Hain amk:hon lähestulkoon toiselle puolelle Suomea poikaystäväni vuoksi ja nyt hän ei haluakaan enää seurustella.

Vierailija kirjoitti:

Hakuaika meni umpeen jo pari kuukautta sitten. Olet vähän myöhässä tämän provosi kanssa.

Ai miten niin? Hakenut, ja hakuajan jälkeen poikaystävä lopettanut seurustelusuhteen eikä ap enää pysty siis muokkaamaan hakua. Ihan järkeenkäypä mahdollisuus (toki ymmärrän, että tällä palstalla on paljon provoja, mutta tuo on täysin mahdollinen skenaario).

Vierailija kirjoitti:

Jos tämä ei ole trolli, niin äitisikin tulisi ymmärtää, ettei kenelläkään ole mitään velvollisuutta väkisin seurustella kenenkään kanssa.

Ei ole ei, mutta jos aloituksesta oikein ymmärsin, poikkis jätti heti kun ap oli hakenut kouluun. Miksi oikein odottamalla odotti tätä ajankohtaa??

Nyt tietysti tuntuu ymmärrettävästi todella kurjalta, mutta toisaalta on hyvä että tuollaisen henkilön kanssa ei tule hukattua enempää aikaa. Olet vielä nuori joten voisiko välivuosi olla vaihtoehto jonka aikana ehdit rauhassa miettiä tulevia vaihtoehtoja ja hakea ensi keväänä oman kotikaupunkisi ammattikorkeaan mikäli se tuntuu vielä hyvältä vaihtoehdolta. Tsemppiä!

Miehiä tuleeja menee. Tee omat ratkaisusi ja sopeudu.

Se pikku nilkki nyt ei ole ainut mies maailmassa.

Et ota opiskelupaikkaa vastaan. Ei ole varmaa että edes pääset sinne. 

Mitä isäsi ajattelee? Eikö hänellä olisi lähestulkoon velvollisuus pamauttaa nilkiltä henki pois?

Kannattaa aina mennä siihen parempaan oppilaitokseen, jos sinne pääset. Ylimääräinen välivuosi tuossa iässä ei ole mitään muuta kuin pieni hidastetöyssy tielläsi. Jos siinä toisessa oppilaitoksessa on esim. paremmat työelämäkontaktit jne. niin niiden takia välivuosi kannattaa. Menin itse aikoinaan ensimmäiseen ammattikorkeaan jonka koulutus kuulosti mielenkiintoiselta, enkä tutkinut näitä muita asioita ensin. Jouduin katumaan asiaa myöhemmin. 

Tuollaisessa tilanteessa sinulle kaikkein parasta on irrottautua entisestä seurustelusuhteesta, pedata itsellesi uusi alku, ja pyrkiä aktiivisesti eteenpäin. Kannattaa miettiä tarkkaan, edustaisiko tälle uudelle paikkakunnalle muuttaminen sinulle uutta alkua, vai olisiko se tavallaan vanhaan jämähtämistä, koska motiivi muutolle liittyi entiseen suhteeseen. 

Vaikka nyt tuntuukin pahalta, kaikki lievittyy ajan kanssa. Vaikka kuulostankin kyyniseltä tädiltä, niin jos voisin antaa yhden neuvon 18 v. itselleni, niin se olisi, että pidä pääsi ja tee ratkaisut omien halujesi ja toiveidesi pohjalta, äläkä muokkaa niitä poikaystävien mukaan. 18-20-vuotiaana solmitut parisuhteet harvemmin kestävät - eivät kestäneet itsellänikään. Omia haaveitaan ei kannata jättää toteuttamatta sellaisten takia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käske ainakin äitiäsi hakemaan apua. Ei ole normaalia olla vihainen tyttären ex-poikaystävälle.

Sympatia omaa tytärtään kohtaan on ihan normaali ihmiselle ja olla oman tyttären puolesta vihainen, kun tietää hänen haasteensa.

Erona on juurikin ne teot, eli vaikka tekisi mieli soittaa ja sanoa "pari kovennettua sanaa" niin jättää sen tekemättä ja antaa lapsen kasvaessaan tehdä omat päätöksensä ja valintansa.

Ap. Olisiko sinulla keinoa kysyä vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista? En tiedä enää tarkalleen nykyistä amk-opintoihin liittyvää opiskelupaikan ottamiseen liittyvää säätelyä, mutta voisiko olla mahdollista olla ottamatta paikkaa vastaan ja menee esim. työhön.

Voisi olla myös mahdollista ottaa opintopaikka vastaan ja keskittyä ensimmäinen vuosi saamaan mahdollisimman paljon lukuja ja hyviä numeroita aineista, joiden avulla pääsisit

"Menee työhön"   Hitto olet pihalla! =D  Monet koulutetutkaan eivät pääse! Ajattelet, että kouluttamaton 18v. menee noin vain töihin, ohi kaikkien niiden kymmenien tai jopa satojen koulutettujen jonon ohi? =D

Onnistuuko yhteishaussa?

Toivottavasti opit ettet juokse ukkojen perässä. Ukko juoskoot sun perässä.

Tervetuloa elämään. Aina hommat ei mene ihan nappiin. Mutta ei tilanteesi ole mitenkään huono. Päin vastoin. Kohtalo heitti sut kauas kotoa, ja ota vastaan se mitä annetaan. Siitä voi vielä tulla menestystarina. Korjaa vähän tuota omaa sisäistä puhettasi, eli luovu pakkoajatuksesta että olisit ujo tai huono tutustumaan ihmisiin. Sinä itse olet suurin este omalla tielläsi. Tsemppiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tämä ei ole trolli, niin äitisikin tulisi ymmärtää, ettei kenelläkään ole mitään velvollisuutta väkisin seurustella kenenkään kanssa.

Ei ole ei, mutta jos aloituksesta oikein ymmärsin, poikkis jätti heti kun ap oli hakenut kouluun. Miksi oikein odottamalla odotti tätä ajankohtaa??

Et varmaan ole paljoakaan ihmisten kanssa tekemisissä?  Toiset saavat tyydytystä tuollaisesta, kun saavat ihmisen "kuseen" . Niin, tervetuloa todellisuuteen jossa ihmiset ovat kaikkea muuta kuin toisilleen hyvää tahtovia. Palstaa lukemallakin sen luulisi olevan selvää.

Älä ota opiskelupaikkaa vastaan jos et sinne oikeasti halua. Pidä välivuosi ja etsi vaikka joku kiva työpaikka. Ehdit miettiä elämäsi suuntaa. Haet sitten seuraavassa haussa haluamaasi kouluun.

Niinhän se yksi mimmikin teki siinä bachelor ohjelmassa, kun dai sen sydämen, että ei hakenut sinne poliisikouluun, vaikka se oli se haave, kun se bachelor asui  stadissa, ja sanoi, ettei halua etäsuhdetta. No se suhdehan taisi konahtaa vuoden päästä. 

Älkää naiset luopukoon unelmistanne miesten takia, miehet eivät koskaan luovu unelmistaan naisten takia. Miehet on niinkuin takseja- kun yksi jättää, voi appistä tilata aina uuden, ja paremman! 

Itse soittaisin siihen oman kaupunkini amk ja kysyisin olisiko jotain vielä tehtävissä eli voinko hakea sinne jotenkin? Ja jos ei, niin pitäisin välivuoden ja sen aikana menisin töihin ja miettisin minne kouluun haen seuraavassa yhteishaussa. Ei tuossa mitään, kyllä sä selviät! Sun poikaystävä oli aika kamala kun teki noin, et ymmärrän sua ja sun äitin raivoa häntä kohtaan.

Mut älä ainakaan muuta jonnekin minne et oikeasti halua. Muuttaminen vie tosi paljon rahaa ja aikaa ja on pysyvä muutos. Jos tiedät jo nyt ettet halua sinne, niin älä mene. Mun neuvo on että jää kotiin, mene töihin ja hae seuraavassa koulujen haussa sinne minne haluat :)

Suututit ex-poikkiksen ja hän halusi varmistaa, että näkee sinua mahdollisimman vähän. Ymmärrettävää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hakuaika meni umpeen jo pari kuukautta sitten. Olet vähän myöhässä tämän provosi kanssa.

Ai miten niin? Hakenut, ja hakuajan jälkeen poikaystävä lopettanut seurustelusuhteen eikä ap enää pysty siis muokkaamaan hakua. Ihan järkeenkäypä mahdollisuus (toki ymmärrän, että tällä palstalla on paljon provoja, mutta tuo on täysin mahdollinen skenaario).

Ihan sama, vaikka onkin provo, mutta on kuitenkin ihan oikean elämän tilanne- näitä tapahtuu ja paljon. Me naiset valitettavasti höpsähdämme rakastuessamme, ja teemme miehelle mieliksi. Miehet on itsekkäitä, heidät kasvatetaan siihen. He ovat itsekkäitä myös parisuhteessa. Naisen pitää muuttaa miehen työn perässä, naisen pitää uhrata oma uransa, jos lapsia haluaa, suurin osa miehistä ei nimittäin jousta jne.

Näin käy, kun rakastuu jännämieheen tai komistukseen, eikä tajua, ettei se mies pidä sinua tulevana vaimonaan. 

Huonosti kävi, mutta iso osa parisuhteista päättyy joskus. Jos muutto sille kyseiselle paikkakunnalle ei juurikaan kiinnosta kun parisuhde kariutui, olisiko mitään etsiä töitä vuodeksi ja hakea sitten sellaiseen paikkaan jossa on jo tuttuja?

Onko muuten vielä etäopinnot kuinka yleisiä? Korona-aikanahan pystyi varmaan tekemään suurimman osan etänä ja jos sama jatkuu edelleen niin voisit edistää opintojasi tuon vuoden aikana lähinnä etänä, ja sitten hakea siirtoa. En osaa sanoa kun ei ole opiskeluikäisiä tuttuja, mutta ehkä tuotakin kannattaa selvittää.

Menet opiskelemaan sinne minne haluat, älä tee miesten mukaan näitä päätöksiä. Oletettavasti sinulla on mahdollisuus päästä myös kakkosvalintaasi.

Amk-opinnot kestävät neljä vuotta, eivät koko elämää. Jos suhde ei kestä etäisyyttä, on parempi todeta se heti eikä tuhlata aikaa. Opiskelin yliopistoajan myös toisella puolella Suomea, poikaystävä ja perhe jaksoivat kyllä odottaa.