikkei raskauden aikana tulisikaan ylimääräisiä kiloja.
Tämäkin on yksilöllistä, toiset palautuvat nopeammin kuin toiset.
Kohtuudella saa tulla kiloja jokaiselle, se on luonnon tapa huolehtia sikiön hyvinvoinnista. Kalorien kyttääminen sen sijaan on sairasta ellei siihen ole jotain lääketieteellistä perustetta (diabetes tms).
Oman lähes eläkeikäisen terkkarini mukaan ne, joilla kiloja tulee enemmän, onnistuvat paremmin imetyksessä, kun on mistä lähtee :)
että hormonitoiminta ja aineenvaihdunta ovat erilaisia eri ihmisille, eli jollain painoa vaan tulee herkemmin raskausaikana kun toiselle. Joillain taas on niin paha pahoinvointi, että saattavat jopa laihtua raskausaikana.
Itse söin normaalisti, enkä todellakaan syönyt mitään pizzaa ja pihviä kovin usein. Muutama kerta raskausaikana ' syöpöttelin' , mutta muuten herkuttelu oli lähinnä vähän suklaata tai karkkia silloin tällöin ja muuten terveellinen ruokavalio. Painoa tuli 15 kg raskausaikana, ja vielä on 3 kiloa jäljellä kun vauva on 7 kk, vaikka täysimetin 5 kk ja vieläkin imetys jatkuu.
Että erilailla eri ihmisillä....
Ja siihen vaikuttaa moni asia:
- oikean energiatarpeen arviointi on raskausaikana vaikeaa, varsinkin jos raskaus rajoittaa liikkumista (kuten se monella tekee).
- väsyneenä syöpöttelee herkemmin rasvaisia. Se taas liittyy vireystason ylläpitoon ja verensokerin laskuun.
- pienen vauvan kanssa liikuntahetkien järjestäminen vaatii erityisiä ponnisteluja
- oman kropan ulkonäkö on monelle vähemmän tärkeä silloin, kun on juuri tullut äidiksi.
Minusta nuo ovat aika luonnollisia ja ymmärrettäviä syitä. Jos jollekulle mikään noista ei ollut akuutti, niin hän on siinä suhteessa ollut onnekas. Mutta vähän naiivia itsensä perusteella väittää, että kenellekään muullekaan ei olisi " saanut" ylikiloja tulla.
Eikös se päinvastoin ole aika hyvä juttu, että tuohon lihomisRISKIIN kiinnitetään mediassa huomiota, niin naisille ei jää vaikutelmaa, että he ovat ongelmansa kanssa yksin tai ettei asialle mitään voi tehdä?
Minulla oli hyvin vaikea raskaus. Kipujen vuoksi en pystynyt liikkumaan ja saatoin syödä ainoastaan jotain grilliruokaa ja pitsaa (yök) Ne oli ainoita ruokia mitkä edes vähän auttoi jatkuvaan pahoinvointiin. Yritin kyllä kaikkea muutakin mutta pahoinvointi vaan paheni :p
Kumma juttu. Esikoista kun odotin niin hapankorppu tai porkkana auttoi parhaiten ällöön oloon.
Siinä se paino sitten nousi. Vaan ei sen kenenkään muun murhe pitäisi olla. Itse kannan kiloni ja itse ne myöskin pois laihdutan.
Minä haluan ennen kaikkea lapseni parasta. Minulta tulee maitoa paaaljon ja luovutukseen asti. Ja se kuluttaa. Joten minun raskausaikana keräämäni 4kg läskiä (muut kilot, eli vauvan yms. aiheuttamat ja nestekilot lähti pian synnytyksen jälkeen) palaa hitaasti tässä imetyksen aikana. Sen tiedän kokemuksesta. Eli imetyksen jälkeen tulen olemaan entisissä hoikissa mitoissani, tässä välillä muutama ylimääräinen kilo kulkee mukana koko ajan kutistuen.
Minusta on täysin luonnotonta se, että äiti ei saa yhtään kiloa ylimääräistä, sehän on ihan tutkittu biologinen fakta, että imettävä nisäkäs tarvitsee vähänisomman perseen kuin ei-imettävä kanssasiskonsa!
Toiset tarkkailevat jokaista suupalaansa (ovat sitten raskaana tai eivät) ja toiset mässäilevät. Itse kuulun siihen välimaastoon. En ikinä rupea kiduttamaan itseäni vahtimalla kaikkea syömisiäni en myöskään aio lihoa tolkuttomasti. Kaksi lasta saaneena voin sanoa että kiloja tuli, mutta ne myös helposti lähtivät.