Sanokaa nyt, etten ole ainoa joka inhoaa keskeneräisyyttä omassa kodissaan?
Olen jumissa talossa, jossa on KAIKKI kesken. Jo kolmatta vuotta mennään, ja mies ei saa aikaiseksi. Minulla ei ole taitoja, ei ketään kuka auttaisi eikä rahaa palkata ketään tekemään. Mies käy töissä, puuhailee kaikkea ja aloittaa aina vain uusia juttuja vaikka edelliset on kesken.
Kun sanon asiasta, suuttuu, vetää marttyyrivaiheen päälle ja ilmoittaa, että olen suurin piirtein ainoa maailmassa jota tällainen häiritsee. Tai sitten kertoo, että itse suostuin tähän.
Kyllä, suostuin pitkin hampain talon rakentamiseen. Suostuin tietyin ehdoin, eikä niistä mikään ole täyttynyt. Enkä tiennyt suostuvani tällaiseen, mitä nyt meillä on.
Kommentit (28)
Kyllä tee itse ne kesken jääneet työt. Osaat kyllä. Ukko tulee kyllä avuksi, jos ne ihan perseelleen menee. Muista, että ihmiset ne niitä tekevät. Ja kai muistat sen tärkeimmän asian: sinä istut pankin päällä... käytä sitä, jos ei muuten..
Vierailija kirjoitti:
Miehelläsi adhd ?
Tarkoitin niitä monia keskeneräisiä projekteja, voipi olla adhd.
Mulla taas uusimiset on rahasta kiinni. Ja se tuntuu inhottavalta. Jos jotain pitäisi jo vaihtaa tai hankkia. Olisi uusinut jo moneen kertaan vuosien aikana, jos olisi ollut mahdollista. Ja toki voi yrittää pienemmällä budjetilla, mutta riittääkö se.
Nyt pyydät jostain raksafirmasta asiantuntijan paikalle. Hän tsekkaa paikat ja tekee arvion, mitä maksaa, ketä tarvitaan ja missä ajassa homma hoituu valmiiksi. Sitten vielä kilpailutat tarvittaessa.
Haet/haette lainaa ja pistätte tuulemaan. Jos mies tuosta suuttuu, lyö faktat pöytään.
Kunfutse: Sen joka haluaa pysyvää onnea, on muututtava koko ajan. Muuttua voi vain tietoisuuden ja ymmärtämisen kautta. Tarvitsee vain ymmärtää, oivaltaa ja virrata mukana.
Valitse yksi homma minkä haluat tehdä ensin, sitten mieti mitä voit tehdä sen hyväksi ja aloitat..miehenkin on helpompi kun keskittyy yhteen hommaan. Itse olen myös tuommoinen, että keskeneräisyys ahdistaa ja mieskin jää jumiin kun luettelen asioita mitä pitää tehdä..se tuntuu loputtomalta. Esim.saatiin vihdoin pihaan tehtyä yksi juttu loppuun kun itse rupesin siitä pieniä juttuja tekemään, mieskin innostui ja nyt se on valmis..oli monta vuotta kesken. Nyt seuraavaksi rupesin tekemään autotallissa hommia mitkä kesken ja nekin on edistyny.
Katon putsaus lumesta, mulle jäi. Autonrenkaiden vaihto, mulle. Postien avaus, laskujen hoito, lasten huolto mulle. 13 v kestin, kunnes kerran vaihtoi renkaat eikä kiristänyt pultteja.. rengas oli irrota ja meinasin joutua pahaan kolariin. No seuraavs vaihe: otin lapset ja lähdin. Ero vireille. En ole katunut!
Ja jollain muulla sitäkin pahempia ongelmia kun ei osaa tehdä mitään, ei ole kavereita eikä ilmeiseti käy töissäkään kun ei ole rahaa.